Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hofmeyr ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Hofmeyr—Homén
386
sen hallintorakennuksen, laajan,
maalauksellisen „Märkisches Museum"in sekä lukuisia muita
Berliinin uudempia kunnallisia ja
julkiraken-nuksia. Töissään tyylivaihteluun ja
ryhmitykseen nähden suurimpaan moninaisuuteen pyrkien
H., vaikkakin tyylien pohjalla työskennellen,
esiintyy enemmän entisaikain inuotoaarteiden
a t •§ • 1 • • •• • I i •• • •• • • 1 • • •• 1 • • i i I • • • • • •
kehittäjänä ja elävöittäjänä kuin jaljittehjana.
Julkaissut „Neubauten der Stadt Berlin" (1903).
U-o N.
♦Hofmeyr, Jan Hendrik, kuoli 1909.
Hokki, hevosen kengän haaroissa olevat nokat,
joiden tarkoituksena on estää hevosta
livahtamasta talvikelillä. Irto-h:eja käytetään, jotta
ne voidaan uusia kuluttuaan ja tylstyttyään.
H-h. on poikkipinnaltaan H:n muotoinen; sen
toisessa päässä on ruuvikierteet kenkään
kiinnittämistä varten. P-o P-o.
♦Hokusai, Katsusika; ks. myös liitettä
Japanin taidetta, III Os. p. 1296.
Holarktinen alue, eläinmaantieteellinen alue,
joka käsittää palearktisen ja nearktisen alueen,
vrt. Eläinmaantiede, II Os.
Hoikka ks. Kuurna, V Os.
♦Hollanti ks. Alankomaat, Täyd.
♦Hollola. 13,633 as. (1918); kansakouluja 18,
Okeroisten maamieskoulu, vaivaistalo,
kunnansairaala, eläinvakuutusyhdistys, 2 osuuskassaa,
2 osuuskauppaa, Herralan, Lahden, Vesijärven
rautatieasemat, Vesijärven satama;
teollisuuslaitoksia: Pyhäniemen pyörätehdas, Lahden
selluloosatehdas, Tornator- ja Pallas-rullatehtaat, Fellmanin,
Frigrenin, Herralan sahat, Vihdin
puunjalostustehdas, Mukkulan tiilitehdas, Lahden sähkö- ja
myllylaitos; Osmolan ja Pyhäniemen
huomattavat kauppapuutarhat, Pyhäniemen, Kutajoen,
Laitialan, Voistian ja Upilan kartanot. —
Kirkossa vanha, tuntemattoman tekemä alttaritaulu
„Ristiinnaulitseminen". J. A. W.
^♦Holm, Peter Edvard, kuoli 1915,
ennätettyänsä (ainakin ulkopoliittisiin tapahtumiin
nähden) saattaa loppuun asti suuren
pääteoksensa Tanska-Norjan historiasta 1720-1814
(viimeinen osa 1912).
Holma, Harri (s. 1886), suom. orientalisti ja
politikko, yliopp. 1903, fil. kand. 1907, fil. Iis.
1912, v:sta 1913 assyriologian ja seemiläisen
filologian dosenttina Helsingin yliopistossa,
yli-oppilaskirjaston hoitaja 1912-18; tieteellisten
seurain talon kirjaston- ja taloudenhoitaja
1914-19. Suomen Kööpenhaminassa olevan
lähetystön sihteeri 1919, Berliinin lähetystön chargé
d’affaire 1920. — Kielimiehenä H. on
kohdistanut päähuomionsa seemiläisten kielten ja
varsinkin assyrian kielen sanatutkiinukseen.
Pääteokset: ,,Die Nainen der Körperteile im
Assyrisch-babylonischen" (1911); „Beiträge zum
assyr. Lexikon" (1912); „Die Personennamen
der Form quttulu" (1914); „Études sur les
vocabulaires sumériens-accadiens-hittites de
Delitzsch" (1916); „Seemiläiset kansat ja kielet"
(1917); „Muhammed" (1917).
Holmberg, Uno (s. 1882), suom.
uskontotie-teilijä, ylioop. 1902, suoritti jumaluusopin,
ero-tutkinnon 1906, fil. kand. 1908, fil. Iis. 1913;
suom.-ugrilaisen uskontotieteen dosenttina
Helsingin yliopistossa ja uskonnon lehtorina Helsingin
ruots. lyseossa v:sta 1915; ollut
uskontotieteellisillä tutkimusmatkoilla votjaakkien (1911),
Täyd. 13. Painettu "/» 21.
tseremissien (1913) sekä Jenisei-ostjaakkien ja
tunguusien (1917) keskuudessa. Julkaisuja: „Die
Wassergottheiten der finn.-ugr. Volker" (1913),
„Tsheremissien uskonto" (1914), „Permalaisten
uskonto" (1914), „Lappalaisten uskonto" (1915),
,,Jumalauskon alkuperä" (1916), „Elämänpuu"
(1920).
Holmqvist, Hjalmar Fredrik (s. 1873),
ruots. teologi, v:sta 1909 kirkkohistorian
professorina Lundin yliopistossa, on julkaissut useita
arvokkaita tutkimuksia sekä laajahkon
yleisesityksen kirkkohistoriasta. Lutherin riemujuhlaan
1917 H. julkaisi paljon luetun Lutherin
elämäkerran. (E, K-a.)
Holst, Hans Peter (1811-93), tansk.
runoilija, julkaissut runokokoelmat „Fire romancer"
(1832), „Digte" (1840; toinen kokoelma 1859),
„Ude og hjemme" (1842), romanttisen näytelmän
„Gioacchino" (1844), laulunäytelmän „William
og Emma" (1846), eepoksen „Den Iille
horn-blaeser" (1849), runosarjan „Fra min ungdom"
(1873) ynnä valittuja runoja ja „Valittuja teoksia"
(6 os., 1887-88).
Holsti, Eino Rudolf Woldemar
(s. 1881), sanomalehtimies ja politikko, yliopp. 1901,
fil. kand. 1908, fil. Iis. 1913; toiminut
sanomalehti-miehenä, m. m. „Helsingin sanomien" ulkomaisen
osaston toimittajana 1911-17; sosiologian dosentti
v:sta 1914. H. oli senaattorina 1917, Suomen
diplomaattisena edustajana Lontoossa 1918-19,
Suomen valtuutettuna edustajana Pariisin
rauhankonferenssissa 1919 ja tuli ulkoasiainministeriksi
1919; eduskunnan jäsenenä 1913-18. Jouluk.
1918 hän Lontoossa oli mukana järjestämässä
elintarpeiden kuljetusta Yhdysvalloista Suomeen.
Julkaisuja: „Some superstitious customs and
be-liefs in primitive warfare" (1912), ,,The relation
of war to the origin of the state" (1913),
„Maailmansota" (1914-15).
♦Holsti, Hugo Östen Leonard, kuoli 1918.
♦Holtz, Wilhelm, kuoli 1913.
Holtzinger [holtsingdr], Heinrich (s. 1856),
saks. tiedemies ja rakennustaidehistoriallinen
kirjailija, Hannoverin tekn. korkeakoulun
professori v:sta 1891, suorittanut arvokkaita
tutkimuksia etenkin keskiajan ja renesanssin
aikakauden rakennustaiteesta. Kirjoittanut: ,,Lber
den Ursprung und die Bedeutung der
Doppelchöre" (1882); „Kunsthistorische Studien" (1886);
„Handbuch der altchristlichen Architektur"
(1889); „Die altchristliche und byzantinische
Baukunst" (,,Handbuch der Architektur"issa,
1899); „Die Ruinen Roms" (1903) ja toimittanut
uudestaan J. Burckhardtin „Geschichte der
Renaissance in Italien" (3:s pain. 1890-93).
U-o N.
Homéu [-mt’n] Lars Olaf (s. 1879), suom.
kirjallisuudentutkija ja kriitikko, yliopp. 1894,
fil/kand. 1907, fil. Iis. 1914, Helsingin yliopiston
dosenttina v:sta 1917, Turun ruots. akatemian
professorina v:sta 1919. Kirjallishistoriallisia
tutkimuksia: „Anatole France. Ett historiskt
utkast" (1906), „Studier i fransk klassicism
1630-1655" (väitösk. 1914), „Studier i fransk
klassicism. Andra Serien" (1916). H:n huomattava
julkinen teatteri- ja kirjallisuuskritiikki käsittää
koottuna m. m. teokset „Från Helsingfors
teat-rar" (MII, 1915-19), „De nya författarna" (1915),
,,i marginalen" (1917).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
