Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hylvinkään-Pyhäjärven rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
397
Hyvinkään-I’yhä järven rata—Hämeenlinna
398
laitoksia: sementtivalimo, polttoturvetehdas,
Hyyp-pärän kivilouhos; Kytäjän kartano;
muinaismuistoja: Alttarikivi Ahdenkallion maalla. — 2. S e
u-r a k u n t a, Porvoon hiippak., Tuusulan rovastik.,
itsen, kirkkoherrakunta sen. päät. 9 p:ltä helmik.
1909, mikä toteutui 1916 ja 1917, vakinainen
kirkkoherra v:sta 1918. Kirkkona käytetään
entistä Hyvinkään rukoushuonetta (rak. 1896 Yrjö
Sadeniuksen piirustusten mukaan). J. A. W.
Hyvinkään-Pyhäjärven rata ks.
Pyhäjärven rata, VII Os.
"Hyökkäys, sotajoukon tunkeutuminen
vihollisjoukon kimppuun tai vihollisaseman
valtaaminen. H. tapahtuu kaikkien aselajien
yhteistoiminnassa. Jalkaväki on hyökkäyksen tärkein
tekijä, mutta se etenee tykistön, konekiväärien,
miinanheittäjäin, lentäjäin j. n. e. tukemana.
Ennen hyökkäystä tapahtuu tavallisesti tykistön
valmistelutuli, jonka "tarkoituksena on hävittää
vihollisen asemat ja puhdistaa esteet etenevän
jalkaväen tieltä. Jalkaväki etenee aina
kehittäy-tyneenä ja levittäytyneenä avoimessa
järjestyksessä ampumaketjuissa, eikä, kuten entisajan
sodissa, suljetussa taistelurintamassa.
Erikoisesti opetetut ja aseistetut syöksyjoukot
kulkevat ensilinjassa avaten tien esteitten lävitse
jäljessä tuleville ampumaketjuille. Eteneminen
tapahtuu syöksyjä tehden useissa toisiaan
seuraavissa ampumaketjuissa, jotka vähitellen
yhtyvät yhdeksi voimakkaaksi rynnäkköketjuksi juuri
ennen ratkaisevaa rynnäkköä. Tykistö ja
konekiväärit tukevat jalkaväen etenemistä ampuen
omien joukkojen ylitse sopivista asemista
vihol-Iisasemaan. Itse etenevien jalkaväkiketjujen
tasalla kulkee sitäpaitsi kevyitä konekiväärejä,
jotka suuresti avustavat jalkaväkeä sen
taistelussa tulietevämmyydestä vihollisen kanssa. H:ien
onnistuminen ei nykyajan sodissa enää riipu
yksinomaan kykenevästä johdosta; jokaiselta
yksityiseltä mieheltä vaaditaan itsetietoista työtä
ja ajattelevia aivoja. — Suurvaltain sodan
ratkaisevia läpimurtohyökkäyksiä erittäinkin Ranskan
rintamalla valmisteltiin perinpohjin viikkokausia
ennen hyökkäystä. Harjoitetuinpa Saksassa
syöksyjoukkoja rintaman takana h:tä varten
maisemissa, jotka mahdollisimman paljon
vastasivat todellisuutta. Jokaiselle yksityiselle
miehelle tuli täten oma erikoinen tehtävänsä.
W. E. T.
Hyökkäysala, ala, jolla hyökkäys on määrätty
tapahtuvaksi. Asianomaisten joukkojen
johta-j ai n on tarkasti oltava selvillä h:n rajoista, eikä
niitä ylitettävä. W. E. T.
Hyökkäysjoukko, laajemmassa merkityksessä:
hyökkäyksen toimeenpaneva joukko,
suppeammassa merkityksessä: syöksyjoukko. W. E. T.
Hyökkäyssota. Sota on h:aa milloin sodan
aloittanut valtio hyökkää vihollisensa kimppuun.
Hyökkäyssuunnitelma, hyökkäyksen
toimeenpanevan joukon ylimmän johdon laatima
suunnitelma jonkun vihollisaseman valtaamiseksi.
Yksityiskohtaiset käskyt hyökkäyksen suorittamisesta
antavat alemmat johtajat. W. E. T.
Hyökkäystaktiikka käsittelee taktillisia
näkökohtia joukkojen järjestelyssä hyökkäykseen sekä
itse hyökkäyksen kulussa. Nämä näkökohdat
ovat riippuvaiset taistelutilanteesta (Iiikuntasota,
asemasota), maastosuhteista, omista voimista,
vihollisvoimista j. n. e. W. E. T.
• Hyökkäysyritys ks. Hyökkäys, Täyd.
Epäonnistunut h. tuottaa tavallisesti hyökkääjälle
suuria tappioita.
Hyönteisvaltiot ks. Y h t e i s k u n n a t, X Os.
Hägglund [heg-], Johan Voi dein a r
(s. 1893), suom. soturi, tekn. yliopp.,
jääkäri-upseeri. V. 1917 H. komennettiin kahdeksi
kuukaudeksi Ruotsiin, tuli 17 p. marrask. saks.
vedenalaisella Etelä-Suomeen, järjesti
suojeluskuntia Viipuriin ja Karjalan-kannakselle 1917-18
ja oli vapaussodan aikana Karjalan armeian
esikunnan päällikkönä. Hänen ansiokseen on
suureksi osaksi luettava tämän rintaman
järjestely ja toiminta. 3:nnen divisioonan esikunnan
päällikkönä 1918-20, Käkisalmen rykmentin
päällikkönä v:sta 1920.
"Hällsten, Konrad Gabriel, kuoli 1913.
Hälyytyspaikka. Kun marssiva joukko
asetetaan levolle, määrätään sille erikoinen h., jossa
joukko hälyytyksen tapahtuessa kokoontuu
tais-teluvalmiina. Jokaisen miehen täytyy tarkoin
tuntea, mikä paikka on määrätty h:ksi.
W. E. T.
Hälyytysvartiot, lepäävien joukkojen
välittömään läheisyyteen asetetaan h:ta, jotka
uhkaavan vaaran lähetessä, tai etuvartioiden
lähetettyä ilmoituksen vihollisen hyökkäysaikeista,
päällikön käskystä hälyyttävät levossa olevat
joukot. W. E. T.
"Hämeenkyrö. 8,661 as. (1918); kansakouluja
11, vaivaistalo, kunnansairaala, eläinlääkäri,
Kyröskosken ja Kyröspohjan palokunnat,
Hämeenkyrön ja Kyröskosken osuuskaupat,
osuusmeijeri, säästöpankki. Teollisuuslaitoksia: Grönforsin
huonekalutehdas, Kyröskosken, Rokkakosken,
Kylmäkosken, Jokisten sahat ja myllyt, O.-y.
Hierun sähkömylly; historiallisia muistoja:
Mahnalan sotakenttä (10 km kirkolta), Kurjenmäen
patteri kirkolla. Vanhoja kartanoita: Tuokkola,
Frigård, Makkarus; luonnonnähtävyyksiä:
Kyröskosken putous, Lintuharju. — Kirkossa J. Z.
Blackstadiuksen 1849 maalaama alttaritaulu
„Vapahtaja Getsemanessa". J. A. W.
"Hämeenlinna. 6,562 as. (1919). Maa- ja
kaupunkikiinteistöjä. V. 1912 osti
kaupunki kaupungin ja rautatieaseman välillä
olevan Kiistalan alueen, 12 ha. Tälle alueelle
on laadittu ja vahvistettu asemakaava 1920.
V. 1916 kaupunki osti Padasjoen pitäjän
Nyys-tölän kylässä sijaitsevan Verhon tilan, 3,984.ss5
ha, ja 1917 kaupungin vierestä Jaakkolan tilan,
79,83 ha. Parhaillaan (1920) on vireillä kysymys
Verhon tilan vaihdosta kaupungin vierellä
sijaitseviin valtion omistamiin Ojoisten ja Hätilän
virkataloihin. V. 1917 kaupunki osti
Raatihuoneenkadun varrella sijaitsevan
vähittäismyynti-ja anniskeluyhtiön talon, johon nyt on järjestetty
valtuuston ja rahatoimikamarin sekä
rakennuskonttorin huoneistot y. m. kunnallisia laitoksia.
Uusista rakennuksista mainittakoot
Pohjoismaiden yhdyspankin talot kauppatorin
ja Raatihuoneenkadun varrella,
Kansallis-osake-pankin talo kauppatorin varrella, Hämeenlinnan
kaupungin säästöpankin talo Raatihuoneenkadun
varrella; kaupungin kunnalliskoti n. 1 km päässä
kaupungista; kunnallinen mielisairaala; Sairion
keuhkotautiparantola (H:n naisyhdistyksen
perustama 1915); kunnalüssauna; tulliaitta; uusi
asema-talo (1919). — Kaupungin tulo- ja meno-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
