Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaasusuojelus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
491
1
Kaiser Wilhelm Institut—Kajanus
492
miin. Kairon-Kapin rataa oli ennen
suurvaltain sotaa valmistunut pohjoisesta käsin El
Obei-diin (Sudanissa) ja etelästä Bukamaan (ylisen
Kongon, Lualaban varrella).
Kaiser Wilhelm Institut ks. Keisari W i
I-helmin laitokset, Täyd.
Kaislaliti, tila Johanneksen pitäjässä,
päärakennus Viipurinlahdesta pistäytyvän
samannimisen lahden rannalla, 19 km etelään
Viipurista, n. 3 km Niemelän laivalaiturista,
Viipu-rin-Koiviston maantien varrella, luonteeltaan
verotila, 1,370 ha, l,4oo manttaalia.
Päärakennus lienee 1800-ltivun alkupuolelta. Tilan
yhteydessä vanha tiilitehdas, v:sta 1913 on siellä ollut
käynnissä valtion avustama 1-vuotinen
käytän-nöllis-tietopuolinen karjakkokoulu. K- on
aikoinaan kuulunut Viipurin dominikaaniluostarin
alueisiin, 1800-luvun alkuaikoina sen omistivat
Frankenhaeuser- ja Öhrn-sukujen jäsenet, joilta
se oston kautta joutui Frey-veljeksiile, näiltä
paroni F. von Tomowille ja tältä kauppaneuvos
C. Boreniukselle. Nvk. omistaja maanvilj. V.
Hui tu (v:sta 1897). " ./. A. W.
Kaislasarake ks. Kobresia scirpina,
IV Os.
*Kaivonkatsonta. On henkilöitä, joilla on
erikoinen kyky löytää sopiva paikka, johon
kaivettuun kaivoon tulee vettä. Useimmiten kävttää
kaivonkatsoja enemmän tai vähemmän
salaperäisiä keinoja, esim. vedessä kelluvia ryynejä,
taikavarpua y. m. Varsinkin taikavarpu (ruots.
slagruta, saks. Wünschelrute) on yleisesti
käytännössä. Taikavarpu on kaksihaarainen oksa,
mieluummin pajun, mutta käytetään vaski- ja
rautalankaakin asianmukaisesti taivutettuna.
Taikavarpua pidellään kahden sormen ja peukalon väliin
puristettuna rinnan korkeudella tai sitten kourin
pidellen ja polvien varassa. Varpuun tartutaan
tällöin niin, että haarain päät tulevat taivutetuiksi
ulospäin, kourat ylöspäin ja kämmenen selät
painetaan polvia vastaan; varpua pidetään
vaakasuorana. Näin selkä köyryssä astellaan, kunnes varpu
taipuu alaspäin, joskus ylöspäinkin. Siinä kohdassa
kulkee vesisuoni. — Taikavarpua käytetään hyvin
laajalti. Kansantaru kertoo Mooseksen
neuvoneen israelilaisia Kaanaaseen tultuaan tällä
keinoin hakemaan vettä. Keinoa väitetään täysin
luotettavaksi ja varmaksi. Esimerkkejä tästä
tiedetään paljon, m. m. Afrikan matkustajat pitä-
• • J • J •• i M •• •• I i •• _ •• tf f | • •• i •• f • __J i
vat sita pettämättömänä. Ilmiota on paljon
tutkittu ja siitä paljon kiistelty. Itse taikavarvun,
tuollaisen kaksihaaraisen varvun tai muun
taipuminen näin kaivonkatsojain tapaan pideltynä,
on itsestään aivan luonnollinen, varvun
joustavuudesta ja taivutuksesta johtuva ilmiö, johon
vaikuttaa käsien asennon muuttuminen varpua
pideltäessä. Mikä vaikutus maanpinnan alla
olevilla vesisuonilla on käden lihaksiin, ei ole saatu
selville. Taikavarvun luotettavuuden vastustajat
väittävät, että maassa on kaikkialla vettä ja
vesi-suonia, joten saadaan vettä mistä kohdin
halutaan, kunhan vain kyllin syvälle kaivetaan, ja
tarkka asiantuntija voi maanpinnan
muodostumista y. m. seikoista päättää, mistä sitä
helpoimmin saa. P-o P-o.
Kaivukoneet ks. H ö y r y 1 a p i o, UI Os.
♦Kajaani. 3,977 as. (1919). Uusia
rakennuksia: kunnallistalo n. s. Rimpilänmäellä
lähellä vanhaa raatihuonetta, puusta, kaksiker-
roksinen. — Petäisenniskaan menevästä
satamaradasta haaraantuu tekeillä oleva rautatie
Mies-lahteen yhdistäen Savonradan tulevaan
Nur-meksen-Vaalan-Oulun rataan. Valmistunut
rautatiesilta Petäisenkosken yli on Suomen pisin
betonisilta. Sulut tervaveneliikennettä varten
ovat Koivukoskesta hävitetyt. Ämmäkoskessa
ne vielä ovat, mutta käyttämättä.
Kuhmonie-meltä tulevat tervaveneet pysähtyvät nimittäin
Koivukosken yläpuolella olevaan suvantoon. —
Kaupungissa on sähkövalo v:sta 1916; virta
saadaan Ämmäkosken voima-asemasta. Vesijohtoa
ja viemärilaitosta rakennetaan parhaillaan. —
Koulut. Valtio otti 1919 huostaansa
Kajaanin yhteiskoulun nimellä Kajaanin yhteislyseo
(oppilaita 1920 284). — Sanomalehdet.
Kaupungissa ilmestyy 4 kolmipäiväistä
sanomalehteä: „Ylimaa" (ent. „Kajaanin Kaiku")
kokoomuspuolueen, „Kajaanin lehti"
edistysmielisten (yhtyneet v:n 1921 alusta nimellä „Uusi
Kajaanin lehti"), „Kainuun sanomat"
maalaisliiton ja „Työväen lehti" kommunistien
äänenkannattajana. — Uusia seuroja ja
yhdistyksiä: näytelmäseura (per. 1917).
Tele-foniyhtiöllä on n. 240 tilaajaa. — Pankkeja:
Kauppapankin haarakonttori, Yhdyspankin
konttori on muuttunut Pohjoismaiden yhdyspankin
konttoriksi. — Suurimmat
kauppaliikkeet: Osuusliike Maakunta r. 1. (porvarillinen),
kaupungin suurin tervakauppa, ja Kajaanin
Osuuskauppa (kommunistinen). —
Teollisuuslaitokset. Suurimmat ovat Kajaanin
puutavara-osakeyhtiön omistamat
sulfiittisellu-Ioosatehdas, puuhiomo, paperitehdas, saha,
tiilitehdas ja puuhiomo Tihisenniemellä. Makkolassa
kaupungin alueella on valtion kloorikalkki- ja
soodatehdas, joka saa tarvittavan sähkövirran
K:n puutavara-o.-y:n Ämmäkoskeen
rakennuttamasta voimalaitoksesta. O.-y. Ämmäkoski
omistaa n. s. Niemisen uuden sahan „Lammin"
rannalla. Lakanneita ovat: Niemisen & Kärnän
ja Niskan sahat sekä O.-y. Paikallisliike. —
Valtuustossa on 24 jäsentä, 16 porvarillista ja
8 sosialistia. J. S. W. K. & K. J. V.
♦Kajaanin puutavara o.-y. V:n 1910 jälkeen
on rakennettu paperitehdas, puuhiomo,
sähkövoimalaitos (Ämmäkoskeen) sekä sähkömylly ja
konepaja. Selluloosatehdas, sahalaitos,
paperitehdas, puuhiomo, konepaja, puuseppäverstas ja
mylly sijaitsevat Tihisenniemellä n. IV2 km
kaupungista, tiili- ja kalkkitehdas Kajaaninjoen
varrella n. 2 km kaupungista. — Osakepääoma
1919 10 milj. mk., vararahasto 1,7 milj. mk.
Tuotannon määrä (s. v.): selluloosaa 10,000 ton.,
paperia 7,000 ton., puutavaraa 6,000 standerttia,
puumassaa 4,500 tonnia, tiiliä 2,000,000 kpl., kalkkia
1.800 ton. Työväestö n. 1,100 henkeä.
Ämmäkosken sähkövoima-asema antaa 3,000 hevosv.,
Tihisenniemen höyryvoima-asema 1,900 hevosv.,
asemat voivat käydä rinnakkain kytkettyinä
samaan sähköverkkoon; sähkömoottoreita n. 100
kpl., Vg—900 hevosvoimaisia. J. A. W.
Kajanus [-ä’-]f Birger (s. 1882), ruots.
kasvitieteilijä, jäkälä- ja perinnöllisyystutkija,
kasvinjalostaja, fil. toht. 1913, Weibullsholmin
kasvinjalostuslaitoksen syysvehnän,
kylvönurmi-kasvien ja herneiden jalostustyön johtaja v:sta
1903. Julkaissut yleistajuiset kirjat „Modärnt
och ultramodärnt ur biologiens värld" (1915) ja
t
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
