Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hylvinkään-Pyhäjärven rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
399
Hämokoski — Höyrykattila
400
arvio v:lie 1920 päättyi Smk:aan 2,218,847:92
ja taksoitus Smk:aan 891,684:92. Kaupungin
hoidettavana olevien rahastojen pääomamäärä
oli v:n 1920 alussa Smk. 932.462:64. — K o u-
m
I u t. Uusia: alkukouluseminaari (1919),
kauppakoulu. Lakanneita:
kiertokoulunopettajasemi-naari, ven. kansakoulu. — Vesijohto- ja
viemärilaitos valmistuivat syksyllä 1910. Sähkölaitos
kunnallistutettiin 1918. — Sanomalehdet:
,,Hämeen sanomat" (kokoomuspuol.,
6-päiväi-nen), „Häme" (edistyspuol.) ja ,,Hämeen kansa"
(kommunistinen), ilmestyvät 3 kertaa viikossa;
,,Maailma" kuvallinen kuukauslehti. — Hämeen
läänin paloapuyhdistyksen ja O.-y. Hämeen
sähkön pääkonttorit. — Teollisuuslaitoksia.
Uusia: O.-y. Arvi A. Karisto. Käsittää paitsi
aikaisempaa" kirjapaino- ia kustannusliikettä,
si-tomon, kirjekuori- ja kliseetehtaan y. m.:
Hämeenlinnan vanutehdas; Hämeen kenkätehdas; Hämeen
hienonahkatehdas; Hämeensaaren konepaja;
Suomen kultaseppä o.-y:n tehdas: paitatehdas Tilli
o.-y. Lakanneita: G. R. Fältmarsin
tupakkatehdas, Hämeensaaren polttimo, oluttehtaat.
Tori-puisto suihkukaivoineen ja kioskeineen (Armas
Lindgren) järjestetty 1911 kauppatorin laitaan;
Tähtipuistossa 53:n Hämeenlinnan läheisyydessä
vapaussodassa kaatuneen saksalaisen hauta. —
Vapaussodan aikana kapinalliset anastivat
kaupungin haltuunsa 29 p:nä tammik. 1918.
Kaupungin vapauttivat saks. joukot 26 p. huhtik.
3-tuntisen pommituksen jälkeen. Lähtiessään
punaiset räjäyttivät asemarakennuksen ja
pu-helinkesktisaseman ja polttivat n. 10 huvilaa
Hätilän esikaupungissa. A. Kpn. & K. J. V.
*Hämekoski. H. o.-y:n osake-enemmistö siirtyi
1916 Läskelän tehtaan ja Värtsilän osakevhtiöille.
Hämäläinen, VäinöAleksander(s. 1876),
suom. taidemaalari, suoritti ylioppilaaksi tultuaan
kurssin taideyhdistyksen piirustuskoulussa, josta
sai päästötodistuksen 1899, sekä jatkoi sitten
opinnoitaan Pariisissa Carrièren ja Colarossi’n
akatemioissa seur. v. Valtion matkarahalla hän
oleskeli 1902 Italiassa ja Saksassa ja 1904
jälleen Italiassa. H. on maalannut sekä
henkilökuvia että varsinkin maisemia, joista monet
(esim. Kymijoen varsilta) ovat saaneet osakseen
tunnustusta onnistuneen koloristisen käsittelynsä
ia voimakkaan kiinteän sommittelunsa tähden.
Hänen töitään on ollut runsaasti näytteillä sekä
yhteis- että erikoisnäyttelyissä. F. L.
* Hän el, Albert, kuoli 1918.
Härkä (Taurus), pohjoisella
taivaanpallopuo-liskolla ekliptikassa oleva tähdistö. H:n
kirkkain tähti on kellertävä Aldebaran, jonka
ympärillä on sikermä pikku tähtiä (hyadit). Seulaset
(plejadit) kuuluvat myös H:n tähdistöön.
Y. V-lä.
Härkätynnyri (ruots. oxhufvud), ennen
käytetty ruots. juoksevain tavarain tilavuusmitta =
90 kannua = 2,35
hl.
Härkönen, Iivo (s. 1882), suom. kirjailija,
runonlaulajasukua Suistamolta, „Vienan
karjalaisten liiton" sihteeri 1906-11, Itä-Karjalan
toimituskunnan kansliapäällikkö 1919. Julkaissut
joukon karjalaisaiheisia runoja, näytelmiä,
kertomuksia: „Syystarinoita korvesta" (1905),,,Karjalan
virsiä" (19Ö8), „Kylä" (1910), „Kylätuomari"
(1915) y. m.; „Runojen ja metsäin Karjala" (1915,
esitys Kauko-Karjalasta), „Karjalan kirja" (1910,
vhdessä O. A. Hainarin y. m. kanssa), „Itäinen
vartio’* (1920).
Hätämaa (Luomajoki), Juho
Aapon-poika (1843-1914), kuuluisa kansanparantaja
ja tietäjä. H. oli syntyisin Haapavedeltä, mutta
asui suurimman osan ikäänsä Piippolan Leskelän
kylässä Hätämaan talossa. H:n maine
parantajana oli levinnyt yli koko Suomen ja maan
rajojen ulkopuolellekin, niin että hänen luokseen
saapui potilaita Ruotsista ja Venäjältä sekä
suomalaisia aina Ameriikasta asti, enimmäkseen
rahvasta, mutta usein myös sivistyneistöön ja
hienostoonkin kuuluvia. Hänen erikoisalanaan
oli mielisairasten hoito, mutta paljon kuljetettiin
hänen luokseen myös kaatuva- ja luulotautisia,
jotapaitsi hän oli, etenkin lähipitäjäläisille,
viimeinen turva kaikissa kivuissa, missä tavalliset
keinot eivät auttaneet. Varmaa on, että H.
monesti paransi vaikeatkin vammat ja taudit,
vaikka toiselta puolen hänenkin keinonsa usein
jäivät tehottomiksi, ehkä olivat joskus pahennuk-
1 • 1 • VV 1 # •• f • • • «••••• •• • * f * • j •• • m ••
seksikin. H. oh myös eläinlääkäri. Tietäjänä
H.lla oli suuri maine ja häneen turvauduttiin
varsinkin varkaiden ja kadotettujen tavarain
ilmisaamiseksi. H. käytti parannuskeinoina
osittain kansanomaisia apteekkilääkkeitä, osittain
kasveista keittämiään „luonnonlääkkeitä" sekä
runsaasti erilaisia hauteita ja saunaa. Hänellä
oli harvinainen psykologinen vaisto, „hyvä
hok-sinta", mikä oli tarpeen erityisesti mieli- ja
luulosairasten käsittelyssä. Tietäjänä hän
tehosti parannuskeinojaan loitsuilla ja
taikatempuilla. H. oli arvoituksellinen ilmiö, puoskari
ja tietäjä, jonkunlainen välirengas
menneisyydestä nykyisyyteen, joka ei nykypolvesta
löytänyt itselleen kelvollista jälkeläistä ja joka sen
vuoksi vei kuollessaan menneisyysmahtinsa maan
rakohon. [L. Merikallio, „Hätämaan tietäjä"
(Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu
Jouko II).] M. E. H.
Häyhä, Johannes (1839-1913),
kansakoulunopettaja ia kirjailija, syntyisin Rautjärveltä,
toimi 1861-89 opettajana Viipurin kansa- y. m.
alemmissa kouluissa; Viipurin museon perustajia.
Tuloksina Karjalassa tekemistään matkoista H.
julkaisi m. m. teokset: „Kuvaelmia
itä-suomalais-ten vanhoista tavoista. 1. Joulun vietto. 2.
Maa-hanpaniaiset" (1893), saman sarjan jatkona:
[3.j „Kylänluvut" (1894), [4.] „Talvitoimet"
(1897), [5.1 „Kesä-askareet" (1898) ja [6.]
„Naimistavat" (1900), puoleksi kaunokirjalliseen
muotoon puettuja kansatieteellisiä kuvauksia. V.
1911 ilmestyi vielä „Alkuperäisiä kertomuksia
entisiltä ajoilta".
Hösrvalla ks. Talousopetus, IX Os.
Hötzendorf ks. Conrad von H ö t z e
11-d o r f, Täyd.
♦Höyrykattila. Kun suurin osa liikenteessä,
teollisuudessa ja taloudessa (voiman kehittämiseen,
tehdasteluun ia huoneen lämmitykseen) käytetystä
lämmöstä kehitetään polttamalla polttoaineita
h:in tulipesissä, niin kiinnitetään erikoinen huomio
kattilain ja niiden tulipesien y. m. toimintaan
ja samalla tarkoituksenmukaiseen rakenteeseen,
hoitoon y. m. seikkoihin. Rakenteeseen
nähden mainittakoon, että se riippuu
käytettävänä olevasta tilasta, höyrvmenekin tasaisuudesta,
höyryntarpeen äkkinäisyydestä, jopa
polttoaineestakin. Sotalaivoissa, esim. varsinkin sellaisissa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
