Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helbig ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
355
Helsingin pitäjä—Helsinki
356
varakatippaa harjoittava osuusliike Helsingissä.
Säännöt vahvistettiin 9 p. tammik. 1919,
liiketoiminta alkoi 14 p. huhtik. 1919. Liikkeellä on
nykyään (1921) 9 myymälää sekä talo ja tontti
Läntisen Viertotien 30 ja Runeberginkadun 60.
Liikevaihto oli 1919 Smk. 2,336,989: 19, 1920 n.
Smk. 4,300,000: —. Henkilökunnan lukumäärä
on 30, jäsenmäärä 2,953, joilla on yhteensä 4,864
osuutta. Osuuspääoma Smk. 99,280: —,
vararahasto Smk. 55,785:84 ja takuurahasto Smk.
279,200: —, yhteensä Smk. 434,265: 84.
K. J. V.
♦Helsingin pitäjä. 12,000 as. (1918);
kansakouluja 2o, ruots. kansanopisto („Svenska
folkaka-demin") Malmilla, 5-luokk. ruots. yhteiskoulu
Oulunkylässä; kunnanlääkäri, haara-apteekki
Oulunkylässä, alue- ja eläinlääkäri Malmilla;
vaivaistalo, 2 osuuskauppaa, säästöpankki; asemia ja
pysäkkejä 10; teollisuuslaitoksia: 5 jauhomyllyä,
3 sahaa, öljytehdas, lakkatehdas, kaakelitehdas,
soodatehdas, Hankkijan ja Nymanin konepajat,
Vassbergin säilyketehdas, Malmin sähkölaitos
ja kalkkitiilitehdas, Suomen
painomusteteh-das, Fohströinin saippuatehdas, Huopalahden
nahkatehdas, O.-y. Gottfr. Strömbergin
sähkö-laitetehdas, A.-b. Finska Semptalin o.-y., J.
Tallbergin sementtitiilitehdas, Sanduddin
tapetti-tehdas, Dalforsin villatehdas; lukuisia
kartanoita, joista monet palstoitettu
huvilayhdyskunniksi, esim. Brändö, Königstedt, Meilahti,
Munkkiniemi, Oulunkylä, Tikkurila;
muinaislöytöjä: useita hiidenkiukaita Herttonaisten
seuduilla, Slottsbackenin muinaislinnan jäännökset
Botbyn lahden pohjukassa. Kirkossa, rakennettu
luultavasti 1494, tuntemattoman taiteilijan
maalaama alttaritaulu, Leonardo da Vinci’n ,,Pyhän
ehtoollisen" jäljennös. J. A. W.
♦Helsingin raitiotieosakeyhtiö. V. 1913
Helsingin kaupunki osti enemmän kuin 9/10 yhtiön
osakkeista.
Helsinsin yleinen ravintoyhdistys, ruots.
Helsingfors a 11 m ä n n a
konsumtions-f ö r e n i n g, osuusliike, säännöt vahvistettu ja
toiminta alkanut 1889; harjoittaa
siirtomaatavaraliikettä. Omistaa sitäpaitsi huvilan ja
palstan Viherlaaksossa, Grankullassa.
Myymälöitä (1920) 13, henkilökunnan lukumäärä 56,
jäsenmäärä 5,000, liikevaihto Smk. 8,000,000: —;
rahastot: osuuspääoma Smk. 134,000:—,
vararahasto Smk. 139,000: —, eläkerahasto Smk.
32,000:—, rakennusrahasto Smk. 18,000:—,
käyttörahasto Smk. 18,000: —, yhteensä Smk.
341,000: —. K. J. V.
♦Helsingius, Gustaf Adolf, erosi
vaivaishoidon tarkastajan virasta 1915.
♦Helsingland. 157,981 as. (1918).
♦Helsinki. Kaupungin pinta-ala oli v:n 1916
lopussa: kaupungin-asema (I-XV kaupunginosien
ala) 11,307,400 m2, kaupungin-aseman
ulkopuolella olevat maa-alueet yht. 28,153,800 m2 (niistä
14,033,800 m2 kaupungin tuomiovallan
ulkopuolella) I. kaikkiaan 39,461,200 m2; mutta 1920
käsittivät 1- :n kaupungin-aseman ulkopuolella
olevat ja kaupungin muissa kunnissa omistamat
tilukset arviolta n. 6,200 ha. Aikaisemmin
hankittu en lisäksi ostetuista tiloista ks. p. 362.
Väestö. Viimeksi toimitetun yleisen
väen-laskun mukaan (1920) oli kaupungin asukasluku
vähää vaille 161,000 henkeä. Edellisen (v. 1910)
väenlaskun mukaan oli vastaava lukumäärä
136,497 henkeä. Eräinä vuosina ennen v. 1920
on asukasluku ollut huomattavasti korkeampi,
esim. 1917 henkikirjojen mukaan 172,425 henkeä,
mutta aleni tuntuvasti v. 1918. Syyt tähän
ovat monenlaiset. Ensinnäkin on mainittava,
että ven. siviiliväestö, joka 1917 teki kokonaista
10,514 henkeä, on itsenäisyysjulistuksen ja ven.
sotaväen poistamisen jälkeen suuresti vähentynyt.
Lisäksi on, kuten seuraavista numerosarjoista
ilmenee, asukasluku tuntuvasti vähentynyt
kuolleisuuden kohoamisen ja poismuuton kautta,
kaikki v:n 1918 vapaussodan, n. s.
Espanjantaudin ja elintarvepulan vaikutuksia.
57,3 %
[-miehen-vaimon–]
{+miehen-
vaimon-+}
V. 1920 oli väestöstä 42,7%
puolia ja kokonaista
puolia.
Syntyneiden ja kuolleiden luku vv. 1911-18
ilmenee seuraavasta yhdistelmästä:
Syntyneiden (-f)
tai kuolleiden (—)
’ylijäämä
r^ t •• •• ••
Elavara
[syntyneitä Kuolleita
Vv. 1911-15 yht. 17,321 11,145 +6,176
V. 1916 3,078 2,240 -f 838
„ 1917 2,932 2,376 -f 556
„ 1918 2,616 4,595 — 1^79
Syntyneisyys ja kuolleisuus tuhatta asukasta
kohti ilmenee seuraavasta:
Vuotinuen syntyneisyys Vuotuinen kuolleisuus
Vv. 1911-15 %>. • o/oo
vuot. keskiarvo 21 13,?
„ 1916 17,i 12,4
„ 1917 15,8 12,i
„ 1918 14,o 24,6
Niinhyvin syntyneisyys kuin kuolleisuus
osoittavat siis näinä vuosina — 1918:aa
lukuunottamatta — alenemista, edellinen kuitenkin
huomattavasti suurempaa. — Kaupungin asukasluvun
muutoksiin on kuitenkin tämä n. s. luonnollinen
väestönlisäys vaikuttanutkin vähemmän
verrattuna siirtyväisyyteen.
Sisäänmuuttaneiden ylijäämästä lisääntyi
kaupungin väkiluku seuraavasti:
Sisäänmuuttaneiden Vuotuinen
henkilöiden ylijäämä lisäys o
Vv. 1911-15 yht. 23,127 vuot. keskiarvo 28,4
V. 1916’ 6,127 34,o
„ 1917 4,074 21,7
„1918 —169 —0,9
Kuten näkyy, on tämä lisäys ollut erittäin
suuri, ia ainoastaan vaikeat elantosuhteet ja
punakapina sekä jossain määrin myös
asunnon-iiankintavaikeudet ovat saaneet aikaan
muutoksen kehitvksessä.
V:n 1910 väenlaskusta esitettäköön seuraavat
numerot:
Kaupungin asukkaista oli 33,i %
Helsingissä syntyneitä ja 66, q % muualla
syntyneitä — seuraus vilkkaasta sisäänmuutosta
lähinnä edellisinä vuosikymmeninä.
Sukupuolen mukaan jakautui asujamisto
siten että 61,485 henkeä 1. 45,i % oli
miehenpuolia ja 75,012 1. 54,9% vaimonpuolia. Kuten
v:n 1919 numerotiedoista ilmenee, on tämä suhde
kapinan johdosta vielä enemmän muuttunut
vaimonpuolien eduksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
