Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hervieu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
373
licrvicu—Hevonpää
374
12 km:n päässä Malmin asemalta ja n. 5 km:n
laivamatkan päässä itään Helsingin pohjoissataman
laiturista. Yhdistetty 1,250 manttaalin
suuruisesta Sofielundin allodisäteristä ja Mäkilän
kruununtilasta. Päärakennus tiilinen, valkeaksi
rapattu, rakennettu 1810-luvulla linnoitusupseeri
Pehr Granstedtin piirustusten mukaan. On
arkkitehtuuriltaan huomattavan sopusuhtainen
ja ylhäisen yksinkertainen edustaen siirtymistä
1700-luvun loppupuoliskon antikisoivasta
tyylistä selvään empire-tyyliin, mikä maassamme
pääsi vallalle Engelin kautta. Myös puutarha
ja puisto harvinaisen kauniit monine
barokki-piirteineen; päärakennuksen eteläisen julkisivun
edessä laajahko parterrilaite, jonka jatkona
mahtava lehmuskujanne, huvimaja taustassa.
Jokseenkin keskellä puutarhaa kulkee ristikkäin
tämän kanssa poikkikäytävä, joka idässä päätyy
kaivettuun lammikkoon huvimajoineen. —
Kartano mainitaan jo 1555, jolloin eräs Karl
niminen pappi sen lahjoitti Kustaa Vaasalle;
myöhemmin se on ollut Jägerhorn-, Blåfield-, Wetter-,
v. Spången-, Sederholm-, Cronstedt- ja
Bergbom-suvuilla, kunnes se, oltuaan välillä yksityisellä
yhtiöllä, 1919 joutui Helsingin kaupungille.
Päärakennuksen ja puutarhan tilan viimeinen
omistaja luovutti „Svenska odlingens vänner i
Hel-singe"-seuralle määräyksellä, että tämä ne
ylläpitää sellaisinaan muistomerkkinä
uusmaalaisesta kartanokulttuurista; maat palstoitetaan
pääasiassa satama- ja tehdasalueiksi. J. A. \V.
♦Hervieu, Paul, kuoli 1915.
*Heränneisyys, jonka eturivinmiehistä M.
Ro-sendal kuoli 1917, mutta Wilho Malmivaara
edelleen on liikkeen johdossa, on viimeksi
kuluneen vuosikymmenen aikana kehittynyt vakavan
voimistumisen ja järjestäytymisen merkeissä.
Paitsi kansan syvissä kerroksissa Pohjanmaalla ja
Pohjois-Savossa on liikkeen vaikutus kasvamassa
sekä papiston piirissä (n. 80 pappia lukeutuu
nykyään liikkeen kannattajiin) että kristiMisen
ylioppilasnuorison keskuudessa. Heränneiskansan
uskonnollista toimintaa omassa maassa tukemaan
perustettiin 1912 „Sisälähetysseura Herättäjä".
Pakanalähetysseuran toimintaa ovat heränneet
yhtyneet kannattamaan kustantamalla erityistä
lähetystyöntekijää seuran työmaalla. V. 1914
perustivat heränneet Lapuan Karhunmäelle Suomen
ensiinäisen kristillisen kansanopiston, jonka tähän
asti on läpikäynyt n. 500 oppilasta enimmäkseen
heränneiskansan lapsia. Ennen v:n 1920 loppua
on alkava toimensa toinen samanlainen
heränneiskansan perustama „Kalajoen kristillinen
kansanopisto" Ylivieskassa ja syksyllä 1921 kolmas, jota
heränneiskansa on ryhtynyt perustamaan Savoon,
Paavo Ruotsalaisen syntymäseudulle
Lapinlahdelle. Heränneitten äänenkannattajana on
„Hengellinen kuukauslehti", jonka Wilho Malmivaara
perusti 1888 ja jota hän edelleen toimittaa
yhdessä vävynsä, maist. Matti Pesosen kanssa.
Heränneiskansa on erittäin tehokkaasti ottanut
osaa kansannousuun venäläistä ja punaista
sortovaltaa vastaan. Jääkäriliike sai huomattavaa
kannatusta Pohjanmaan heränneiden puolelta, ja
punakapinan ja vapaussodan alkaessa 1918 oM
heränneiskansan yleinen ia päättävä nousu
valkoista rintamaa luomaan tosiasia, jonka
vaikutuksella asiain kulkuun oli laaja kantavuus. Sodan
jälkeen on työ „sota-orpojen" huoltamiseksi saanut
mitä alttiinta ja tehokkainta tukea Pohjanmaan
heränneiden piireiltä. [Martti Ruuth, „Näkökohtia
ja lähteitä varhaisemman herännäisyyden
historian valaisemiseksi" (Suom. tiedeakat. pöytäk. VI);
Auk. Oravala, „Paavo Ruotsalainen"; Eliel
Aspe-lin-Haapkvlä, „Alfred Kihlman" I & II.] M. R.
Hesse-Wartegg, Ernst v o n (1851-1918), itäv.
matkailija ja Kirjailija, matkustellut
Etelä-Eu-roopassa, Länsi-Intiassa, Keski-Ameriikassa,
Yhdysvalloissa, Pohjois-Afrikassa, Egyptissä,
Sudanissa, Etelä-AmeriiKassa ja teki 1894 matkan
maan ympäri viipyen pitemmän aikaa
Itä-Aasiassa. Hänen matkakertomuksistaan ovat
tunnetuimmat: „Nord-Amerika, seine Städte und
Naturwunder, das Land und seine Bewohner"
(2:nen pain. 1885-87) ja „Indien und seine
Fiirsten-höfe" (1906). J. A. W.
Hessiläinen kärpänen ks. O h r a s ä ä s k i,
Tävd.
Hessin laki, keksijänsä mukaan nimitetty
Iämpökemian laki: kaikissa lämpöä kehittävissä
kein. reaktsioneissa vapautuu sama lämpömäärä,
kun reaktsioni on tapahtunut alusta loppuun,
tapahtukoon se jaksoittain tai yhtäjaksoisesti,
esim. C + O = CO-f-m kai; CO+O = C02-f
n kai; C+2 0 = C02-f(m-\-n) kai. E. E. R.
Heteroplastiikka (kreik. fieteros’ = toinen, ja
plastiki’ = muovailu), elottoman esineen tai
toisesta eläinlajista otetun kudososan käyttäminen
aineksena puuttuvaa kudoskappaletta
korvaamaan. (A. J. P.)
Heterosykliset yhdistykset, orgaanisia
yhdistyksiä, joiden molekyleissä esiintyy ainakin yksi
sellainen atomirengas, joka paitsi hiiliatomeja
sisältää myös muita, useimmiten typpi-,
happi-tai rikkiatomeja. Tärkeimpiä h:iä y:iä ovat esim.
pyridiini, kinoliinit, useimmat alkaloidit j.n.e.
N. J. T.
Heterotrofi ks. Yhteyttäminen, X Os.
Heuch [höh], Johan Kristian
(1838-1904), norj. teologi, oli v:sta 1889 Kristiansandin
piispana. Teologina H. oli perin vanhoillinen.
Vv. 1875-76 hän julkaisi aikakauskirjaa: „Luthersk
kirketidende" sekä 1877-90 „Luthersk ugeskrift"
esiintyen niissä konservatiivisen kannan jyrkkänä
edustajana. Hänen teoksistaan mainittakoon:
„Sjælesorgen hos de syge" (1880) ja „Mod
ström-men" (1903). E. K-a.
Hevelius [-?-], Johannes (1611-87), saks.
tähtientutkija, tutki aluksi lakitiedettä, mutta
alkoi yhä enemmän kiintyä tähtitieteeseen, johon
v:sta 1639 käytti melkein koko aikansa. H. oli
sangen taitava ja innokas havaintojentekijä,
mutta sen ohella perehtynyt sekä piirustukseen
että vaskikaiverrustyöhön. Hänen kuukarttansa
„Selenographia" oli ensimäinen laatuaan, joten
H:ta voidaan pitää kuun topografian perustajana.
H:n suuri teos „Machina cælestis" sisältää
mielenkiintoisen kuvauksen hänen käyttämistään
koneista. H:lla oli satumaisen tarkka silmä,
joten hän tähtien asemia määrätessään paljain
silmin sai senaikuisiin vaatimuksiin nähden
erittäin tarkkoja tuloksia. I. B.
♦Hevonpää (ruots. V i k s b e r g), maatila
Paimion pitäjässä, siinä kohden, missä Paimionjoki
laskee samannimiseen lahteen, 7 km päässä sekä
Paimion että Piikkiön asemilta. H:n kantatila
on allodiaalisäteri, alustilat osittain rälssi-, osittain
veroluontoiset; 4,839 inantt., laajuus 870 ha. —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
