Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalevanpoika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
499
Kallio Kamcriiutrh Gnnes
500
1919-maalisk. 1920; valittiin 1920 eduskunnan
puhemieheksi.
Kallio, Oskar Albin (s. 1874), historian
ja kirjallisuushistorian tutkija, yliopp. 1894, fil.
kand. 1898, fil. Iis. 1901, historian ja suomen
kielen lehtori, suomentaja. Julkaisuja: „Viipurin
läänin järjestämisestä muun Suomen yhteyteen"
(1901, väitösk.), „Elias Lönn-rot" (1902),
„William Ew. Gladstone" (1903), „Savo" (1904,
maa-kuntakuvaus), „Yleisen kirjallisuudenhistorian
pääpiirteet" (1905), „Uudempi suomalainen
kirjallisuus" I-Il (1911-12) y. m.
♦Kalliokoski. K:n lasitehdas paloi 1920.
Kallion kirkko, Helsingin
kirkkorakennuksista uusin, katujonon
Unioninkatu-Siltasaaren-katu-Hämeenkatu pohjoispäässä, korkealla
vuorella Kallion kaupunginosassa. K- k:n
piirustukset laati arkkitehti Lars Sonck ja aloitettiin
rakennustyöt huhtik. 1908. Syysk. 1912 oli
kirkko niin valmis, että vihkiminen voitiin
toimittaa. Kirkon rakennuskustannukset tekivät
Smk. 1,152,336:96. Sen pääsuunta on suoraan
pohjoisesta etelään. Se on rakennettu harmaasta
kivestä tyyneen ja vaikuttavaan tyyliin.
Eteläpäässä on kuorirakennus, jonka kahden puolen
olevissa matalissa sivurakennuksissa on
seurakunnan kokousssali, kansliat ja sakasti.
Kuorin takana kohoaa mahtava torni 62 m
korkeuteen maasta estäen varsinaisen kirkon
näkymästä eteläpuolelle. Sisusta on hyvin
yksinkertainen, vaaleavärinen, ainoana huomattavana
koristuksena suurenmoiset urut, joiden pääosa
on sijoitettu kuoriin alttarin ja saarnastuolin
yläpuolelle, toinen osa kirkon vastaiseen päähän
ja kolmas osa itse torniin. Torniin on sijoitettu
kellosoitto, jonka kellot ovat ostetut Friedrich
Schilling dk Söllneltä Apoldasta, koneisto
Bohel-mann und Kuhlolta Herfordista ja kellolaite
kelloseppä Bernhard Zachariälta Leipzigistä.
K. Jt V.
Kallislahti, rautatieasema
Pieksämäen-Savon-linnan rataosalla, 16 km Savonlinnasta länteen.
Kalm, Hans (s. 1889), vir.-suom. soturi,
syntyisin Viron Pilistverestä, joutui maailmansotaan
Venäjän armeian mukana, jossa yleni
alikaptee-niksi. Suomessa K- on käynyt Sääksmäen
kansanopiston sekä Mustialan maamiesopiston.
Johti vapaussodassamme hämäläisistä ja
keskisuomalaisista muodostettua joukkoa, „Kalmin
pataljoonaa", taisteluissa Kuhmoisten,
Padasjoen ja Asikkalan kautta Lahteen, missä Suomen
valkoiset ja saks. joukot ensi kerran pääsivät
yhtymään. Oli sittemmin suom. „Pohjan
poikain" päällikkönä Viron taistelussa bolsevikkeja
vastaan kevättalvella 1919.
♦Kalmar. 1. Läänin asukasluku 229,480(1918).
— 2. Kaupungin asukasluku 16,608 (1918).
♦Kalori, myös ravintofysiologiassa käytetty
lämpöyksikkö, jonka avulla voidaan ilmaista
ravintoaineiden ravitsemisarvo ja ihmisen
ravinnontarve. Kuten fysikaalisesti tarkoin voidaan
määrätä kaikkien palavien aineiden polttoarvo
I. se määrä lämpöä, joka palamisen kautta
vapautuu, samoin voidaan määrätä ravintoaineiden
ravitsemisarvo ja ilmaista se k:eissa. Esim. rasva
synnyttää ruumiissa palaessaan saman määrän
lämpöä kuin tulessa poltettaessa, samoin muutkin
ravintoaineet, kuitenkin siten, että elimellisinä
aineina ruumiista erkanevissa aineissa (virtsa-
aineessa) yhä on osa lämmöstä käyttämättä.
Täten on rasva-aineiden ravintoarvo tasaluvuin
9 k:ia ja hiilihydraattien ja valkuaisaineiden
ravintoarvo 4 k:ia grammalta. Miltei
täydellisesti lepäävän ihmisen ravinnontarve on arvioitu
n. 2,000 k:ksi vuorokaudessa. Mitä raskaampaa
ihmisen työ on, sitä suurempi on ravinnontarve,
joka erikoisen rasittavissa ammateissa voi nousta
4,000-5,000 k:iin vuorokaudessa. A. J. P.
Kalsiumsyanamidi (CN2Ca) on kalsiumin,
typen ja hiilen yhdistys, jota tavallisesti sanotaan
kalkkitypeksi (ks. t. IV Os.). Se on
tummanharmaa, miltei musta aine, missä
tavallisesti on hiiltä ja kalkkia epäpuhtautena. K.
sisältää 20-22 % typpeä. Pellossa se niin helposti
hajaantuu ammoniakiksi ja kalsiumkarbonaatiksi,
että se lannoitusaineena miltei vastaa
ammoniumsulfaattia, jota vesihöyryn avulla voidaan tekn.
k:sta valmistaa. K:ia valmistettiin sodan
viimeisinä alusvuosina n. 150,000 tonnia vuodessa
kaikissa maailman 11 tehtaassa yhteensä. E. S. T.
♦Kaltevuus. Kiilan y. m. kaltevuus ilmoitetaan
tav. niin, että nousu merkitään l:llä ja
(vaakasuora) matka vastaavalla numerolla, esim.
pi-tuuskiilan, jolla pyöriä y. m. kiinnitetään akseliin,
k:na käytetään 1 : 100 („yksi sataan"),
poikit-taiskiilojen k.: jos kiilaa harvoin aukaistaan
1 : 15-1: 25, jos usein niin 1:10-1:15, jopa
1 : 6:kin. Jos kiilan k. on suurempi kuin 1 : 12,
on siihen sovitettava lukko- 1. kiinnityslaite, joka
estää sen itsestään, tärinän tai muun
vaikutuksesta, aukeamasta.
Englannissa ja Ameriikassa käytetään myöskin
kiilan k.-mittana tuumaluvun suhdetta yhteen
jalkaan, niin että -kun sanotaan, että k. on 2,
merkitsee se 1:6. Rautateiden k. 1. nousu ja
kanavien, ojien y. m. k. 1. lasku ilmoitetaan
myöskin promilleissä tai prosenteissa. P-o P-o.
Kalvin I. k a 1 v a i n, metallityössä käytettävä
työase, jossa leikkaava reuna on terän päässä
(taso-k.), tai reunassa (kaksi- tai kolmireunainen
kouru-k.). Käytetään pienien lastujen
irroitta-miseen tarkoissa sovittelutöissä, esim.
akseli-tappia laakeriinsa sovitettaessa. P-o P-o.
Kalvinpora ks. V ä 1 j e n t ä j ä, Täyd.
♦Kalvola I. K a I v o i 1 a. 4,135 as. (1917),
kansakouluja 6, Iittalassa ruots. alkukoulu,
köyhäintalo, Domanderin sairaskoti; Iittalan ja
Kuu-rilan asemat. — Kirkossa Fr. Ahlstedtin maalaama
alttaritaulu „Ylösnousemus" (saatu 1890).
J. A. W.
Kamaran [-ün]> saari Punaisessa-meressä
lähellä Arabian länsirannikkoa, 130 km2, n. 100 as.
Joutui oston kautta Englannille 1859.
Karanteeniasema. K. T-t.
Kamerlingli Onnes, Heike (s. 1853),
alankoni. fyysikko, fysiikan professorina Leidenissä
v:sta 1882. K. 0:n erikoistutkimusalaan
kuuluvat alhaisten lämpötilojen aiheuttamat
fysikaaliset ilmiöt. Tarkoitusta varten hän on
perustanut ja järjestänyt Leidenin yliopiston
yhteyteen suurenmoisen kryogeeni- 1.
pakkaslabora-torin, jossa hänen onnistui juoksevan ilman ja
vedyn avulla muuttaa viimeinen
permanentti-kaasu, helium, nesteeksi heinäk. 10 p:nä 1908.
Tästä tieteellisestä suurtyöstä hän sai
Nobel-palkinnon 1913. Vaikkakin K- O. etupäässä on
tutkinut ilmassa esiintyvien kaasujen fysikaalisia
ominaisuuksia hyvin alhaisissa lämpötiloissa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
