Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huoneenvuokrasäännöstely ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
395
Hydrografis-biologinen komissioni—Hyvinkää
396
taa juoksevia öljyjä ja alhaisessa lämmössä sulavia
rasvoja kiinteään muotoon. Juokseva öljy eroaa
jähmeästä rasvasta kemialliseen kokoomukseensa
nähden useasti ainoastaan siinä, että edellinen
on tyydyttämättömämpi, s. o. vetyköyhempi kuin
jälkimäinen. Tämän puuttuvan vedyn voi
nykyään viedä öljyyn johtamalla siihen vetykaasua
lämmössä ja hienojakoisen nikkelin tai
palladiumin läsnäollessa. Tällä keksinnöllä 011
erinomaisen suuri taloudellinen merkitys, koska
halpa-arvoiset kasviöljyt ja rasvat siten voidaan
muuttaa arvokkaammiksi, jähmeiksi, saippua-,
kynttilä- ja margariiniteollisuuden raaka-aineiksi.
H. R-r.
»HydrogTafis-biologineii komissioni ks. M e-
re n tutkimuslaitos, Täyd.
Hydroplaani ks. Vesitasoja
Vesilentokone, Täyd.
Hydrosulfiitit ovat hydrorikkihapokkeen
suoloja, esim. natriumhydrosulfiitti Na2S204. Ne
ovat helposti hajaantuvia ja vaikuttavat
voimakkaasti pelkistäen. Tämän ominaisuutensa
takia ne ovat saaneet suuren ja tärkeän
käytännön teollisuudessa valkaisussa, värjäyksessä,
m. m. indigo-värjäyksessä, ja kangaspainossa.
Kaupassa h. tavallisesti esiintyvät formaldehydin
tai asetonin kaksoisyhdistyksenä erilaisilla
keksityillä nimillä, kuten hyraldit, erodit,
r o n g a 1 i t y. m. Näissä h. ovat pysyvässä
muodossa. H. R-r.
Hügel [hjgal], Friedrich von (s. 1852),
vapaanerra, katolismodernistinen kirjailija,
tutkimusmatkailijana tunnetun itävaltalaisen
diplomaatin K. A. A. v. H:n (1795-1870) poika,
asettui, suoritettuaan Englannissa opintonsa, tähän
maahan toimiakseen yksityisenä tiedemiehenä.
Tutustuttuaan Loisyhyn ja Tyrrelliin tuli H:stä
ennen pitkää modernistisen liikkeen (ks.
Modernismi, VI Os.) harras ihailija ja kannattaja,
jopa eräissä suhteissa sen henkinen keskipiste
ja johtaja. Pääteos ,,The mystical element
of religion, etudied in St Catherine of Genova
and her friends" (1908). E. K-a.
Hygrofyytit ks. K o s t e i k k o k a s v i t, Täyd.
Hylemyia antiqua ks. S i p u 1 i k ä r p ä n e n,
Täyd.
"Hylkeenpyynti. Tilaston mukaan oli
tapettujen hylkeiden luku 1909: 11,425 kpl., 1910:
19,299 kpl. (5,585 hallia ja 13,714 norppaa,
Uudenmaan 1. 252, Turun ja Porin 1. 3,020,
Viipurin 1. 7,052, Mikkelin 1. 113, Vaasan I. 7,059 ja
Oulun 1. 1,903), 1911: 14,412 kpl., 1912: 14,156
kpl., 1913: 19,808 kpl., 1914: 12,433 kpl., 1915:
10,383 kpl., 1916: 10,309 kpl., 1917: 8,184 kpl.
ja 1918: 5,759 kpl. (814 hallia ja 4,945 norppaa,
Uudenmaan 1. 166, Turun ia Porin 1. 513,
Viipurin 1. 1,137, Mikkelin 1. 6, Vaasan 1. 3,796 ja
Oulun I. 141). Tapettujen hylkeiden lukumäärän
alenemiseen viime vuosina on suureksi osaksi
ollut syynä ampuma-aseiden käytön kielto ja
niiden vaikea saanti. On kuitenkin huomattava,
että viime vuosien tilasto luonnollisista syistä ei
ole tarkka.
Vuoden 1909 alusta voimaanastunut asetus
hylkeiden tapporahojen maksamisesta kumottiin
1918. Katsottiin turhaksi käyttää 60,000-100,000
mk. valtion varoja vuosittain tähän
tarkoitukseen, koska se ei lisäisi hylkeenpyyntiä tapetun
hylkeen nykyisen suuren rahallisen arvon takia
(200-250 mk.). — Yhteisen järjestelmällisen
menetelmän aikaansaaminen hylkeiden
hävittämiseksi Itämeressä ja sen lahdissa oli pohdittavana
kansainvälisessä merentutkimuskongressissa
Kööpenhaminassa 1912 ja päätettiin asiassa kääntyä
Itämeren ympärillä olevien maideVi hallituksien
puoleen. K. J. V.
Hypofysis ks. Aivot, I Os.
Hypocaustum (lat., < kreik. hypo’kauston) I.
suspensuræ, roomalaisten termien
calda-riumien ja tepidariumien lattian- ja
seinänläm-mityslaitos, lattianalainen onttotila, johon
tulisijasta (prcefurnium) johdettiin lämmitettyä
ilmaa veden ja huoneen lämmittämistä varten.
^Hyrynsalmi. 2,725 as. (1918); aluelääkäri
yhteinen Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen
kanssa, säästöpankki, kaksi osuuskassaa, tervan
ja suksien vientiä, Mieslahden satama (45 km
kirkolta); luonnonnähtävyyksiä: Seitenoikean
koski sekä vaarat Paljakka, Lumivaara,
Hiiden-haikko. — Kirkossa J. G. Hedmanin maalaama
alttaritaulu „Vapahtaja ristillä", maaherra A.
Stjernschantzin lahjoittama. J. A. W.
*Hyvikkälä, kartano Hauhon pitäjässä, 30 km
Hämeenlinnasta. Kartanon muodostivat
aikoinaan Yrkkölän, Vilppulan ja Sipilän allodisäterit
H:n kylää sekä Apoon, Sahan ja Tuulimyllyn
yksinäiset rälssitilat, yhteensä 31/* manttaalia,
600 ha. Vanhin tunnettu omistaja oli Gudmund
Laurinpoika, jonka vävy Eerikki Jaakonpoika otti
äidinisänsä Spåren nimen ja vaakunan ja joka
mainitaan Hämeen linnan käskynhaltiana vielä
1566. Myöhempiä omistajia olivat Heikki
Mau-nunpoika Spare, joka kunink. kirjelmällä 4 piitä
lokak. 1615 oli saanut H:n rälssiksi, Olavi
Pentinpoika Dufva, majuri Leonard Silfversvan, majuri
Robert Henrik Silfversvan, joka 1788 möi
kartanon majuri Robert Gustaf CharpentierMle
(kauppahinta 60 tuh. taalaria kuparia eli 3,332
riikintaal. ja 16 killinkiä specie). Tämän kuoltua
H. joutui 1803 hänen vanhimmalle pojalleen
eversti Robert Carl Charpentier’Ile (k. 1830),
tämän leskelle Sophie Silfversvanille ja
viimemainitun kuoltua hänen pojanpojalleen senaattori
Alfred Charpentier’Ile. Senaattori Charpentier’n
kuoltua 1914 lakit. toht. (nyk. oikeuskansleri)
Axel Charpentier lunasti kartanon
kanssaperillisiltään. Uusi omistaja muutatti isonjaon
järjestelyn kautta H:n myöskin omistamansa
naapuri-kartanon Hahkialan niille alueille, missä tämän
sukutilan lukuisten torpparien asuinpaikat ja
viljelykset olivat, sekä muodosti H:stä n. 20
uutistaloa ja palstaa, mitkä myytiin entisille
torppareille. Siten H. lakkasi olemasta kartanona
ja on nyt uutistalojen muodostaman kylän
nimenä. — Alkuperäisesti H:n kartano sijaitsi
samannimisen järven rannalla, missä muutamat
kivikasat osoittavat sen rakennusten paikkaa,
mutta muutettiin v:n 1830 tienoilla nykyiselle
paikalleen. J. A. W.
*Hyvinkää. 1. Kunta, Uudenmaan 1.,
Helsingin kihlak., Helsingin tuomiok.,
Nurmijärven-Hyvinkään käräjäkuntaa, Hyvinkään
nimismies-piiriä, kirkolta H:n asemalle n. Va ^m; pinta-ala
348,3 km2, 7,639 as. (1917); kansakouluja 12,
yhteiskoulu; asemia ja pysäkkejä 7; osuuskauppa,
osuuskassa, Kansallis-osakepankin ja Helsingin
osakepankin haarakonttorit; kunnanlääkäri,
väli-aik. kulkutautisairaala; palokunta; teollisuus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
