- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
425-426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmateräs ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

i

425

Ilinateräs- - Ilomantsi

420

kuvata, otettiin lentokoneissa käytäntöön.
Langattoman lennättimen toimintapiiriä
parannettiin, pomminheitossa lisääntyi tarkkuus
erikoisten heittokoneiden ja tähtäyskiikarien tultua
käytäntöön. Lentäjävarustuksia parannettiin
keksimällä sähköllä lämpiäviä vaatteita ja täten
tehtiin mahdolliseksi lentäminen suunnattomiin
korkeuksiin. Taisteluvoimaa lisättiin keksimällä
koneita, joista tehtiin mahdolliseksi
konekiväärillä ampuminen propellipiirin lävitse,
konekiväärien lukumäärää lisättiin ja niiden
ampuma-kykyä eri suuntiin parannettiin.

Lentokorkeudet riippuvat eri lentäjien
tehtävistä. Jalkaväkilentäjä kulkee matalalla
(100-800 m). Matalalla lentäminen estää vihollista
käyttämästä taistelukoneitaan ja
zeniittitykke-jään, mutta panee lentäjän alttiiksi maasta
tulevalle konekivääritulelle. Koneet ovat tätä
varten usein panssaroidut. — Tykistötähystäjät
liikkuvat noin 3,000-5,000 m:n korkeudessa.
Ohjatessaan kauaskantavia tykkejä on
tähys-täjälentäjiä tav. useita yhteistoiminnassa.
Ar-meiatähystys tapahtuu kaukana linjojén takana
(5,000-7,000 m:n korkeudessa, tavallisesti
näkymättömissä maasta. Pomminheittäjäkoneet
kulkevat päivällä 5,000-6,000 m:n korkeudessa useita
yhdessä ryhmittyneinä. Yöllä ne tav. toimivat
yksitellen säilyäkseen yhteentörmäyksiltä.

Lentolaitos on eri maissa järjestetty eri lailla.
Saksan armeiassa kuului lentolaitos rintamalla
ja kotimaassa päämajan ilmataisteluvoimien
päällikön alaisuuteen. Hänen alaisinaan toimivat eri
armeioihin ja esikuntiin liitetyt
ilmataisteluvoi-mat. Lentoeskaaderit olivat armeiakuntien tai
armeiojen alaisia. Armeiakunnan lentolaitoksen
tehtävänä oli a) jalkaväkilento, b) tykistölento,
c) strateginen ja taktillinen tiedustelu, d)
valo-kuvauslento ja e) taistelulento. Armeian
lento-laitoksen toiminta-ala sisältyi a) taisteluun, b)
havaintoja tekevien lentokoneiden suojelemiseen,
c) pitkämatkaisiin tiedusteluihin ja
pomminheit-toon vihollisen suurimpiin kaupunkeihin j. n. e.
Suuren päämajan lentolaitos järjesti a)
taistelu-eskaadereja, b) pomminheittoeskaadereja j. n. e.

W. E. T.

Ilinateräs, pikateräs, erikoisteräs, joka
sisältää paitsi hiiltä myös wolframia, kromia,
molybdeeniä y. m. I. on luonnostaan kyllin
kovaa ja karkenee niin ollen jo ilmassa tai
ilmavirrassa jäähdytettynä, kun taas tavallinen
hiiliteräs on karkaistava veteen (vesiteräs). P-o P-o.

Ilmatiedustelu, llmaannousuvälineet jaetaan
ilmapalloihin, kiintopalloihin, ilmalaivoihin ja
lento-koneihin. — Ilmapalloja ei enää käytetä; niillä oli
silloin merkityksensä, kun ei ollut ohjattavia
ilmalaivoja eikä lentokoneita. — Kiintopalloja
käytetään varsinkin kenttävarustus- ja
Iinnoitustaiste-lussa tykistön tähystykseen ja lähitiedusteluun.
Havaintojen tekoa varten on niissä kaukoputkia,
puhelin ja valokuvauskone. Havainnon teko
käy hyvin n. 7 km:n etäisyydelle, hyvällä säällä
kauemmaksi. Nousukorkeus 600-1,000 m.
Kiinto-pallojen tehtävänä on tykkitulen ohjaus.
Kenttätykillä voi kiintopallon pakottaa laskeutumaan
n. 5 km:n päästä. — Ilmalaivat ovat jäykkiä

/ Ä f## • i V | • • • • 1 f • • • • • •• f • A • • • • A A • • • ••

(zeppeliinit), puolijäykkiä ja jaykistamattomia.
Jäykät ilmalaivat ovat suurimmat ja nopeimmat,
ne voivat tehdä pisimmät matkat. Toisten
tyyppien etuna on se, että ne voivat paremmin las-

keutua maahan, jossa ne voidaan tyhjentää,
panna kokoon ja kuljettaa määräpaikkaan.
Ilmalaivojen tehtävänä on kaukana vihollisarmeian
takana tapahtuva tiedustelu ja pomminheitto
(suursodan aikuiset Saksan zeppeliinien käynnit
Lontoossa). Niissä on havaintoja varten kaikki
tarvittavat koneet, kaukoputket,
kaukovaloku-vauskoneet, langaton sähkölennätin j. n. e. ja ne
ovat aseistetut konekivääreillä ja pommeilla.
Pommeja ne voivat kuljettaa n. 2,000 kg.
Ollakseen turvassa tykkitulelta on niiden oltava
vähintään 2,000 m:n korkeudessa. Nopeus 50-100 km
tunnissa, aika, jonka ne voivat olla ilmassa,
12-30 tuntia.

Suurempi merkitys i:ssa on lentokoneilla.
Niiden tehtävänä on lähi- ja kaukotiedustelu,
pomminheitto, tykkitulen ohjaus, taistelu vihollisen
lentokoneita, ilmalaivoja, kiintopalloja,
sotalaivoja, tykistöasemia, jopa jalkaväkeäkin vastaan.
Lentokoneet ovat useimmiten varustetut
konekivääreillä ja pommeilla. Havainnonteko
tapahtuu joko välittömästi tai valokuvaamalla.
Taistelukoneet ovat tav. yhden istuttavia, muut
kahden, jolloin toinen on ohjaaja, toinen
tähystäjä. Lentokoneita on yksi-, kaksi- tai (harvoin)
kolmitasoja sekä vesilentokoneita. Nopeus
80-200 km tunnissa. Ilmassaoloaika 20 tuntiin
saakka. Moottorin hevosv. 300-1,800.

Lentokoneiden merkitys erittäinkin
tiedustelu-palveluksessa kasvaa kasvamistaan sikäli kuin
niiden teknillinen kehitys tapahtuu. Erittäinkin
asemasodassa ne tarjoavat melkein ainoan
keinon saada selville, missä vihollinen valmistelee
hyökkäystä, vrt. Ilmasota,
Ilmapuolustus, Ilmataktiikka, Täyd. W. E. T.

Ilmatykistö, zenit-tykit, erikoislaatuinen
tykistö, jota käytetään lentokoneiden ja ilmalaivojen
tuhoamiseen, ks. Ilmapuolustus, Täyd.

♦Ilmoitus, sot. Jottei sanansaattaja unohtaisi
ilmoitettavaa asiaa, laaditaan sotilasilmoitukset
useimmiten kirjalliseen muotoon. I. tehdään
lyhyt ja selvä ja kirjoitetaan erikoisille
i.-kaavak-keille, joista selviää lähettäjä, paikka, aika,
lähetys- ja saapumisaika j.n.e. I:ia laadittaessa
tehdään tarkka ero sen välillä, mitä ilmoittaja
itse on nähnyt, mitä joku toinen on huomannut
ja mitä ilmoittaja vain otaksuu. I:t vihollisesta
ovat johtajille erittäin tärkeät ja sitä
tärkeämmät, mitä nopeammin i:t saapuvat perille.

W. E. T.

Ilmoitusasia, lakit., sellaisten asiain
yleisnimitys, joita alioikeudet, s. o. kihlakunnan- ja
raastuvanoikeudet, käsittelevät riita- ja rikosasiain
ohella varsinaista oikeudenkäyntimenettelyä
noudattamatta. Irksi luetaan esim. lainhuudatus-,
kiinnitys-, rekisteröimis-, holhous-, avioehto-,
testamentin valvomis- y. m. asiat. M. R. P.

Ilmoitusketju, sot. Jotta ilmoitusten kulku
saataisiin tarpeeksi nopeaksi, järjestetään
erikoisia i:uja, joita myöten ilmoitukset kulkevat
usein ratsulähettien välityksellä viestiasemalta
toiselle. W. E. T.

♦Ilomantsi. 11,422 as. (1918), joista n.
kolmasosa kreikkal.-katolisia; kansakouluja 10,
maamiesseuran kiertävä karjanhoito- ja käsityökoulu,
vaivaistalo, kunnanlääkäri yhteinen
Tuupovaaran kanssa, kunnansairaala, paloapuyhdistys,
palokunta; kirkolta Kaltimon asemalle Enossa
56 km, Luhtapohjan laivasillalle 32 km, Joen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0221.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free