Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansainliitto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
505
Kansainliitto
506
kan Yhdysvaltain ja Japanin) edustajaa sekä 4
edustajain kokouksen valitsemaa jäsentä; ynnä
pysyväinen „sihteeristö" (secrétariat permanent).
Suurvalloista Yhdysvallat eivät ole kumminkaan
vielä ollenkaan yhtyneet liittoon; niiden
neuvoston 4 jäsenen sijaisina, jotka ovat edustajain
kokouksen valittavina, toimivat aluksi Belgian,
Espanjan, Kreikan ja Brasilian edustajat.
En-simäisessä liittokokouksessa, joka pidettiin
loppuvuodella 1920, valittiin muut uudelleen paitsi
Kreikkaa, jonka sijaan tuli Kiina. K:n
toimipaikaksi on määrätty Geneve. Valtioiden
välisten riitaisuuksien sattuessa k. koettaa niitä
sovittaa rauhallisin keinoin. Sen ohjesäännöt
eivät kumminkaan vaadi, että jokainen
kiista yksinkertaisesti alistettaisiin pakollisen
välitystuomion ratkaistavaksi.
Välitystuomiome-nettelyn käyttö jää vapaaehtoiseksi, riippuvaksi
kussakin tapauksessa asianosaisten valtioiden
suostumuksesta; sitä suositellaan m. m.
kysymyksissä, jotka koskevat „jonkun sopimuksen
tulkintaa" tahi jotakin „kansainväliseen oikeuteen
kuuluvaa kysymystä". Mutta muut esiintyvät
erimielisyydet, erittäinkin varsinaiset valtiolliset
ja kansalliset riitakysymykset, joutuvat k:n
neuvoston tai edustajain kokouksen käsiteltäviksi.
Neuvoston asiana on koettaa saada kiista
sovituksi. Jos se ei saa sovintoa syntymään, tulee
sen julkaista asiasta lausuntonsa, jonka tulee
sisältää „ne ratkaisuehdotukset, joita neuvosto
suosittelee enimmin oikeudenmukaisina ja
soveliaina". Jos neuvosto on yksimielinen, —
„jolloin riitapuolien edustajain antamain äänten ei
katsota vaikuttavan yksimielisyyteen", — niin sen
lausunto on ratkaiseva, tahi liiton jäsenet ainakin,
kuten k:n liittosopimuksen sanat kuuluvat,
„sitoutuvat olemaan ryhtymättä sotaan asianosaista
vastaan, joka noudattaa neuvoston tekemiä
johtopäätöksiä". Jos neuvosto sitä vastoin ei ole
päässyt yksimielisyyteen, niin „pidättävät liiton
jäsenet itselleen oikeuden toimia siten kuin
oikeudenmukaisuuden ylläpitämiseksi katsovat
välttämättömäksi". Neuvosto voi myöskin lykätä asian
edustajain kokoukseen. Täten k. kyllä eri
keinoin koettaa estää aseellisia yhteentörmäyksiä,
mutta kuitenkin voipi ilmaantua tilanteita,
jolloin sen nykyiset säännöt eivät tarjoa mitään
keinoa kiistan rauhalliseen ratkaisuun eivätkä
ehdottomasti kiellä liittoon kuuluvia valtioita
ryhtymästä sotaan toisiansa vastaan; valtiot
sitoutuvat vain lykkäämään ensin riidat
välitys-oikeuden tai neuvoston käsiteltäviksi sekä
siihen, „etteivät missään tapauksessa aloita sotaa,
ennenkuin on kulunut 3 kuukautta siitä, kuin
välitysoikeus langetti päätöksensä tahi neuvosto
antoi lausuntonsa". — Mutta jos joku k:n jäsen
rikkoen liiton sääntöjä aloittaa sodan, niin
„katsotaan sen itse sillä teolla ruvenneen sotatoimiin
liiton kaikkia muita jäseniä vastaan". Nämä*
lupaavat silloin ryhtyä pakkotoimenpiteisiin
rikkojaa vastaan, osittain taloudellisiin, osittain
sotilaallisiin. Ne sitoutuvat heti katkaisemaan
kaikki kauppa- ja liikesuhteet sopimuksia
rikkoneen valtion kanssa, kieltämään kansalaisiaan
olemasta missään suhteissa puheena olevan
valtion alamaisiin y. m. Liiton neuvoston tulee
ehdottaa, millä sotavoimilla kunkin jäsenen on
avustettava niitä sotilaallisia toimenpiteitä, jotka
ovat tarpeelliset. Osanotto taloudellisiin pakko-
toimiin on jokaisen liittoon kuuluvan valtion
velvollisuus, mutta osanotto sotatoimiin riippuu
kussakin tapauksessa kunkin valtion omasta
suostumuksesta. — K- sitoutuu suojelemaan
„kaikkien jäsentensä alueellista eheyttä ja nykyistä
valtiollista riippumattomuutta" kaikkia
ulkoapäin tulevia hyökkäyksiä vastaan. „Jos
sellainen hyökkäys tapahtuu tai on olemassa sellaisen
hyökkäyksen uhka tai vaara, ottaa neuvosto
harkittavakseen, millä keinoin puheenalainen
sitoumus on täytettävä". — K:n säännöt
suunnittelevat erityiskohtaisia sopimuksia
sotavarustusten vähentämisestä. Liiton kaikkien jäsenten
varustukset ovat supistettavat „vähimpään
määrään, mitä tarvitaan kansallisen turvallisuuden
ja kansainvälisten sitoumusten yhteisillä
toimenpiteillä tapahtuvan perille viemisen takia".
Neuvosto laatii suunnitelmat, miten kunkin valtion
tulee rajoittaa varustuksiaan, jotka suunnitelmat
alistetaan valtioiden hallitusten hyväksyttäviksi.
— K- julistaa tahtovansa huolehtia siitä, että
kaikissa maissa työväestö — miehet, naiset ja
lapset — saa oikeudenmukaiset ja inhimilliset
työehdot. Se sanoo tahtovansa toimeenpanna
sitä varten tarpeellisen kansainvälisen
järjestelyn. — Liiton jäsenet sitoutuvat kohtelemaan
oikeuden ja kohtuuden mukaisesti sivistymätöntä
alkuasukasväestöä niiden hallinnon alaisina
olevissa siirtomaissa. — Ne lupaavat ryhtyä
„tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin taatakseen vapaan
kulkuyhteyden ja kauttakuljetuksen, samoinkuin
kaikkien liiton jäsenten kaupankäynnin
oikeuden-ja kohtuudenmukaisen kohtelun".
K:oa perustettaessa lueteltiin sen jäseninä 27
itsenäistä valtiota, jotka olivat — ainakin
nimellisesti — sotineet „sopimusvaltain" puolella ja sen
johdosta allekirjoittivat Versailles’in
rauhansopimuksen. Ne olivat seuraavat: Euroopan
valtioita Iso-Britannia, Ranska, Italia, Belgia,
„Ser-bialais-Kroatsialais-Sloveenilaisvaltio", Romaania,
Kreikka, Portugali sekä uudet valtakunnat Puola
ja Tsekko-SIovakia; Ameriikan valtioita lueteltiin
Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, Brasilia, Bolivia,
Peru, Uruguay, Ecuador, Guatemala, Honduras,
Nicaragua, Panama, Kuuba ja neekerivaltio Haiti;
näistä siis Yhdysvallat eivät ole kumminkaan
toistaiseksi yhtyneet liittoon mutta muut
lienevät kaikki yhtyneet; Aasian valtakunnista
tavataan luettelossa Japani, Kiina, Siam ja uusi,
Arabiaan perustettu valtio Hedzas; Afrikasta
Liberia. Sitä paitsi ovat vielä erikseen edustettuina
Britannian itsehallintoa nauttivat siirtomaat
Kanada, Austraalia, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka ja
Intia. Samalla kehotettiin k:oon yhtymään
13 maailmansodassa puolueettomina pysynyttä
valtiota, ja nämä ovat kaikki yhtyneet. Ne
ovat 6 Euroopan valtiota, nim. Espanja, Sveitsi,
Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Norja, 6
Ameriikan, nim. Argentiina, Chile, Paraguay, Kolumbia,
Venezuela ja Salvador, sekä 1 aasialainen, Persia.
Km neuvosto on v:n 1920 kuluessa monta
kertaa ollut koossa, aluksi Brysselissä, sitten
Genèvessä. Ruotsin ja Ison-Britannian aloitteesta
on neuvoston käsiteltäväksi ensimäisenä tärkeänä
kansainvälisenä kiistakysymyksenä joutunut
Ahvenanmaan asia. Nämä vallat ovat nim.
esittäneet, että „kysymys Ahvenanmaan saarista on
omansa haitallisesti vaikuttamaan kansainvälisiin
suhteisiin ja häiritsemään kansojen välistä hyvää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
