Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansankirjastot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
511
Kansanomaiset liiäkkeet—Kapina
512
af det allmänna biblioteksväsendet i Sverige"
(1911), Alvida Sandberg. „Bibliotek och
biblio-teksskötsel" (1915), J. D. Brown, „Manual of
library economy" (uusin pain. 1920).] H. C.
Kansanomaiset lääkkeet ks. Lääkkeet,
V Os.
♦Kansanopisto. K.-oloissa on virallisen
tilaston mukaan v:n 1912 jälkeen tapahtunut
seuraavanlaisia muutoksia:
Opistojen luku oli 42, oppilaista oli 1 p. helmik.
1917:
miehiä naisia yhteensä
suomenkielisiä 549 967 1,516
ruotsinkielisiä 125 174 299
Yhteensä 674
1.141
1.815
Opistoihin tullessaan oppilaat
alkusivistyksel-tään jakautuivat seuraavaan tapaan:
[-kansakoulun käyneitä-]
{+kansakou-
lun käy-
neitä+}
kansakoulun
vain osaksi
käyneitä
[-kansakoulun-]
{+kansakou-
lun+} käy-
• •ii«* • ••
mattomia
suomenkiel. 74,2% 9,i % 12,4%
ruotsinkiel. 87,4 6,3 „ 3,3 „
Vanhempiensa säädyn mukaan oppilaat olivat
tilallisten
lapsia
tilattoman työ
väen lapsia
muiden
apsia
suomenkiel. 83,o % H,s% 5,2%
ruotsinkiel. 70,8 „ 21,4 „ 7,8 „
Opettajia oli:
miehiä naisia yhteensä
suom. opistoissa 90 97 187
ruots. „_37 24 61
Yhteensä 127 121 248
Avustusta opistot nauttivat tasaisin markoin:
suom. ruots. yht.
kannatusyhdistyksiltä 59,964 8,670 68,634
kunnilta 64,069 24,756 88,825
lahjoitusrahastoista 314,999 85,415 400,415
oppilasmaksuja 59,743 5,644 65,387
valtioapua _79,953 12,348 92,301
Yhteensä 578,728 136,833 715,561
Tulojen ollessa siis 715,561, menot saman
lukuvuoden kuluessa nousivat 745.069 mk:aan.
V:n 1912 jälkeen on 1914 avattu
„Karhunmäen kristillinen kansanopisto" Lapualla.
Opettajia (1917) 9, oppilaita, jotka kaikki
asuivat opistolla, 96, kiinteistön arvo 85,000 mk.;
asumalaitos. Tulot 56,205 mk., menot 17,472 mk.
Opisto on erityisesti Etelä-Pohjanmaan heränneen
väestön kannattama. V. 1920 avattiin
kristillinen k. Ylivieskassa. Länsi-Uudenmaan k.
lakkasi s. v. . J. A. W.
Kansanvaltuuskunnan tiedonantoja ks.
Suomen kansanvaltuuskunnan
tiedonanto j a, Täyd.
Kansanvaltuuskunta. Tätä nimitystä käytti
punakapinan aikuinen kapinallisten muodostama
hallitus, jonka kansa sitten leimasi
„kansan-kavalluskunnaksi".
♦Kansas. 1,769,257 as. (1920).
Kantara (arab. = „silta", oik. Kantarat
el-Khazne = „aarteen silta"), Menzale- ja
Ballåh-järvien välillä oleva kannas, joka muodostaa
luonnollisen, Afrikan ja Aasian yhdistävän sillan.
Suezin kanava kulkee sen poikki ia siinä on Port
Saidiin vievän rautatien pysäkki." K. T-t.
Kantavuus ks. D e p 1 a s e m e n 11 i, II Os.
Kantelu ks. Kaipuu, Täyd.
Kantharos (kreik., lat. cantharus). 1)
Syvä-pohjainen, kaksikorvainen, korkeajalkainen, usein
erinomaisen sirotekoinen kreik. juomamalja,
viinijumalan Dionysoksen tunnusmerkki. Kreik.
vaasimaalauksessa sitä ei useinkaan tapaa
koristelun esineenä, myöhemmin tämänmuotoiset
metalliastiat olivat yleisiä. — 2) Keskiajalla
pe-suvesiallas kirkkojen etupihassa tai etuhallissa.
— 3) Ruukku, kannu, messukannu. U-o N.
Kantopommi on haulikon patruunan
muotoinen ja kokoinen pahvikoteloon suljettu
räjäh-dyspommi, jota käytetään puunkantojen
nostamiseen ja rikkomiseen. K:eja valmistaa Suomen
forsiitti-dynamiitti o.-y. Hangossa. Jo ennen
sotaa alkoivat räjähdysaineet muualla tulla
käytäntöön kantoja nostettaessa, mutta kun usein
sattui tapaturmia käytettyjen aineiden
vaarallisuuden takia, alkoivat nostokoneet monin
paikoin voittaa alaa. Suomalaisten k:ien, joita on
150, 200 ja 275 g:n painoisia, vaikuttava aines
on vaaratonta ammoniumnitraattia, eikä niitä
käytettäessä ole yhtään onnettomuutta
tapahtunut. K-, johon sitä ennen on kiinnitetty
tulilanka nalleineen, typnnetään rautakangella tai
jollain muulla työkalulla kannon alle maahan
tehtyyn reikään, jonka jälkeen tulilanka
sytytetään ja poistutaan sopivan matkan päähän
räjähdystä odottamaan. Panoksen suuruus
riippuu pääasiassa kannon suuruudesta, mutta
löy-hemmässä maassa kuitenkin aina tarvitaan
suurempi panos kuin kiinteämmässä. N. 30 cm:n
kannolle tavallisesti 200 g:n panos riittää.
Y. T.
Kapeasalmi, rautatieasema Hiitolan-Raudun
radalla, 7 km Käkisalmesta länteen, 424 km
Helsingistä.
Kapellskär, saari Tukholman saaristossa,
Råd-mansön pitäjässä. Jo pari vuosikymmentä on
ollut aikeita rakentaa normaaliraiteinen rautatie
Tukholmasta Roslagenin kautta mantereen
itäi-simmälle niemelle K:n satamaan. Rata tulisi
88 km pitkäksi. Tämän radan päätekohdasta
välittäisivät sitten höyrylaivat tai höyrylautta
liikeyhteyttä Turkuun, joten Suomen ja Ruotsin
välinen liikeyhteys tulisi paremmaksi ja
nopeammaksi. M. E. H.
Kapilla aridepressioni ks. Depressioni,
II Os.
♦Kapina. Sotilasrikoksena on k. toukok. 30
p:nä 1919 annetun sotaväen rikoslain 92 §:n
mukaan olemassa, jos sotilaat yhteisesti
kieltäytyvät tottelemasta esimiehen käskyä tai
uhaten yhteisesti käyttää väkivaltaa vastustavat
sen toimeenpanoa taikka koettavat sellaisella
uhkauksella pakottaa häntä jotakin tekemään
tai jättämään tekemättä tai muuten yhdessä
tehdä hänelle väkivaltaa hänen ollessaan
palveluksessa tai hänen palveluksensa vuoksi. Tästä
on rangaistus, jos kapinoitsijat esimiehen
kehotuksesta palaavat järjestykseen, k:n yllyttäjille ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
