Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
449
Itävalta
450
Serbian puolelle ja seuraavana päivänä ryhtyi
suuriin sotilaallisiin valmistuksiin, ei
itävaltalais-serbialaisen selkkauksen laajenemista
suurvaltain-väliseksi voitu estää. Turhaan Englannin
ulkoasiainministeri Grey koetti saada asiaa
valtain-välisen diplomaattisen konferenssin käsiteltäväksi.
Pian seurasi toinen sodanjulistus toistaan, ja
suurvaltain sota oli alkanut (ks. lähemmin S u u
r-valtain sota, Täyd.). Sittenkuin Saksa oli
elok. 1 p. julistanut sodan Venäjälle, seurasi
elok. 5 p. I:n sodanjulistus Venäjälle, elok. 13 p.
Ranskan ja Englannin sodanjulistukset I:Ile.
Samalla kuin I. taisteli Serbiaa ja Venäjää
vastaan, täytyi sen myöskin pitää silmällä
liittolaistansa Italiaa. Rauhoittaaksensa Italiaa I.
Saksan vaikutuksesta oli valmis
alueluovutuksiin. Tammik. 1915 eronneen I.-Unkarin yhteisen
ulkoasiainministerin kreivi Berchtoldin sijalle
astunut unk. Buriån tarjosi maalisk. Italialle
Tren-ton aluetta ja sittemmin vielä muutakin.
Neuvottelut raukesivat kuitenkin Italian liiallisten
vaatimusten tähden, ja toukok. 1915 Italia julisti
sodan.
I. osoitti sodassa kansallisesta
hajanaisuudestansa huolimatta odottamatonta voimaa ja lujuutta.
Yleisö merkitsi auliisti sotalainoja.
Lojaalisim-miksi osoittautuivat saksalaiset ja puolalaiset,
epäluotettavimmiksi tsekkiläiset, joista
kokoonpannut sotaväenosastot joskus antautuivat ilman
taistelua tai karkasivat vihollisten puolelle.
Tsek-kiläisten johtajat vehkeilivät pitkin matkaa
valtakuntaa vastaan. Sekä Böömissä että muuallakin
esiintyi valtiopetosjuttuja ja useita
kuolemantuomioitakin julistettiin. Tällaisen tuomion sai
m. m. tsekkiläinen edustaja Kramarcz, joka
tuo.nio kuitenkin jouluk. 1916 muutettiin
vankeusrangaistukseksi. Lokak. sam. v. ampui
pääministeri Stürgkhin sosialisti Fr. Adler.
Stürgkhin sijalle tuli yhteinen
raha-asiainministeri v. Körber, joka jo 1900-04 oli ollut
pääministerinä. Marrask. 21 p. kuoli vanha keisari Frans
Josef 86 vuoden ikäisenä. Valtaistuimelle nousi
hänen veljensä pojanpoika Kaarle I. Samalla
kuin Saksan ja I:n hallitsijat 5 p. marrask. 1916
antoivat julistuksen Puolan valtakunnan
perustamisesta, myönnettiin Galitsialle autonomia. Tämä
ei kuitenkaan miellyttänyt ukrainalaisia, jotka
pelkäsivät, että he joutuisivat autonomisessa
Galitsiassa puolalaisten sorrettaviksi. Jouluk.
sam. v. tuli Körberin luovuttua pääministeriksi
maatalousministeri kreivi Clam-Martinitz.
Yhteiseksi raha-asiainministeriksi tuli Buriån ja
tämän sijaan ulkoasiainministeriksi kreivi Czernin.
Toukok. 30 p. 1917 kokoontui jälleen pitkän
väliajan jälkeen valtakunnanneuvosto, mutta sen
koossaolo ei suinkaan vahvistanut valtakunnan
sisäistä voimaa. Siinä uudistuivat nim. heti
vanhat riidat saksalaisten ja slaavien kesken.
Tsekkiläiset vaativat edelleen omaa valtiota
liittovaltion puitteissa, etelä-slaavit samoin.
Clam-Martinitz, jota eivät puolalaisetkaan, vihoissaan
siitä, ettei Galitsialle luvattua autonomiaa pantu
toimeen, kannattaneet, luopui sentähden kesäk.
Tähänastinen maatalousministeri v. Seidler
muodosti virkamiesministeristön. Heinäk. keisari
antoi yleisen armahduksen kaikille
valtiopetoksesta, kapinasta ja majesteetinrikoksesta
syytetyille tai tuomituille; tämän johdosta pääsi m. m.
Kramarcz vapaaksi.
Täyd. 15. Painettu -9/s 21.
V. 1918 alkoi väestössä päästä valtaan yhä
suurempi kyllästyminen sotaan, mikä tosiasia
saa selityksensä jo siitä, että elintarpeiden saanti
kävi yhä vaikeammaksi; sekä jauho- että
peruna-annoksia täytyi tuntuvasti vähentää. Huhtik.
luopui ulkoasiain johdosta Czernin
loukkaantuneena siitä, että keisari Kaarle hänen
tietämät-tänsä oli kirjoittanut langollensa, eräälle
Bourbonin prinssille rauhanmahdollisuudesta, mitä
kirjettä Ranskan hallitus sitten oli käyttänyt
hyväksensä väittäen keisarin siinä myöntäneen
Ranskan vaatimukset EIsass-Lothringeniin
oikeutetuiksi. Czerninin sijalle tuli uudelleen Buriån.
Valtakunnan sisällinen hajaantuminen teki
edelleen menoansa. Tsekkiläiset vaativat jo tammik.
ulos- ja sisäänpäin mahdollisimman itsenäistä
demokraattista tsekkiläisvaltiota, joka oli
käsittävä Böömin, Määrin, Sleesian ja slovaakkilaiset
piirikunnat Unkarissa. Kun Seidlerkään ei
saanut puolalaisilta tukea, luopui hän heinäk. 1918,
ja pääministeriksi rupesi vapaaherra Hussarek
v. Heiniin. Elok. 17 p. kaikkien I:n slaavilaisten
kansojen, myöskin puolalaisten, edustajat
pitivät kokouksen Laibachissa sitoutuen tukemaan
toistensa pyrkimyksiä. Tämän johdosta myöskin
saksalaiset katsoivat tarpeelliseksi ryhtyä
turvaamaan asemaansa. Lokak. 10 p. kaikki saks.
puolueet päättivät yhtyä saadaksensa kaikki
saksalaiset alueet yhdistetyiksi kansalliseksi
valtioksi siinä liittovaltiossa, joka mahdollisesti tulisi
perustetuksi. Lokak. 10 p. julkaistiinkin
keisarillinen manifesti, jonka mukaan lista oli tuleva
liittovaltio, missä jokainen kansanheimo saisi
asuma-alueellaan muodostaa oman valtion.
Mutta tämä julistus ei enää saavuttanut
vastakaikua missään. Lokak. 21 p. saks.
valtakunnanneuvoston jäsenet järjestyivät saks.
kansalliskokoukseksi, joka asetti oman valtioneuvoston,
ja tämä taas oman ministeristön saks. I:aa
varten. Böömin saks. kansanneuvoston
luottamusmiehet ilmoittivat haluavansa yhdistyä
Saksaan. Agramissa sloveenien, kroatsialaisten ja
serbialaisten keskusvaliokunta julisti, että koko
etelä-slaavilainen kansa oli yhdistettävä
suvereeniseksi demokraattiseksi valtioksi. Lokak. 18 p.
Wilson Yhdysvaltain ja sen liittolaisten puolesta
tunnusti tsekko-slovakkilaisen kansallisneuvoston
itsenäiseksi sotaakäyväksi hallitukseksi, ja lokak.
28 p. tsekkiläinen kansallisneuvosto sai käsiinsä
sotilaallisen vallan Praagissa. Sotamiehet ja
upseerit viskasivat keisarilliset kokardit pois;
keisarillinen kotka revittiin irti
postirakennuk-sesta ja tallattiin maahan. Kramarcz tuli
pääministeriksi ja ympärysvaltoihin paennut
professori Masaryk tsekkiläisen tasavallan presidentiksi.
— Pelastaaksensa itselleen valtakuntansa Kaarle
keisari teki viimeisen epätoivoisen yrityksen: hän
nimitti Buriånin sijaan kreivi Andråssyn
ulkoasiainministeriksi, ja tämä esitti lokak. 27 p.
erikoisrauhan tarjouksen. Samalla nimitettiin
pääministeriksi professori Lammasch, Saksan
liiton jyrkkä vastustaja, mutta hänelle ei jäänyt
muuta tehtävää kuin vanhan I:n lopullinen
pesänselvitys. Lokak. 31 p. muodostettiin kaikista
puolueista saksalais-itävaltalainen ministeristö;
sen johtajaksi tuli sosialisti Viktor Adler, joka
kuitenkin kuoli liikarasituksesta jo marrask. 11 p.
Kansleriksi tuli nyt sosialisti Renner. Marrask.
4 p. tehtiin aselepo kovilla ehdoilla, ja marrask.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
