Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joffre ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
461
JoÜre—Jokioisten kartano
462
J. J. C. Joffre v
malle ja mistä käsin paikalliset
kapinaannousu-yritykset tukahdutettiin. J. L. & K. J. V.
Joffre [zofr], Joseph JacquesCésaire
(s. 1852), ransk. sotapäällikkö, otti osaa vv. 1870-
71 sotaan, m. m. Pariisin
puolustukseen, ja tuli
sittemmin insinööriupsee-riksi. Vv. 1885-88 J.
toimi Kaukaisessa idässä,
1892-96 Afrikassa; tuli
1902 brigadi- ja 1905
di-visioonakenraaliksi, 1908
toisen armeiakunnan
päälliköksi, 1911
yleisesikunnan päälliköksi.
Suurvaltain sodan sytyttyä J.
oli 1914 - jouluk. ’ 1916
Ranskan sotavoimien
ylipäällikkönä. Hänen
suurin saavutuksensa tässä
sodassa oli saksalaisten
rynnistyksen
pysäyttäminen Marne-joella syysk.
1914. J. F.
"Johannes. 7,360 as. (1918); karjanhoitokoulu
Kaislahdessa, köyhäintalo, apteekki Uuraassa,
palo- ja eläinvakuutusyhdistys; 6 osuuskauppaa,
höyryveneosuuskunta, osuusmeijeri, säästöpankki;
laivastossa (1916): 4 purjelaivaa (378 rek.-ton.),
1 höyryl. (46 rek.-ton.); Uuraan lastauspaikka,
Rokkalan ja Kirkkoniemen lasitehtaat;
Kaislah-den ja Rokkalankosken vanhat kartanot. —
Kirkossa V. Soldan-Brofeldtin maalaama
alttaritaulu „Jeesus siunaa lapsia" (v:sta 1889).
J. A. W.
Johannislundin lasitehdas. Kiikalan pitäjässä,
Hidoisenböhlen tilalla. Tila oli 1800-luvun alussa
luutnantti C. F. von Hohenhausenilla, siirtyi
sittemmin vänrikki B. von Torckenille, joka
lupakirjalla 2 piitä kesäk. 1813 sai oikeuden perustaa
tilalle lasitehtaan. Paikka onkin lasin
valmistukselle harvinaisen sovelias, hyvää kvartsihietaa on
loppumattomiin, kalkkia saatavissa läheltä ja tilan
avarat metsät sekä nyttemmin käytäntöön
otetut polttoturvesuot antavat riittävästi
polttoainetta. — J. l:n varsinainen perustaja oli Jean
Lignell (1821); kauimmin ovat sitä omistaneet
puolisot M. L. ja Sofia Alftan (1833-69) ja K. von
Torcken (1870-93); vista 1898 alkaen omistaa sen
tehtailija Herrn. Silvén ja hänen kuoltuansa
1913 rouva Anna Silvén. — Vuotuinen valmistus
n. iy4 milj. kpl. pulloja, purkkeja y. m. Tilan
viljellyn maan ala ha. Työväestö: 50
tehdas-ja 20 maanviljelystyöläistä. Tehtaalla on v:sta
1900 ollut pientenlasten koulu, joka 1904
muutettiin ylemmäksi kansakouluksi (v:sta 1911 ollut
Kiikalan kunnan huostassa). Matka Salon
rautatieasemalle 43 km. J. A. V-vä.
Johansson [jiihcinson], Konrad Severin
(s. 1879), suom. matemaatikko, fil. kand. 1900,
fil. Iis. 1905, matematiikan dosenttina v:sta
1906 ja yliopiston apulaisena v:sta 1910
Helsingin yliopistossa, v:sta 1918 Turun ruots.
akatemiassa matematiikan professorina ja
vararehtorina. Julkaisuja: „über die Uniformisierung
Riemannscher Flächen mit endlicher Anzahl
Windungspunkte" H 905), ,,Über einige neuere
Fragen aus der Theorie der konformen
Abbildungen" (1910), „Zur Theorie der Uniformisierung
Riemannscher Flächen" (1910), „Zur Theorie der
Konvergenz der Poincaréschen Reihen bei den
Hauptkreisgruppen" (1910), „Herstellung
automorpher Potentiale bei beliebigen
Hauptkreisgruppen" (1912), „Zur Theorie der
Lobatscheff-skij’schen Geometrie" (1917), „Über die Tractrix
und die Pseudosphäre in der hyperbolischen
Geometrie" (1918), kaikki Suonien tiedeseuran
julkaisuissa. Kirjoittanut myös oppikirjan
„Läro-bok i aritmetik" (1916, myös suom.).
Johtoanestesia (vrt. Anestesia, I Os.),
tunnottomuuden aikaansaamista varten
kirurgiassa käytetty menettelytapa, jonka
tarkoituksena on keskeyttää hermon johtamiskyky
ruiskuttamalla määrättyjä aineita (kokaiinia,
novo-kaiinia y. m.) hermorunkoihin tai niiden
ympäristöön. Tämän menettelytavan etu verrattuna
paikalliseen eli n. s. infiltratsionianestesiaan (ks.
t. Täyd.) on, että ruiskutuskohta on kaukana
leikkausalueesta ja ruiskutus voidaan vaaratta
tehdä, vaikka olisi kysymyksessä
tulehduksellinen tauti. A. J. P.
Johtomies, sot. Avonaisessa järjestyksessä
(ketjussa) oltaessa kulkee j. suoraan määrättyä
suuntaa kohti ketjun mukautuessa hänen
antamansa suunnan mukaan. W. E. T.
Joisto (j o k i s y s t e e m i). Pääjoki kaikkine
siihen yhtyvine lisäjokineen muodostaa j:n.
Jokikaapeli, sot., on erittäin hyvin eristettyä
puhelinjohtolankaa, jota käytetään, kun johto
on asetettava veteen. W. E. T.
"Jokioinen. 1. Kunta ja seurakunta. 4,575
as. (1919), kansakouluja 6 (s. v.), Forssan lääkäri
käy kahdesti kuussa, palokunta; osuuskauppa,
jolla 3 myymälää, 2 puimaosuuskuntaa,
säästöpankki (perust. 1905); teollisuuslaitoksia:
Jokioisten kartanon salia, mylly, meijeri ja tiilitehdas;
elpyvä mehiläishoito (10-12 tarhaa); pitäjän halki
kulkee Humppilan-Forssan rata, josta J:n
alueella J:n asema ja Minkiön pysäkki. —
Kirkossa 3 pientä, tuntemattoman tekemää
alttaritaulua (lahj. kapt. J. Brehmer 1857). — 2. R a
u-tatieasema Humppilan-Forssan radalla, 15
km Humppilasta, 8 km Forssasta, 204 km
Helsingistä. J. A. W.
"Jokioisten kartano joutui valtion haltuun
oston kautta 1 p. elok. 1918 Jockis gods a.-b:lta,
jonka omisti yksinään maanviljelysneuvos Alfred
Kordelin ja sittemmin hänen kuolinpesänsä;
kauppahinta 33,2 milj. mk. Kun valtio oli
päässyt kartanon omistajaksi, aloitettiin
torppari-y. m. pientiloiksi sopivien alueiden lohkominen
syysk. 20 p:nä 1918. Lohkomistyö, joka
valmistui kevääksi 1921, lienee ollut suurin
Suomessa ja myös mitä vaikein sekavien
omistus-ja vuokraolojen takia. Palstoitetuksi tuli n.
23,000 ha maata, josta viljeltyä n. 9,000 ha
ja loput metsämaata, josta huomattavin osa
viljelyskelpoista. Itsenäisiksi tiloiksi erosi
tällöin n. 400 isompaa torppaa, n. 200 pienempää
torppaa ja mäkitupa-aluetta sekä muodostuu
n. 300 uutta, ennestään rakentamatonta
viljelystilaa tilattomille myytäviksi, lisäksi joukko
asuntopalstoja ja -tontteja liikekeskustoihin.
Viljelystilojen suuruus on keskimäärin n. 30
ha, josta puolet viljeltyä maata.
Vuokratilat luovutettiin omistusoikeudella vuokraajille
1 p. maalisk. 1921. — Kartanon alueella
olevalle 32 sukuoikeustilalliselle on 3 p. tammik.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
