- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
507-508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansainliitto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

507

Kansainvälinen meritutkimus—Kansankirjastot

508

sopua, josta rauha on riippuvainen", — kuten
k:n pääsihteeri Drummond eräässä kirjelmässään
selostaa tehtyä esitystä. Vaikka Suomen taholta
osoitettiin, että kysymys voimassaolevien
kansainvälisten oikeusperiaatteiden mukaan oli Suomen
sisäinen asia, päätti k:n neuvosto kuitenkin,
seuraten asettamansa lakimiesvaliokunnan
vastakkaiseen suuntaan menevää lausuntoa, ottaa se
käsitelläkseen. Marrask. ja jouluk. 1920 kävivät
neuvoston määräämät asiantutkijat, joiden pitää
neuvostolle selostaa asia sekä antaa ehdotus sen
sovittamiseksi, Tukholmassa, Helsingissä ja
Ahvenanmaalla tutustumassa kysymykseen. — V:n
1920 lopussa un leoon vedottu Puolan ja
Liettuan välisten rajakiistojen ratkaisemiseksi ja k:n
neuvosto on ryhtynyt tätä asiaa järjestämään.
Neuvoston päätöksen mukaan ja sen valvonnan
alla tultanee toimittamaan kansanäänestys
riidanalaisilla alueilla. — K:n ensimäinen yleinen
edustajain kokous pidettiin Genèvessä 15 p.
marrask.-18 p. jouluk. 1920. Tämä kokous päätti hyväksyä
Suomen k:n jäseneksi; Suomen eduskunta ja
hallitus olivat jo toukokuussa päättäneet yhtyä
liittoon. Samalla kertaa hyväksyttiin myöskin
Itävalta, Bulgaaria, Albania, Luxemburg ja
Costarica jäseniksi, jota vastoin muutamien muiden
valtioiden, m. m. Viron, samaa tarkoittavia
pyyntöjä ei vielä hyväksytty. Sama kokous päätti
perustaa uuden, pysyväisen kansainvälisen
tuomioistuimen Haagiin, joka tulee toimimaan
riippumatta Haagin rauhankonferenssien
järjestämästä välitysoikeustosta (vrt.
Kansainväliset tuomioistuimet, IV Os.). K:n
perustaman tuomioistuimen jäseninä tulevat olemaan
vakinaiset, 9:ksi vuodeksi määrätyt tuomarit,
jotka säännöllisesti kerran vuodessa kokoontuvat
Haagiin ja ratkaisevat kaikki esiintyneet asiat.
— Työväen olojen järjestämistä varten, siinä
tarkoituksessa kuin k:n liittosopimus suunnittelee,
pidettiin jo loppuvuodella 1919 kansainvälinen
työkonferenssi Washingtonissa, toinen
samanlainen kesällä 1920 Genovassa. Ne ovat laatineet
kansainvälisiä sopimuksia työläisten olojen
järjestämisestä sekä perustaneet kansainvälisen
työ-toimiston, joka nykvänsä toimii Genèvessä k:n
alaisena laitoksena. A. Gr.

Kansainvälinen meritutkimus ks.
Hydro-grafis-biologinen komissioni, III Os.,
Meri, VI Os. ja Täyd.,
Merentutkimuslaitos, Täyd.

Kansainvälinen yhdistys vertailevaa
oikeustiedettä ja kansantaloustiedettä varten f
Internationale Vereinigung für vergleichende
Rechtswissenschaft und Volkswirtschaftslehre)} Berliinissä v:sta
1893 toimiva kansainvälinen yhdistys, johon
kuuluu jäseniä kaikista sivistysmaista. V:sta 1905
yhdistys julkaisee „Blätter für vergleichende
Rechtswissenschaft und Volkswirtschaftslehre"
nimistä lehteä sekä laajaa vuosikirjaa.
Ensimäi-sen yleisen kongressin yhdistys pani toimeen
syksyllä 1911. ’ R. E.

"Kansakoulu ks. A 1 a k a n s a k o u I u, Täyd.

"Kansalaisoikeus. Helmik. 20 p. 1920 on
annettu laki ulkomaalaisen ottamisesta Suomen
kansalaiseksi. Sen mukaan on
kansalaistuttami-sen edellytyksenä, että hakija on
puhdasmainei-nen, lähinnä edelliset 5 v. on keskeymättä asunut
Suomessa, kykenee elättämään itsensä ja
perheensä sekä on vapaa tai tulemalla Suomen kan-

salaiseksi vapautuu kansalaisvelvollisuuksistaan
toisessa maassa. Viimeksimainittu vaatimus ei
kuitenkaan ole ehdoton, ja samaten voidaan
henkilölle, joka ennen on ollut Suomen kansalainen,
sekä, milloin erinomaisia syitä on,
ulkomaalaiselle muutenkin myöntää k., vaikkei hän ole
asunut maassa säädettyä aikaa. Ulkomaalaisen
vaimo seka hänen alaikäiset lapsensa, jotka hänen
kanssaan ovat muuttaneet maahan tai ovat täällä
syntyneet, tulevat ilman muuta osallisiksi hänelle
myönnetystä krsta. Ulkomaalainen katsotaan
Suomen kansalaiseksi, niinpiankuin hän on
tehnyt uskollisuudenvalan. Venäjän alamaiset eivät
enää ole poikkeusasemassa. K. K-a.

Kansalaisopinnot ks. Kotiopintoliike,
Täyd. KK^H

m

Kansalaisopintoliike ks. Kotiopintoliike,

Täyd.

Kansallinen edistyspuolue perustettiin 8 p.
jouluk. 1918; sen muodosti n. puolet
nuorsuomalaista puoluetta ja osa vanhaa suomalaista
ja kansanpuoluetta. Hallitusmuotokysvmyksessä
puolue oli alunpitäen tasavaltaisella kannalla.

Kansallinen kokoomuspuolue perustettiin 9 p.
jouluk. 1918; sen muodosti suurin osa vanhaa
suomalaista puoluetta, n. puolet nuorsuomalaista
puoluetta ja osa kansanpuoluetta.
Hallitus-muotokysymyksessä puolue oli alkuansa
monarkian kannalla, mutta ilmoitti sittemmin
hyväksyvänsä sellaisen tasavaltaisen hallitusmuodon, joka
takasi lujan hallitusvallan.

"Kansankirjastot. Suomen k:n I. yleisten
kansalaiskirjastojen kehitystä on edelleen
haitannut keskityksen ja määräperäiseti valtion
kirjastotoiminnan puute. Niinpä ei vieläkään
säännöllisesti koota ja julkaista tilastoa kunnallisista
y. m. kirjastoista, niiden lukumäärästä,
kirja-varoista ja käytöstä. Uusin tilasto on v:n 1914
keskuskirjastokomitean mietinnön liitteenä
julkaistu. Sen mukaan oli maassa 1912 kirjasto
kaikissa kaupungeissa, yhtä lukuunottamatta.
Maaseudulta oli saatu tietoja 2,300:sta kirjastosta,
joista kuitenkin ainoastaan 55 sisälsi yli 1,000
kir-janidettä. Tilastoon on otettu kaikki yleisön
vapaasti käytettävät kirjastot, olkoon niitten
omistajana kunta, yhdistys tai muu yhteisö.
Maalaiskunnat jakoivat v:n 1912 finanssitilaston mukaan
kannatusta „kirjastoille ja muihin
sivistystarkoi-tuksiin" yhteensä 142,516 mk. eli 0,os mk.
asukasta kohden. 14:ssä kunnassa oli
kirjastomäärä-raiia yli 2,000 mk. Virallisia julkaisuja on jaeltu
6:lle kaupunkikirjastolle ja 62:lle maalaiskunnan
kantakirjastolle.

Kaupunkikirjastoista on edelleenkin suurin
Helsingin kaupungin kirjasto, joka
käsittää pääkirjaston ja kolme haaraosastoa.
Kallion haaraosaston oma rakennus valmistui
käytäntöön 1912. Pääkirjaston rakennuskysymys on
ollut kauan vireillä ja tontti Museokadun varrella
on määrätty, mutta epätietoista on, koska
rakentamiseen ryhdytään. Tammik. 1921 oli kirjaston
nidemäärä’n. 100,000. Kotilainoja tehtiin 1920
yhteensä 505,402. Määräraha kirjallisuuden ostoa
ja sidontaa varten 1921 on 200,000 mk. Turun
kaupungin kirjastosta lainattiin 1919
104,055 kirjanidettä. Viipurin
kaupungin kirjaston uutta rakennusta varten on
konsuli Eugén Wolff tehnyt miljoonan markan
lahjoituksen. Tampereella on tehtailija

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0264.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free