Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hauptmann ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
349
Huiiptnmnn—Heideloff
350
— Kirkossa tuntemattoman maalaama,
eversti-luutn. Martinaun 1875 lahjoittama alttaritaulu
„Vapahtaja Getsemanessa". /. A. \V.
* Hauptmann. G e r h a r t. Uudempia teoksia:
romaani „Atlantis" (1912), näytelmät „Der Bogen
des Odysseus" (1914), „Der weisse Heiland"
(1920). ’ H. sai Nobel-palkinnon 1912.
"-Hausen, Reinhold Theodor, erosi
valtioarkistonhoitajan virasta 1916.
♦Hausjärvi. 13,062 as. (1919, Riihimäki siihen
luettuna), kansakouluja 18, joista yksi yksit,
ruots., Riihimäen yhteiskoulu (v:sta 1905,
8-luokk., 268 oppii. 1920), köyhäintalo (v:sta 1904),
kunnansairaala, yksityissairaala, synnytyslaitos,
kaikki Riihimäellä, samoin eläinlääkäri, vapaaeht.
palokunta; 3 osuuskauppaa, 1 osuusmeijeri, 3
osuuskassaa, kunnansäästöpankki (perust. 1874),
Kansallis-osakepankin ia Tampereen osakepankin
haarakonttorit; Riihimäen sähkö- ja sahalaitos,
Riihimäen lasitehdas, Karan lasitehdas,
Turve-pehku- ja -pulveritehdas, Suomen
ampumatarve-tehdas, O.-y. Elantolan höyryleipomo, teknokem.
tehdas Teka (ent. Helios), liimatehdas,
Rytty-län ja Oitin tiilitehtaat, puuastiatehdas,
Riihimäen mylly ja väkirehutehdas, Erkkylän mylly;
Riihimäen, Ryttylän, Hikiän ja Oitin asemat
sekä Erkkylän, Kulmalan ja Lasitehtaan pysäkit
(kaksi viimemain. Riihimäen-Lpoen radan varrella);
puhelinkeskuksia 10; vanhoja kartanoita: Kara
(omistaja Nordensvan), Erkkylä (omistaja Munck),
Ryttylä (palstoitettu); muinaismuistoja: ikivanha
markkinapaikka Turkhaudan kylässä Puujoen
varrella. — Riihimäen asemaseutu, Karan,
Herajoen, Arolammin, Janakkalan pitäjän Hiivolan
ja Lopen pitäjän Vatsian kylät erotetaan omaksi
khrakunnaksi sen. päät. 9 p:ltä helmik. 1909,
osia pitäjästä on myös liitetty Hyvinkään
seurakuntaan 1917. Kirkossa R. V. Ekmanin
maalaama alttaritaulu „Ylösnouseminen" (J. R.
Munckin lahjoittama 1865). vrt. Riihimäki,
Täyd. * J. A. W.
♦Hawaii saaren sataman ovat Yhdysvallat
m
laittaneet sotasatamaksi ja linnoittaneet erään
sammuneen tulivuoren, Diamond Headin.
Havuvilla, männyn y. m. havupuiden neulasista
keittämällä, lipeämällä, pusertamalla,
vanuttamalla ja lopuksi kuivaamalla saatu kihara,
villa-mainen hahtuva, jota käytetään patjojen
täytteeksi ja jota voidaan villan seassa kehrätä
lankoihin.
*Hayasi, Tadasu, kuoli 1913.
Hayford [heijöd], John F. (s. 1868), amer.
geodeetti, nykyään Coast and geodetic survey
viraston osastopäällikkönä. H. on tullut kuuluisaksi
kehittämänsä isostasia-teorian kautta. Hänen
laskemansa maan dimensionit ovat nykyään
käytännössä olevista tarkimmat. H n pääteos on „The
figure of the earth and isostasy frorn
measure-ments in the United States". /. B.
* Hedberg, Juuso, kuoli 1919.
Hédelin, Francois ks. d’ A u b i g n a c,
Francois Hédelin, Täyd.
Hedelmäeetteri ks. H e d e 1 m ä e s s e n s s i,
Täyd.
Hedclmäessenssi. Luonnollinen h. (ks. E
s-s e n s s i t, II Os.) valmistetaan survotuista
hedelmistä uuttamalla näitä ensin alkoholilla ja
sitten vedellä ja yhdistämällä uutteet, jonka
jälkeen seoksen annetaan seistä, kunnes neste on
kirkastunut. Mutta kun hedelmissä on
aromiaineita vähän, on luonnollisen h:n tuoksu sangen
mieto. Näin ollen turvaudutaan limonadien ja
muiden virvoitusjuomien sekä karamellien
tehdasmaisessa valmistuksessa keinotekoisiin h:hin,
joiden oleellisimpana aineosana ovat etyli- ja
amylialkoholin etikka-, voi-, kaproni- ja
kapryli-happojen kanssa muodostamat alkoholiin
liuotetut esterit. Vielä on niissä kloroformia tai
gly-seriiniä aromin pysyttäjinä ja hedelmänmaun
matkijoina sitruuna- ja viinihappoa. Antamalla
näin valmistetun h:n seistä jonkun aikaa
tuo-reitten hedelmien yhteydessä, saadaan n. s.
,,vä-kevöityjä luonnollisia hedelmäeettereitä". H:t
ilmestyivät kauppaan Lontoon
teollisuusnäytte-lyssä 1851. E. S. T.
Hedelmäpuiden ruiskutus ks. Ruiskutus,
VIII Os.
Hedman [-ë-], Edvin Leopold (1863-1915),
tylsämielisten kasvattaja, yliopp. 1883, fil. maist.
1886. H. tutustui 1885-89 Norjassa, Tanskassa,
Saksassa ja Englannissa tylsämielisten
kasvatuslaitoksiin ja tuli 1889 jäseneksi komiteaan, jonka
oli tehtävä ehdotus aisti viallisten kasvatuksen ja
opetuksen järjestämiseksi. V. 1890 hän perusti
Helsingissä Kallioon tylsämielisten
kasvatuslaitoksen, joka 1891 siirrettiin Perttulan tilalle
Hämeenlinnan lähelle. H. oli tämän laitoksen
johtajana kuolemaansa saakka. Hän suunnitteli
myöskin työ- ja hoitokoteja apua tarvitseville
tylsämielisille.
♦Hedonistinen koulukunta ks. myös
Taloustiede, IX Os. p. 1157.
Hedzas ks. H i d z a s, III Os.
Hefele [h?-], Karl Josephvon (1809-93),
saks. katolinen kirkkohistorian tutkija, v:sta
1840 professori Tübingenin yliopistossa, v:sta
1869 Rottenburgin piispa. Teologina hän lähinnä
liittyi Möhleriin (ks. t. VI Os.), koettaen
yhdistää uskollisuuden kirkkoa kohtaan ja tieteellisen
tutkimusvapauden. Teoksessaan „Kardinal
Ximenes" (1844) hän esitti espanjalaisen
kirkonpuh-distuksen suuntaviivat. Hänen pääteoksensa
on „Konciliengeschichte" (1855-74), jossa hän
suhteellisen puolueettomasti kuvasi suurten
kirkolliskokousten historiaa. H. oli mukana
Vati-kaanikokouksessa 1869 ja vastusti viimeiseen
saakka erehtymättömyysdogmin hyväksymistä,
mutta taipui kuitenkin 1871 allekirjoittamaan
kokouksen päätöksen. Kirjasessaan „Causa
Hono-rii papæ" hän osoitti, että paavi Honorius oli
tuomittu harhaopista. E. K-a.
Heiberg, Johan Ludvig (s. 1854), tansk.
filologi, v:sta 1895 klassillisen filologian
professorina Kööpenhaminan yliopistossa, on
varsinkin tehnyt itsensä tunnetuksi kreik.
matemaatikkojen teosten tarkkana tuntijana ja julkaisijana.
Sitäpaitsi hän on myöskin käsitellyt aiheita
sivistvs- ja taidehistorian alalta (esim. „Attiske
Gravmæler", .1895). O. E. T+
Heideloff [häidd-], Karl Alexander von
(1788-1865), saks. arkkitehti, maalari ja
kaiver-taja, goottilaisen taiteen innokkaimpia
puoltajia Etelä-Saksassa, Nürnbergin polyteknillisen
opiston professori 1822. Rakensi lukuisia kirkkoja
(Leipzigiin, Nürnbergiin y. m.), linnoja
(Lichtenstein évaabissa 1842 y. m.) sekä suoritti
uusintelutöitä. Hänen tunnetuin taulunsa on
„Keisari Maksimihan herttua Eberhard Parta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
