- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
375-376

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hervieu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

375

Hevosasevelvollisuus—Hiitolan-Kaasulin rata

376

H:n omistajana mainitaan jo 1471 asemies Niilo
Pietarinpoika, ja 1545 Gyllenhjerta-suvun
kantaisä, Niilo Sveninpoika. Avioliiton kautta siirtyi
tila 1662 Räf-suvulle ja vuosisadan lopulla
Häste-sko-suvulle. 1700-luvun alkupuolella omisti H:n
kihlakunnantuomari Johan Wallensten, ja
sen-jälkeen se siirtyi, niinikään avioMittojen kautta,
ensin (af) Palen- ja sitten (1770)
Rehbinder-sukujen haltuun. Ministerivaltiosihteeri Robert
Henrik Rehbinderin kuoltua 1841 lapsettomana
joutui H. hänen perillisilleen Hedenburgeille.
Näiltä osti tilan 1892 K. v. Wendt. Kartanon
läheisyydessä on P. Jaakopin kirkkomaalla
Reh-binderien hautaholvi, johon ovat haudatut m. m.
vphra R. J. Rehbinder ja yllämainittu
ministerivaltiosihteeri Rehbinder. — Vanhan
herraskartanon tyylinen, 3-kerroksinen, kivinen
päärakennus on 1700-luvun lopulta. E. C-g.

Hevosasevelvollisuus ks.
Luontaissuoritukset sotaväelle, Täyd.

Hevosottolaki ks.
Luontaissuoritukset sotaväelle, Täyd.

♦Heyerdahl, Hans Olaf, kuoli 1913.

He) ne [häind] Christian Gottlob
(1729-1812), saks. filologi, 1763 „kaunopuheisuuden’
professori Göttingenissä, pyrki opetuksessaan ja
julkaisuissaan käsittämään antiikkista kirjallisuutta
vanhojen kansojen henki- ja kulttuurielämän
ilmaisuna ja piti kielioppia ja tekstikritiikkiä
parhaasta päästä apukeinoina tämän selville
saamiseksi. Vilkkaalla ja monipuolisella
harrastuksellaan hän vaikutti elähyttävästi filologisiin
opintoihin. Hänen tieteellistä toimintaansa on
kuitenkin moitittu tarkan perusteellisuuden
puutteesta. O. E. T.

♦Heyse, Paul, kuoli 1914.

Hiaisin 1. s t r i i g e 1 i, tavallisesti nahkahihna,
jota sellaisenaan tai erikoiseen pitimeen
jännitettynä sekä vahaan, taliin taikka paraffiiniin
sotketulla jauheella siveltynä käytetään
parta-ja lääkärinveitsien jälkiteroitukseen. Myöskin
käytetään h:na puupalikkaa, jonka laattasivuille on
sivelty vahaan sekoitettua, hienoksi jauhettua
tahkokivijauhetta, ja jolla viikatteita ja sirppejä
Iliaistaan. P-o P-o.

*Hidzas. H. julistautui 1916 itsenäiseksi
kuningaskunnaksi.

Hidzasin rata Damaskoksesta Medinaan (1,300
km) rakennettiin Abdulhamidin aloitteesta, osaksi
hänen lahjoittamillaan, osaksi muhammedilaisten
kokoomilla varoilla pyhiinvaellusretkien
helpottamiseksi, ja valmistui 1908. Rata seuraa
pääasiassa vanhastaan käytettyä kauppa- ja
kara-vaanireittiä Syyriasta Arabiaan. Tärkeimmät
asemat ovat Deråt (ks. t. II Os.). Amman, Batn
el-Ghül, Tebük, Akhder, Medåin Sålih ja el-Öla.
Radan jatko Medinasta Mekkaan (450 km) on
vielä keskeneräinen. [Guthe, „Die
Hedschas-bahn von Damaskus nach Medina" (1917).]

K. T-t.

Hiekan kokooja 1. h i e k k u r i on
paperiteollisuudessa, selluloosan ja paperimassan
puhdistamista varten (oksista, hiekasta y. m.
painavammista epäpuhtauksista sekä kevyemmästä
hartsista y. m.) käytetty pitkä, mutta matala
ränni. Kun vetelä kuitumassa juoksee hitaasti
rännin läpi, painuvat siinä olevat raskaat
kappaleet pohjaan ja tarttuvat pohjassa olevien
poikittaisten listojen eteen. Rännin pinnalla on

toisia listoja, joihin on kiinnitetty massassa
laahautuvia kangasliuskeita. Nämä liuskeet
pidättävät osaksi selluloosamassassa
uiskentelevat hartsipalaset y. m. keveät aineet. H. R-r.

Hiekkatiili ks. Kalkkihiekkatiilet,
Täyd.

Hihnatehdas, tehdas joka valmistaa nahasta,
puuvillasta, kamelinkarvoista y. m. käyttö-,
nostoja kuljetushihnoja, jota varten siinä on leikkaus-,
liimaus-, puristus- sekä venytyskoneita ja
-laitteita. Suomessa on nahkaliihnatehtaita Oulussa
ja Raumalla, balatahihnatehdas Tampereella sekä
puuvillahihnatehdas Turussa. P-o P-o.

"Hiidenmaa. Suurvaltain sodassa saksalaiset
Iokak. 13 p. 1917 laskivat joukkoja H:lle,
valloittivat sen 17 p:nä ja tunkeutuivat Riianlahteen.

♦Hiisi. Kun sattuu pitkäaikaisia leutoja
pakkasia syksyllä, niin vesi joissamme jäähtyy
kauttaaltaan hitaasti jäätymäpisteeseen, jolloin
syntyy jääneulasia 1. -kiteitä, jotka muodostavat
puuromaista hyhmää, mikä sitten koskissa
tarttuu kiviin, rantoihin, pohjaan y. m. jäädyttäen
veden kulkutien äkkiä umpeen. Tällaista
jää-hyhmän muodostumista tarkoitetaan, kun
kansankielessä sanotaan että „hiisi on koskessa".
Vesivoimalaitoksille h. tekee syksyisin haittaa,
kunnes jääkansi kattaa veden. Suvannot, järvet
ja patoumat estävät h:n muodostumista, niissä
kun jää pikemmin pääsee muodostumaan. H:n
estämiseksi koetetaan vesivoimalaitoksissa käyttää
erilaisia suistolaitteita. Meidän pitkiä koskiamme
haittaa h. siinä määrin, että se osaltaan on
estänyt niiden käytäntöön ottamisen. P-o P-o.

*Hiitinen. 1,891 as. (1918); Vikaren (1 km
kirkolta), Ekholmenin (15 km), Stora Bergön (20
km), Löfön salmen (20 km), Högsårin (20 km)
höyrylaivalaiturit; halkojen rahtausta
Tukholmaan, kiven Hankoon, kalanmyyntiä etupäässä
Saloon, Hankoon, Pietariin, 7 purjelaivaa (612
rek.-ton., 1916); Högsårin saha, Ison Bergön
kivilouhos. Kirkossa vanha, tuntemattoman
maalaama alttaritaulu „Ristiinnaulittu". J.A.W.

♦Hiitola. 9,092 as. (1918); kansakouluja 9;
kunnanlääkäri, eläinlääkäri, palo- ja
eläinvakuutus-yhdistys, säästöpankki, useita osuuskassoja,
osuuskauppa (3 haarakauppaa), Pekonlahden
saha, Sahakosken ja Asilan myllyt.
Pekonlahden ja Taivallahden lastauspaikat, Hiitolan asema
sekä Haukkavaaran ja Pukinniemen pysäkit,
2 purje- ja 2 höyrylaivaa (187 rek.-tonnia, 1916).
— Kirkossa Alexandra Såltinin maalaama
alttaritaulu „Taivaaseen astuminen". J. A. W.

Hiitolan-Raasulin rata alkaa Hiitolan
asemalta Karjalan radalla ja kulkee sitten
Hiiden-järven rantaa pitkin, sivuuttaa Hiitolan kirkon,
saavuttaa Vuoksen Kaarlahden ja juontuu
sitten Riihilahdenselän pohjoisrantaa pitkin
Käkisalmeen, missä koskettaa Laatokkaan. Täältä se

I 11 A t •• •• T^V f •• i •• •• 1 1 ••

kulkee etelään Pyhäjärven länsipäähän, taalla
Pikonjoen suun yli, kaartaa Suvannon
länsipään ja kulkee Vuoksen ja Suvannon välisen
Kiviniemen kosken yli. Päästyään Suvannon
eteläpuolelle rata kääntyy kaakkoon kulkien
Petäjärven kylän läpi ja Leinikylän järven ja
Raudun kirkon länsipuolitse Raasulin kylään
Venäjän rajalla. Venäjän puolella rata jatkuu
Lempäälän ja Toksovan kautta Pietariin.
Pää-raiteen pituus 108,e km. Käkisalmen asemalta
johdettu 3 km:n pituinen haararata kaupungin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0196.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free