Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kajava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
495
Kalastusneuvos—Kalevalascura
496
kimuksia kalastukseen ja kalatalouteen
kuuluvista asioista sekä merissä että sisävesissä,
järjestää ja ohjata koetoimintaa kalatalouden alalla,
edistää kalanviljelystä sekä valvoa valtion
omistamien tai kannattamien hautomoiden ja
kalanviljelyslaitosten hoitoa, suunnitella, toimeenpanna
ja ohjata järjestelmällisiä kalanistutustöitä sekä
jakaa niistä palkintoja tarkoitusta varten
myönnetyistä varoista, edistää kalastusalusten,
pyydysten, kala-astiain y. m. kalastustarpeiden
valmistusta ja hoitoa, ryhtyä toimenpiteisiin
kalasäilyke-teollisuuden ja muun kalan käsittelyn
edistämiseksi sekä kalakaupan järjestämiseksi ja
kehittämiseksi, toimia kalastajaväestön ja
kalastus-tarpeiden vakuutuksen aikaansaamiseksi ja
kehittämiseksi sekä kalastajaväestön aseman
turvaamiseksi, julkaista kalataloutta käsittäviä
tiedonantoja ja kalastusta koskevaa tilastoa, huolehtia
valtion kalastusten ja kalavesien hoidosta sekä
valmistaa ehdotuksia niiden antamisesta vuokralle
tai muunlaisesta käyttämisestä, valvoa, että
kalastuslainsäädännön alaan kuuluvien lakien ja
asetusten määräyksiä noudatetaan, pitää silmällä
kalastuselinkeinon etua lauttaussääntöjä ynnä
lauttaus-, pato- ja tehdaslaitteita suunniteltaessa
ja tehdä esityksiä tällaisten kalastukselle ja
kalastuksen hoidolle vahingollisiksi havaittujen
sääntöjen tai laitteiden korjaamisesta tai
muuttamisesta, antaa voimassa olevassa kalastussäännössä
mainittuja lupia ja erityisiä määräyksiä, niinkuin
siitä on erikseen säädetty, huolehtia
kalastus-museon hoidosta ja täydentämisestä, valvoa
alaistensa virkamiesten ja virkailijain toimintaa
sekä kalatalouden alalla toimiville yhdistyksille
ja muille järjestöille kuin myös laitoksille
myönnettyjen valtiovarojen käyttämistä, seurata
kalatalouden kehitystä ulkomailla ja sen johdosta
tehdä tarpeellisiksi havaittuja esityksiä sekä antaa
viranomaisille lausuntoja kalatalouteen
kuuluvissa asioissa. — K:n virkamiehistön
muodostavat ylijohtaja, 2 kalastusneuvosta ja asessori
jäseninä sekä 2 apulaisneuvosta, notaari ynnä
virastoapulaisia. Julkaisuja on k:lla „Suomen
kalatalous", „Finlands fiskerier" (niteestä 5
alkaen) sekä „Kalastushallituksen julkaisut".
Käytettävänä sillä on yhdistetty purje-moottorialus
„Aurelia". — K*n perustamisen kautta
lakkautettiin kalastustentarkastajan (per. 1860) ja
ka-lastustentarkastajan avustajien (per. 1906) virat.
Määräraha asetuksen mukaan 74,000 mk. — vrt.
K ai as tust e n tarkastaja, IV Os. T. H. J-i.
Kalastusneuvos ks. Kalastushallitus,
Tävd.
«r
"Kalastussääntö, jonka eräät kalakantoja
suojaavat määräykset olivat sota- ja sen
jälkikau-tena väliaikaisesti kumotut, on asetuksilla lokak.
4 p:ltä 1919 ja kesäk. 4 p:ltä 1920
muutettu tekemällä siihen moniaita pyyntitapoja ja
rauhoitusta koskevia lisäyksiä ja muutoksia.
Huomattavimmat näistä koskevat siikaa ja
muikkua, jota viimeksimainittua nyttemmin
voidaan hallinnollisilla toimenpiteillä määräajaksi
rauhoittaa kannan joutuessa heikontuneeseen
tilaan. — Rajajoista on Tenojoki asetuksella
heinäk. 7 p:ltä 1920!saanut oman erikoisen k:n,
jollainen myös Tornionjoella on (nykyinen, pian
uusittavaksi joutuva on v:ita 1897). T. H. J-i.
* Kalastusten tarkasta ja ks. K a 1 a s t u s h a 11
i-t u s, Täyd..
Kalekreuth [kalkröit]. 1. Stanislaus von
K- (1821-94), kreivi, saks. taidemaalari, opiskeli
Berliinissä, Düsseldorfissa ja Kölnissä, vaikutti
vv. 1860-76 perustamansa Weimarin taidekoulun
johtajana ja eli sittemmin Münchenissä. Saavutti
suurta suosiota varsinkin vuoristomaisemillaan
Tirolista, Savoijista sekä Pyreneitten
niemimaalta. — 2. L e o p o 1 d von K. (s. 1855),
edellisen poika, opiskeli Weimarissa ja Münchenissä
sekä toimi sitten taideakatemian professorina
Weimarissa, Karlsruhessa ja Stuttgartissa. K. on
Saksan realistisen kansankuvauksen ja
ulkoilma-maalauksen ensimäisiä edustajia; teostensa
aiheet hän on valinnut enimmäkseen
maalaisrah-vaan ja työväen piiristä, käsitellen erikoisella
mielenkiinnolla vanhuksia. Hänen parhaana
teoksenaan pidetäänkin kolmiosaista
sommitelmaa „Meidän ikämme on 70 vuotta". K. on
maalannut myöskin joukon maisemia sekä
voimakkaasti esitettyjä muotokuvia, joista näytteitä on
useimmissa Saksan taidekokoelmissa. F. L.
Kaledin f -t’-], Vasilij Maksimovits
(s. 1859, k. 1917 t. 1918), ven. sotilas, kenraali.
Syksyllä 1917 muodostui Donin alue, jossa K.
oli kasakka-atamaanina,
vastavallankumouksellisen liikkeen keskustaksi. Täällä saivat turvaa
Kornilov, Aleksejev, Denikin y. m. bolsevikkien
alueelta paenneet kenraalit. K. ei ottanut osaa
näiden kenraalien toimiin, vaan taisteli
bolsevikkeja vastaan omalla kotiseudullaan.
Huomattuaan bolsevismin saavan kannatusta kasakkain
keskuudessa, ampui K. itsensä (joko v:n 1917
lopussa tai v:n 1918 alussa). A. I-m.
"Kaleva, Mich., kaupunki Yhdysvalloissa. K:n
siirtolassa oli 1914 n. 300 suomalaisperhettä.
Kirkko rakennettu 1913.
Kalevalaseura on sääde, jonka tarkoituksena
on suom. kansanrunouden keräämisen,
julkaisemisen, tutkimisen ja taiteellisen käyttämisen
edistäminen sekä erityisen Kalevala-talon
rakennuttaminen ja hoitaminen suom.
kansanrunouden aarteiden ja sen taiteellisen esitvksen kerää-
v ti
mistä ja säilyttämistä varten. K:n muodostavat
1. työjäsenet, joiksi valinnalla kutsutaan
sellaisia henkilöitä, jotka ovat etevällä tavalla
työskennelleet suom. kansanrunouden tutkimisessa,
julkaisemisessa tai taiteellisessa käyttämisessä;
2. kannattavat jäsenet, jotka ovat
suurlahjoittajia (vähintään 10,000 mk. antaneita),
säätäjiä (vähintään 1,000 mk. antaneita),
kanta-jäseniä (vähintään 500 mk. jäsenmaksua
suorittaneita), vakinaisia jäseniä (vähintään 200 mk.
jäsenmaksua suorittaneita) ja vuosijäseniä
(vähintään 20 mk. vuosittain suorittavia; siirtyvät
15 v:n kuluttua vakinaisiksi jäseniksi); 3.
ulkomaiset jäsenet ja 4. kunniajäsenet.
Seuran yhteisessä kokouksessa 28 p. helmik.
valitaan puheenjohtajat 3 v:ksi kerrallaan, mutta
sihteeri määräämättömäksi ajaksi. Seuran
kannattajajäsenet voivat muodostaa eri osissa maata
haaraosastoja. Seuran vuosijuhla pidetään 4 p.
heinäk. tai sen läheisinä päivinä siten, että
siihen aikaan jossakin osassa maata joka kolmas
vuosi pannaan toimeen suurempi Kalevalajuhla,
jota paitsi kaikki haaraosastot eri osissa maata
tämän päivän tienoissa pitävät Kalevalajuhlia,
runolaulu- ja kanteleensoittokilpailuja j. n. e.
K- perustettiin jouluk. 9 p. 1919. Seuran
ensi-mäinen puheenjohtaja on professori E. N. Setälä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
