Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helve ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
367
Hetaan—Henkivakuutus
368
tot ja -välineet, huone- ja talouskalut sekä lelut.
Työväestön lukumäärä (1919) n. 170 henkeä,
sen kassat 15,000 mk. J. A. W.
Heman [h~-]t Gustaf Adolf (1855-1917),
suom. kirkonmies, tuli papiksi 1879 ja vaikutti
pappina Ylöjärvellä, Merikarvialla ja Jyväskylän
maaseurakunnassa. Nuorena pappina hän
nimimerkillä „Kall" julkaisi useita novelleja, kuten
„Muistelmia Hämeestä" (1883), „Kysymysmerkkejä"
(1885, 2:nen pain. 1909) ja „Kertomuksia" (1888).
Punaisena lankana näissä kirjoitelmissa ilmenee
voimakas todellisuudentaju ja totuuden kaipaus.
Nämä ne myöskin jumaluusopissa määräsivät
hänen suuntansa. H:sta tuli Tobias Beckin ja
Søren Kierkegaardin oppilas. Edellisestä on
todistuksena hänen 1896 julkaisemansa
syno-daaliväitöskirja: „Uskonkäsite
Hebrealaisepisto-lan 11 luvun 1 värsyn mukaan", jälkimäisestä
suomennos Kierkegaardin teoksesta:
„Itsensä-koettelemiseksi" (1907). Yhdessä E. Hyvärisen
ja J. A. Mannermaan kanssa H. rupesi
julkaisemaan laajaa selitysteosta Uuteen testamenttiin,
johon hän itse on kirjoittanut selityksen
Paavalin Efesolais- ja Filippiläiskirjeisiin. Sitä paitsi
H. m. m. toimitti kokoelman „Kirkkolaki ynnä
erinäisiä asetuksia kirkollisten virkailijain
tarpeeksi" (1909) ja julkaisi „Tietoja Merikarvian
pitäjän entisyydestä. 1." (1899). E. K-a.
Hematohlastit (kreik. haima = veri, ja blastt =
itu), yhteinen nimitys verisolujen alkuasteille,
joista verisolut muodostuvat välillisen
jakautumisen kautta. H. ovat tumallisia soluja ja
jaetaan erythroblasteihin, joita on sikiöllä
maksassa, täysikasvuisilla punaisessa luuytimessä,
ja joista täällä muodostuu punaisia verisoluja,
jolloin imettäväisillä tuma katoaa, ja 1 e u k
o-b 1 a s t e i h i n, joista syntyy valkeita verisoluja
punaisessa luuytimessä (leukosyyttejä) sekä
lymfa-rauhasissa ja pernassa (lymfosyytteja). K. J. V.
Hemisykli (kreik. hemi =* puoli, ja kyklos =
ympyrä), klassillisessa arkeologiassa enemmän
tai vähemmän
puoli-ympyränmuotoinen,
eksedran tapainen
rakenne kaartuvine
penkkeineen, sfäärin
puoliskolla
katettu tai kattamaton;
myös pitkä,
puoli-ympyränmuotoises-ti kaartuva
kiinto-nainen penkki tai
istuin, jommoisena
sen tapaa esim.
Pompejissa hautoja
koristamassa. Kuuluisa uuden ajan h.
on Paul Delarochen
maalauksilla
koristama luentosali
Pariisin École-des-be-aux-arts’issa.
U-o N.
Henderson [hendosn/, A r t h u r (s. 1863), engl.
työväenjohtaja. aloitti uransa valajana ja on
ollut toimimiehenä valajain ammattiliitossa; v:sta
1903 parlamentin jäsen. Jouluk. 1916-elok. 1917
H. oli ministerinä ja sotakabinetin jäsenenä.
Henkiraha ks. H e n k i v e r o, Täyd.
Hemisykli.
♦Henkivakuutus. Suom. n.-osakeyhtiö F e
litt i a möi 1915 koko vakuutuskantansa
keskinäiselle h.-yhtiö Suomelle, joka edelleen hoitaa tätä
vakuutuskantaa erillään itse hankkimastaan
vakuutuskannasta, tehden siitä vuosittain eri
tili-päätöksen. V. 1912 perustettiin keskinäinen
h.-yhtiö Kataja, jonka tukena oli oma
kannatus-osakeyhtiö. Yhtiö ei saavuttanut suurta
vakuutuskantaa ja v:n 1914 lopussa se möi koko
vakuutuskantansa K a I e v a-yhtiölle, joka yhdisti sen
itse hankkimaansa vakuutuskantaan. Samoin
on Kaleva-yhtiö ostanut muutaman ulkomaisen
h.-yhtiön vakuutuskannan. V. 1919 on sekä
Suoni i- että S a 1 a m a-yhtiö päättänyt
henki-vakuutusliikkeensä pohjaksi ottaa Suomi-yhtiön
kokemuksen perustukselle laaditut
valintakuollei-suustaulut. Myöskin on sekä Suomi- että
Salama-yhtiö 1919 päättäneet vastedes hankkimiensa
vakuutusten vakuutusrahaston laskemisessa
noudattaa n. s. bruttomenettelyä tähän asti
käyttämänsä nettomenettelyn sijaan. H:n alalla
tarvittavan, riittävän jälleenvakuutustilaisuuden
muodostamiseksi kotimaassa ovat kotimaiset h.-yhtiöt
1919 perustaneet Varma nimisen
jälleenvakuu-tusosakeyhtiön, jonka yksinomaiset
osakkeenomistajat nämä h.-yhtiöt ovat. V. 1920 on
jäl-Ieenvakuutusosakeyhtiö Verdandi saanut
oikeuden muodostua h.-osakeyhtiöksi.
Kotimaisten h.-yhtiöiden liike on viimeisten
vuosien aikana suuresti kehittynyt ja
ulkomaisten yhtiöiden vakuutuskanta sitä vastoin askel
askeleelta alentunut. Alla esitetään muutamia
kotimaisten yhtiöiden liikettä 1918 valaisevia
lukuja.
Bruttolisäys:
Vakuutus kuoleman varalta..........39,298 81,r>77 86 27,535 / 148,4.%
„ elämisen varalta..........39 1,210 –. 1 — 1,249
Kansanvakuutus........................12,972 4,310 11 — 17,293
Korkovakuutus........................67,a 77,» 0,, 14,3 159,,
Bruttovähcnnys: I
Vakuutus kuoleman varalle..........12,624 34,804 1,439 8,406 57,273
„ elämisen „ ..........44 232 — — 276!
Kansanvakuutus........................15,128 5,329 1,211 — 21,6681
Korkovukuutus........................23„ 24 0,, 3,. 61,J
• I
l ’akuutuskanta vuoden päättyessä: j
Vakuutus kuoleman varalle..........253,531 660,6% 32,179 172,907 .’1,119,313!
„ elämisen ..............653 3,057 — 591 3,769
Kansanvakuutus......................22,6y4 23,034 8,632 — 54,360
Korkovakuutus........................677,2 572, „ 3,, 66,« 1,319,®
Siitä oli jälleenvakuutettu: j
Yleinen henkivakuutus................26,082 15,589 10,900 10,015 62,616
Kansanvakuutus........................11,347 — 6,089 — 16,436
Kaleva Suomi Fennia Salama Yhteensä
Vakuutuskanta v. 1918 tuhansin markoin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
