Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hiivateollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
377
Hiivateollisiius—Hilbert
378
satamaan. Tienpinnan korkein koilta (kiskon
jalan korkeus) on rajalla Raasulin aseman luona,
98,i m yi. merenp., alin kohta Suvannon rannalla
Kiviniemen ja Sakkolan välillä, 10,oi m, syvin
leikkaus, 19,ei m, Lännejärven luona Petäjärven
pysäkin lähellä, korkein penger, 10,69 m, vähää
ennen Raudun asemaa. Nykyisin 6 asemaa ja
5 pysäkkiä. Silloista on Kiviniemen kosken yli
johtava pisin; se on väliaikaisesti tehty puusta,
mutta tilalle asetetaan 84 m:n jännevälinen
rautainen ristikkoansassilta. Missä rautatie
Käkisalmen kohdalla kulkee Vuoksen suistohaarojen
yli, on kokonainen sarja lyhyempiä siltoja, pisin
14 m:n jännevälinen. Rakentamiseen 011
kaikkiaan myönnetty 32,700;000 mk., mutta
lopullisista kustannuksista ei tätä painettaessa
(maalisk. 1921) vielä ole täsmällisiä tietoja. —
Rata on pääasiassa n. s. strateginen rata, joka
oli rakennettava jouduttamaan ja helpottamaan
sotajoukkojen kuljetusta Pietarista Suomen
länsirajoille sodan mahdollisesti syttyessä Ruotsia
vastaan. Ratalinjan tutkiminen aloitettiin
keisarillisesta käskystä tammik. 1911 ja sam. v:n
eduskunnalle hallitus antoi esityksen radan
rakentamisesta Raasulin kylästä Kiviniemen
kosken poikki Räisälän pitäjän kautta Hiitolaan.
Radan strategista merkitystä ja sen kiireellistä
valmistamista nimenomaan tähdennettiin. V.
1912 keisari jouluk. 20 p. eduskunnan päätöksen
mukaisesti määräsi radalle nykyisen
alkuperäisestä suunnitelmasta jonkun verran poikkeavan
suunnan, sekä vahvisti sen eduskunnan uuden
päätöksen mukaisesti 1914. Työt aloitettiin
Hii-tolan-Käkisalmen rataosalla 1913, niitä
joudutettiin strategisista syistä 1914 ja 1917
tammikuussa Suomen-puoleiset kiskot Raasulin luona
yhdistettiin Venäjän-puoleisiin. Syksyllä 1917
rata avattiin väliaikaiselle liikenteelle ja
luovutettiin kokonaan rautatiehallitukselle 15 p.
mar-rask. 1919. ./. A. W.
Hiiyateollisuus. Hiivaa kauppatavaraksi
valmistettaessa käytetään lähtöaineena perunoita,
maissia, ohraa y. m. tärkkelvksenpitoisia aineita.
Hiivan ohella syntyy myös aina alkoholia.
Vanhemman n. s. wieniläisen menettelytavan mukaan
saadaan 100 kg:sta viljaa 10-11 kg hiivaa ja
50-55 1 (50 %) alkoholia. Uudemman n. s.
ilma-hiivamenetelmän mukaan saadaan taas samasta
viljamäärästä 16-20 kg hiivaa ja 35-40 1 alkoholia;
hyvin hoidetuissa laitoksissa voidaan saada 25
jopa 40:kin kg hiivaa ja ainoastaan 17 1
alkoholia. Riippuen siitä, kumpaa tuotetta
kulloinkin pidetään tärkeämpänä, voidaan valmistus
järjestää siten, että hiivamäärä suurenee ja
alkoholimäärä pienenee tai päinvastoin. Meillä, esim.
Lahden hiivatehtaassa, on 100 kg:sta viljaa saatu
vv. 1904-07 5,7-7,2 kg hiivaa ja 30-34 1 alkoholia,
kun taas Hyvinkään hiivatehtaassa saatiin (1907)
15 kg hiivaa ja 14 litraa alkoholia. — Hiivan
säilyminen riippuu paitsi tuotteen laadusta
ja puhtaudesta etupäässä säilytyspaikan lämpö-,
kosteus- ja ilmanvaihtosuhteista. Täysin
puhdas hiiva voi säilyä n. 50 päivää, jos lämpötila
on 7° C, mutta vain 30 päivää, jos se on 23-50° C.
Määrätyt lajit voivat taas säilyä 100 päivää
10°:ssa, mutta tuskin 40 päivää 20°:ssa.
Pilaan-tuessaan käy puristettu hiiva 20°:ssa ensin (n.
15 päivän kuluttua) pehmeäksi ja sitten (n. 30
päivän kuluttua) nestemäiseksi. Kosteuden vai-
kutuksesta on huomattava, että hiiva kauimmin
säilyy aivan kuivassa tilassa. On todettu, että
varovasti kuivatulla ja puuhiilellä sekoitetulla
hiivalla on alkuperäisestä käytevoimastaan
jäljellä 1 v:n kuluttua n. 40%, 6 v:n kuluttua 14%
ja vielä 9 v:n kuluttua se on sisältänyt runsaasti
eläviä hiivasoluja. Pitkäaikaista säilytystä
varten kääritään hiiva sterilisoituun paperiin ja
suljetaan ilmatiiviiseen metalliastiaan.
Käytännössä tulee kuitenkin harvoin kysymykseen
hiivan kuivaus; vesi erotetaan siitä pusertamalla.
Kuitenkin sisältää vielä 50 ilmakehän paineella
puserrettu hiiva n. 70% vettä. Tällaisessa
puserretussa mutta silti kosteassa tilassa on hiivan
säilymiselle ilmanvaihto edullinen. Jääkellari
on yleensä sopiva säilytyspaikka, jos se on niin
tuuletettu, että ilma siinä ei ole kostea.
Tavalliselle kostealle hiivalle on siis yleensä ilmanvaihto
edullinen ia ainoastaan täysin kuivattua hiivaa
voidaan säilyttää ilmatiiviissä tilassa. — Hiivan
hyvyyttä arvosteltaessa on otettava
huomioon ulkonäkö, haju hiivasienien lajipuhtaus
(tuhosienien ja olutsienien määrä) sekä sen
käyte-kyky ja soveliaisuus leipomiseen. Käytevoima
määrätään esim. siten, että 10 g hiivaa
sekoitetaan 400 cm3:iin 10% sokeriliuosta, jonka
lämpötila on 30° C ja määrätään siten kehittyvän
hiilihapon määrä. Hyvästä leivinbiivasta tulee
kehittyä ensimäisenä puolena tuntina 50 cm3,
toisena 150-200 cm3, kolmantena 250-350 cm? ja
neljäntenä vähintään sama määrä kuin
kolmantena puolituntina hiilidioksidia. Leipomiskokeessa
otetaan 250 g jauhoja, 160 cm3 5% suoialiuosta,
2 g sokeria ja 10 g hiivaa. Seos kaadetaan
määrätyn suuruiseen astiaan ja tarkastetaan, missä
ajassa taikina kohoaa määrättyyn merkkiin.
Mikroskoopilla voi hiivan hyvyyttä arvostella
siitä, miten solut värjäytyvät, koska
elinvoimaiset solut eivät ota niin helposti väriä kuin
kuolleet tai heikot.
Hiivan kotimainen valmistus, tuonti ja vienti,
kaikki tonneissa, käy selville seuraavista luvuista:
Vuosi. Valmistus. Tuonti. Vienti.
1907 842 34.i o.oj
1908 883 17.0 —
1909 S 60 59.« 0,01
1910 932 54.1 -
1911 1,091 8., 0.18
1912 1,200 6.4 11,11
i9,3 i,oi8 19-6 0,41
1914 1/2 71 6,0 . 0,3$
1915 I,28O 62,01
1916 i,470 0,j ’ 32o,10
1917 — o.a 93*09
Kotimaisista tehtaista valmisti vuosittain
(1898-1907) keskimäärin Hyvinkään n. 250, Viralan
150 ja Lahden hiivatehdas 90 tonnia puhdasta
puserrushiivaa, josta sitten lisäämällä
perunajauhoja 10-50% saadaan kauppahiivaa. vrt. Hiiva
ja H i i v a s i e n e t, 111 Os. R. V. S:ll.
Hikiliina (kreik. sada’rion, lat. siidä’rium),
palttinasta tehty pääliina, jolla juutalaiset,
niinkuin U:ssa T:ssa (Joh. 1144 ja 20;) kerrotaan,
peittivät vainajan kasvot (muu ruumis käärittiin
usein muusta, kallisarvoisemmasta vaatteesta
tehtyihin kääreisiin). Jeesuksen h. on monen
legendan aiheena; luultiin, että se oli säilyttänyt
Jeesuksen kasvojenpiirteet (vrt. Veronika,
X Os.).
Hilbert, David (s. 1862), tunnetuimpia
nykyään elävistä saks. matemaatikoista, oli profes-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
