Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höyrykattila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
403
Höy ry k att i I a h u k at—Id m a ii
404
Polttoaine-kg:IIa voidaan höyryttää vettä suun
nilleen:
Puulla ........... l,8-3,o kg
Turpeella ........ 1,5-2,» ,,
Kivihiilellä ....... 5,2-7,3 ,,
Arinan m2:Ilä poltetaan keskimäärin:
Puuta............ 120-180 kg
Turvetta......... 120-200 „
Kivihiiliä......... 70-120 „
Tehokas hevosvoima vaatii tulipintaa:
Tavallisessa kattilassa 1,5-2,o m2
Lokomobiili- ,, l,o-l,3 ,,
Veturi-ja laiva- ,, 0,6-0,9 ,,
t
Kattila painaa, tulipinnan m2:iä kohti
laskettuna, suunnilleen:
Tulitorvikattilat 165-200 kg
Tuliputki „ 80-95 „
Arinapinnan ja tulipinnan välinen suhde onf
riippuen polttoaineen laadusta ja myös kattilan
suuruudesta, 1:25—1:45. P-o P-o.
Höyrykatlilahukat ks. Höyrykattila, Täyd.
Höyrykattilan lämmitys ks. Höyrykattila,
Tävd.
Höyrytysluku. luku, joka ilmoittaa, kuinka
monta kg höyryä höyrykattilassa saadaan 1 kg:lla
polttoainetta. Brutto-h. ilmoittaa silloin, kuinka
monta kg höyryä semmoisenaan samasta määrästä
polttoainetta saadaan. Netto-h. ilmoittaa,
montako kg höyryä kattilasta saadaan laskettuna
0°:sta syöttövedestä ja 100°:n (1 ilmakehä)
höyrylle (siis 639 lämpöyksikköä kokonaislämmölle).
Netto-h. esittää eri polttoaineiden tehokkuuden
eri kattiloissa.
Keskimäärin on brutto-h.:
puun l,8-3,o
turpeen (ilmakuivan) 1,5-2,»
hyvän koneturpeen 2,6-3,8
kivihiilen (huonon) 4,6-6,i
,, (hyvän) 5,6-8,2
koksin| 4,y-7,i. , ’
a
Ibn Rasid, Keski-Arabiassa Dzebel Sammarin
Hallissa (Hajelissa) hallitsevan emiirisuvun nimi.
Sen jäsenet ovat Keski-Arabian
vaikutusvaltaisimpia ruhtinaita, mikä seikka suureksi osaksi
johtuu siitä, että Hallin kautta kulkevat
persialaisten pyhiinvaeltajien karavaanit,
joitten oppaina ja hyvästi maksettavina
suojelijoina mainitut emiirit toimivat. Suvun
valtiollisen vallan perustaja oli Abdallah, jonka vieraana
G. A. Wallin oleskeli 1845. Hänen poikansa
Talal valloitti Khaibarin, Teimàn ja Dzofin
keitaat ja perusti oikean beduiinien mallivaltion.
Abdallåhin toinen poika Muhammed laski
Rijå-dinkin, vahhabiittien pääkaupungin, valtansa
alle, mutta hänen kuoltuansa 1897 Rijàdissa
hallitseva Ibn Sa’üdin suku sai itsenäisyytensä
palautetuksi ja 1909 Aneze nimiseen
beduiiniryh-mään kuuluva Ruvvalan heimo valloitti Dzofin.
Maailmansodan aikana I. R. kannatti
turkkilaisia ja kuuluu myös vastustavan Mekan
seriffin yritystä laskea koko Arabia valtansa alle.
Runsaita tietoja I. R:n vanhemmasta historiasta
tarjoo J. Euting kirjassaan ,,Tagbuch einer Reise
in Inner-Arabien" (1896-1914)/ K. T-t.
Ibn Saud, Arabian Nedzdissä, ensin Der’ijen
kaupungissa, sitten Rijàdissa hallitsevien
vahha-biittiruhtinasten yhteinen nimi. Vahhabiittien
(ks. t. X Os.) suurimman sotaisen menestyksen
saavutti Abd al-Aziz (1721-1803). Häntä
seurasivat hänen poikansa Saud (1803-14), joka
valloitti Medinan ja Mekassa avasi Muhammedin
haudan sekä murskautti mustan kiven Kaabassa,
Saudin poika Abdallåh (1814-19), jonka aikana
Ibrahim pasa valloitti ja hävitti Der’ijen (1817)
ja joka itse mestattiin Konstantinopolissa,
Abdallahin poika Turki (1820-32), tämän poika
Fei-sal (1836-66?) ja vihdoin Abdallåh, jonka
kuolinvuodesta ja seuraajista puuttuu tietoja. Maail-
mansodan aikana oli Rijådin ruhtinaana Abd
al-Aziz, joka englantilaisten toimesta miehitti
el-Hasån ja taisteli Ibn Rasidia (ks. t. Täyd.)
vastaan, joka tuotti hänelle masentavan tappion
1915. K. T-t.
♦Ieterus ks. K e 1 t a m u u n n o s, Täyd.
Ida Aalbcrg-teatteri, syksyllä 1918 suuren
näyttelijättären muistoksi hänen puolisonsa
paroni A. Uexkull-Gyllenbandin aloitteesta
Helsingissä avattu näyttämö, „Taiteellinen teatteri",
joka kuitenkin lopetti toimintansa 1919.
♦Idaho. 461,766 as. (1918). Intiaaneja 3,500.
Siirtolaisia oli 1910 40,400, joista saksalaisia
5,000, ruotsalaisia 5,000, englantilaisia 5,000,
norjalaisia 2,500 ja irlantilaisia 1,800.
Suomalaisia on Pohjois-I:ssa Mullan ja Wardnerin
kai-vantopaikoissa ja Etelä-I:ssa maanviljelijöinä
esim. Shosonessa. — V. 1912 oli sato: kauraa
5,600,000 hl, vehnää 4,800,000 hl, ohraa 2,300,000
hl, maissia 130,000 hl, ruista 21,500 hl, perunoita
2,150,000 hl ja sokerijuurikasta 207,000 ton.
(V. 1918 oli ohrasato 11,000,000 hl.) V. 1917
oli hevosia 23.9,000, muuleja 4,000, sarvikarjaa
548,000 ja lampaita 3,195,000. Teollisuuden
tuotannonarvo oli 1910 119,500,000 mk.
Pää-teollisuusalat ovat maanviljelys- (mylly-) ja
puu-tavarateollisuus. Vuorityön tuotannonarvo oli
1910 133 milj. mk. Päätuotteet ovat hopea,
lyijy, sinkki, vaski, kulta y. m. metallit. —
Rautateitä oli 1915 4,490 km ja sähkörautateitä
290 km.
♦Idestam, Gustaf Richard, kuoli 1915.
Idioelektrinen. I:ksi sanottiin muinoin
kappaleita, joita hankaamalla voitiin tehdä
sähköisiksi. Vastakohta a n e 1 e k t r i n e n (ks. t.
I Os.). U. S:n.
Idman [i-]y Karl Gustaf (s. 1885), suom.
tiedemies, diplomaatti; yliopp. 1904, lakit. kand.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
