Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japanilainen keramiikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
459
Jensen—Joensuu
4t30
jumaluusoppinut, toimi aikaisemmin opettajana
ja käytännöllisenä pappina, sittemmin
käytän-nöllis-teologisen seminaarin ensirnäisenä
opettajana, kunnes 1902 tuli Kristiaanian
hiippakunnan tuomiorovastiksi. Tunnettu saarnaajana ja
jumaluusopillisena kirjailijana. Suomeksi on
ilmestynyt: ,,Ohjaus papinpalvelukseen". U.P.
Jensen, Jens Ludvig (s. 1836), »tansk.
kansakoulunopettaja, agronomi, kasvipatologi.
Tutki erikoisesti perunan ruttotautia sekä
vil-jannokea. Keksi edellistä vastaan
suojamulli-tuksen, jolla ruttoitiöt estetään pääsemästä
mukuloitten yhteyteen, sekä jälkimäistä vastaan
n. s. lämminvesikäsittelyn, jossa kastamalla
kylvösiemen -f-50-54-asteiseen veteen sen seassa
olevat noki-itiöt tuhoutuvat. ,,Markfrokontoret"
liikkeen kautta J. myös oli osaltansa johtamassa
Tanskan siemenkauppaa järkiperäiselle kannalle.
♦Jepua. 2,459 as. (1918), kansakouluja 3,
eläinlääkäri ja palo- ja hevosvakuutusyhdistys yhteiset
Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan kanssa;
osuuskauppa, 2 osuusmeijeriä. — J. sai ensimäisen
kirkkoherransa 1917; kirkossa A. Såltinin
maalaama alttaritaulu „Ylösnousemus" (v:sta 1906).
’ J. A. W.
Jeremias, Alfred (s. 1864), saks. orientalisti
ja teologi, n. s. panbabylonistisen
tutkimussuunnan nykyään huomatuin edustaja, Leipzigin
yliopiston professori ja Johanneskirchen kirkkoherra.
Kuuluisin teos „Das alte Testament im Lichte
des alten Orients" (3:s pain. 1917). H. H-a.
Jornström [jä-], Torsten Erik (s. 1886),
suom. sotilas, yliopp. 1906, toimi, päätettyään
opintonsa Helsingin yliopistossa, useita vuosia
valtion geologina; astui 1915 Saksan armeiaan,
kunink. preuss. jääkäripataljoonaan N:o 27,
ylennettiin n. s. ,,Hauptzugfiihrer"iksi 1916 (ainoa
suom. jääkäri tässä arvossa) kuuluen
jääkäripataljoonaan koko sen olemassaoloajan ja ollen sen
suom. johtohenkilönä; otti osaa suom.
pataljoonan kaikkiin taisteluihin; astui majurina Suomen
armeian palvelukseen 1918 ja määrättiin l:sen
jääkäri rykmentin komentajaksi; ylennettiin
everstiluutnantiksi 1918; ollut kaartin jääkärirykmentin,
Suomen valkoisen kaartinrykmentin ja
jääkäriprikaatin komentajana. Otti vapaussodassamme osaa
Lempäälän ja Viipurin taisteluihin.
♦Jerusalem. Suurvaltain sodassa
englantilaiset valloittivat J:n tammik. 8 p. 1917.
♦Jireiek, Konstantin, kuoli 1918.
Joch [joh] (saks., = ies), sama kuin travée,
kS. t. IX OS. sr
♦Jodi, Friedrich, kuoli 1914. Hänen
kuolemansa jälkeen ovat ilmestyneet ,,Aesthetik
der bildenden Künste" (1917), „Vom
Lebenswege. Gesammelte Vorträge und Aufsätze"
(2 os., 1917) sekä „Allgemeine Ethik" (1918).
Hänen teoksensa „Geschichte der Ethik" ilmestyi
toisena, uudistettuna laitoksena 1906-12, hänen
„Psychologie"nsa 4:s pain. 1916. [W. Börner,
„F. J., eine Studie" (1911); Margarethe J., ,;F. J.,
sein Leben.und Wirken" (1920).] A. Gr.
*Joensuu. 5,108 as. (1919). Kaupungin
pinta-ala kaikkine tiluksineen (1920) n. 1,820 ha.
Asemakaava. Vireillä ollut kysymys
Pielisjoen itäpuolella olevien Rantalan ja Mustolan
kotipalstojen liittämisestä kaupungin alueeseen
lähenee ratkaisuaan. Kaupunginvaltuusto on
hyväksynyt tälle Niinivaaran kaupunginosalle
arkkit. B. Jungin laatiman asemakaavan.
Vaihtosopimuksen mukaan on rautatiehallitus
luovuttanut kaupungille satamarata-alueen
laitureineen. — Uusia rakennuksia:
yhteiskoulun talo (1912, kivestä), uusi kaupungintalo
(1913, kivestä), jossa useimmat kaupungin
virastot, kansankirjasto, teatteri- ja konserttisali,
Pohjois-Karjalan museo, Suomen pankin
konttori, kokous- ja harjoitushuoneita, palotorni ja
osa palokalustoa. — Kaupungin kiinteä ja irtain
omaisuus 1919 Smk. 8,180,235:87; velat
Smk. 3,061,722:74; tulot Smk. 727,639: 13;
menot Smk. 2,401,112: 18; talousarvio vuodelle
1920 päättyi Smk:aan 3,999,081: 61. — Uusia
rahastoja: Fanny ja J. A. Neppenströmin
kaupungin kaunistamiseksi Smk. 2,151:30, J. T.
Mandelinin hermosairaiden avustamista varten
Smk. 32,561:81. — Uusia virastoja:
rajakomendantin ja rajavartioston virasto. —
Uusia kouluja: 6-luokkainen tyttökoulu
(141 oppilasta), kauppa-apulaisiltakoulu (62 oppii.)
ja Joensuun talouskoulu (28 oppii.). — Museo.
Karjalaisen osakunnan ja paikkakuntalaisten
yhteistoimesta perustettiin 1917 Pohjois-Karjalan
museo, joka avattiin yleisölle 1920; esineluku
n. 1,200. — Sanomalehdet: lakanneita:
„Karjalatar" 1917 ja „Karjalan sanomat" 1918,
uusia: „Karjalainen" 1919, „Suur-Karjala"
1919, „Korpi-Jaakko", sittemmin „Karjalan
maa" 1918. Lisäksi on J:ssa Sortavalassa
ilmestyvän „Kansan voiman" toimitusosasto ja
konttori. — Uusia yhdistyksiä ja
seuroja: näytelmäseura ,,J:n teatteri" (valtioapua
10,000 mk. 1920), J:n musiikkiyhdistys
(valtio-apua 4,000 mk. sam. v.), Kunnallisvirkailijain
yhdistys (per. 1919). — Puhelinlaitos
siirtyi 1919 Joensuun telefoni-o.-y:ltä kaupungin
huostaan. Tilaajia 1920 380, niistä 16
maalais-linjaa. — Pankit: Savo-Karjalan
osakepankin haarakonttori v:sta 1917.
Teollisuuslaitokset: Joensuun kirjapaino-o.-y. ja
Pohjois-Karjalan kirjapaino-o.-y. yhtyneet 1918
jälkimäisen nimisenä. Uusia kirjapainoja:
Kirjapaino-o.-y. Maakunta ja Savo-Karjalan
kirjapaino-o.-y. J:n mallasjuomatehdas o.-y. on
lopettanut liikkeensä. V. Ahlrothin
virvoitusjuomatehdas on siirtynyt Linnunlahden
virvoitusjuomatehdas o.-y:lle. Penttilän saha Pielisjoen
itärannalla on kokonaan uusittu 1920 ja on nyt
Suomen suurin. Samalla puolella jokea on
Itä-Suomen faneeritehdas o.-y:n tehdas ja B. M.
Nissisen kone- ja korjauspaja. Kaupungin
sähkölaitos uusittiin 1920. — Kauppa: J:n
rautatieasemalta lähetettiin 1919 kappale- ja
vaunulastitavaraa 10,147,308 kg, tuloja yhteensä
Smk. 3,283,830: 50, siitä matkustajaliikenteen osa
Smk. 980,934: 75. Kaupungin laivastoon kuului
1919 23 höyryalusta ja 56 proomua, edellisistä
3 aavalla merellä kulkevaa. —
Valtuus-t o s s a on 24 jäsentä (1920), joista 9 kokoomus-,
9 edistyspuol., 1 maalaisliittolainen ja 5
sosialistia. — J:n kaupunki tuli itsenäiseksi
seurakunnaksi 1918. — Vapaussodan alussa tammik. 24
p:nä 1918 riisuttiin Joensuussa majaileva
vähäinen venäläinen sotaväenosasto aseista.
Vapaussodan aikana oli kaupunki sitten
Pohjois-Karjalan joukkojen asemapaikkana sekä tärkeänä
keskuksena, missä joukkoja harjoitettiin
lähetettäväksi varsinkin uhatulle Vuoksen rinta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
