Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmailu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
419
Ilmailuasema—Ilmapuolustus
420
yksitaso), jolloin muiden etujen ohella m. m. on
saavutettu täydellinen tulenvaarattomuus.
Kuva 14. Keskiosa neljällä moottorilla varustetusta
jättiläisvesilentokoneesta.
Nykyisen rauhanaikaisen i.-l i i k e n t e e n
palveluksessa olevat lentokoneet ovat
pääpiirteissään samanlaisia kuin entiset tiedustelu- ja
pom-minheittokoneetkin. Matkustajia varten on vain
valmistettu mukavammat istumapaikat, jotka
usein suuremmissa koneissa on sijoitettu
suljettuun, ikkunoilla varustettuun osastoon koneen
runkoon. Tällaisilla koneilla onkin viime
vuosina ylläpidetty erittäinkin Keski-Euroopan maissa
säännöllistä ilmaliikennettä useilla tärkeillä
linjoilla ja yhä uusia i.-yhtiöitä perustetaan.
Suomessa on i. vasta vapaussodan aikana
päässyt alulle oltuaan siihen saakka yksinomaan
ven. sotalaitoksen yksinoikeutena. Keväällä 1918
perustettiin i:ua varten Suomen sotalaitokseen
erityinen osasto, joka myöhemmin sai nimekseen
11 m a i 1 u v o i m a t. Kykeneviä, niinhyvin
ulkomailla kuin Suomessa kouluutettuja suom.
ilmailijoita onkin jo lukuisasti; lyhyestä ajasta
huolimatta ovat nämä jo ehtineet osoittaa
pystyvänsä menestyksellisesti kilpailemaan muissa
maissa saavutetuista i.-tuloksista. Mainittakoon
esimerkkinä 1920 saavutettu pohjoismainen
kor-keuslentoennätys sekä jo aikaisemmin suoritetut
„surmansilmukkalennot" ja useat vaikeissa
olosuhteissa tehdyt pitkänmatkanlennot.
Paitsi sotalaitoksessa on i. Suomessa saanut
harrastusta osakseen yksityiselläkin taholla.
Mainittakoon vastaperustettu „Suomen
Ilmailuliikenne Osakeyhtiö" sekä muut samansuuntaiset
yritykset, joiden aloitteesta jonkun aikaa 1920
ylläpidettiin ilmaliikennettä Helsingin Tukholman
linjalla, vrt. Ilmasota, Ilmapuolustus,
Ilmataktiikka, Ilmatiedustelu, Täyd.
R. H.
llmailuasema, sotalaitoksen ilmailuosaston
asemapaikka. 1. varustetaan tarpeellisella määrällä
lentokonesuojuksia, sekä tarvittavilla apuneu-
voilla ja varastoilla lentovälineiden
kunnossapitoa ja korjausta varten. I:ia on kahta lajia:
maa- ja vesi-i:ia. Edelliset sijoitetaan
maalento-koneille välttämättömän, tarpeeksi laajan
kentän yhteyteen, jälkimäiset aallokolta suojatun
veden rannalle. Lentokonesuojuksista johtaa
tällöin loivasti viettävä silta veteen,
lentokoneiden kulettamiseksi veteen ja takaisin suojukseen.
R. H.
Ilmailujoukot. Ilmailua varten on armeiassa
— paitsi itse lentäjiä ja ilmailijoita — erikoisia
i:ja, jotka pitävät huolta koneiden
korjaustöistä, lentokonehallien, lentoasemien,
lentokenttien j. n. e. rakentamisesta ja kunnossa pidosta.
W. E. T.
Ilmailuosasto, sotalaitoksen ilmailuvoimien (ks.
t. Täyd.) alainen pienempi erikoisjoukko-osasto,
johon kuuluu erikoiskasvatuksen saaneita
lentokoneen ohjaajia, -tähystäjiä, mekaanikkoja sekä
apuja vartiomiehistöä. l:n varustukseen kuuluu
useimmiten 4-8 lentokonetta pomminheittoa,
ilmatiedustelua ja ilmataistelua varten. Sota-aikana
järjestetään i:ja myös tarkoin määrättyjä
tehtäviä silmälläpitäen, joten muodostuu varsinaisia
pommitus-, ilmataistelu- y. m. lentokonelaivueita.
R. H.
lluiailuvoimat, nykyaikaisen sotalaitoksen
eri-koisaselaji. jonka tehtävänä on valtakunnan
ilmapuolustus (ks. t. Täyd.) sekä ilmatiedustelun
toimittaminen armeiaa ja laivastoa varten. R. H.
♦Ilmajoki. 12,839 as. (1918); kansanopisto,
avattu 1892, kansakouluja 12, tietopuolinen
kar-janhoitokoulu, vaivaistalo, jossa
mielisairaalaosasto, oma kunnanlääkäri, palo- ja
eläinvakuu-tusyhdistys; 6 osuuskauppaa, 4 osuuskassaa, 2
osuusmeijeriä y. m. osuustoiminnallisia yrityksiä;
säästöpankki; Ilmajoen (11/4 km kirkolta) ja
Koskenkorvan asemat, Tuomikylän ja Munakan
pysäkit, kirkolta Vaasaan 70-80 km;
teollisuuslaitoksia: Palon kylän mylly ja saha, Talvitien
sähkömylly, Nopan kylässä ajokalujen
valmistusta myytäväksi. Santavuoren taistelupaikka.
Kirkossa A. Såltinin 1879 maalaama
kaksiosainen alttaritaulu, ylempänä „Vapahtaja ja Maria
Magdalena", alempana „Vapahtaja haudassa
enkelien vartioimana". J. A. VV.
Ilmakaasu on kahdesta eri kaasuseoksesta
käytetty nimitys, joista toista nimitetään myös
gene-raattorikaasuksi (ks. Vesi kaasu, X Os.). Tässä
tarkoitetaan i:11a valaistuKseen ja lämmitykseen
käytettyä kaasuseosta, jota valmistetaan
pusertamalla ilmaa kaasueetterin (ks. t. III Os.) läpi, jo
loin tästä ilman mukana seuraa palavia höyrvji
I:ua käytetään pienemmissä kyläkunnissa ja yks
tyisissä rakennuksissa, joissa tavallisen
kaasulaitoksen rakentaminen tulisi liian kalliiksi ja
joissa tahdotaan välttää vaarallisia
asetyleeni-laitoksia. Aerogeen i-kaasu on myöskin i:ua,
mutta sitä valmistetaan niin, että neste
höyrystetään ilmatyhjässä tilassa ja näin syntyneisiin
höyryihin johdetaan määrätty ilmapaljous ja
seos sitten tiivistetään. I. ei ole myrkyllistä eikä
kovin helposti räjähtävää. Aerogeeni-kaasua
käytetään myöskin moottorin polttoaineena. H. R-r.
Ilmakosken kehruu- ja kutomatehdas ks.
Ruskeala, VIII Os.
Ilmapuolustus käsittää kaikki i.-keinot sekä
ne, joiden tarkoituksena on karkoittaa vihollisen
lentokoneet että ne, joiden tehtävänä on suojella
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
