Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kapitulantti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515
Karja—Karjanmyyntiosuuskunnat
516
tehtaan sekä muutamia kaupunkitaloja,
harjoittaa kirjallisuuden kustantamista ja
paperikauppa-tavarain tuontia. Osakepääoma (1919) 1 milj.
mk., vararahasto n. 300,000 mk. Perustettu
yksityiseksi kustannusliikkeeksi 1900, muutettu
osakeyhtiöksi 1918. Työväestön luku 1919 n. 200,
sairauskassa perustettu 1918.
♦Karja. 4,577 as. (1918), josta Mustion
tehdas-kunnassa 525, 8 kansakoulua, joista 1 suom.,
5-luokk. ruotsal. yhteiskoulu („Karis-Billnäs
svenska samskola", per. 1914), Högvallan
talous- ja puutarhakoulu (ruots.), köyhäintalo;
osuuskauppa, jolla 2 myymälää. Aseman
ympäristö „taajaväkinen yhdyskunta";
teollisuuslaitoksia: 2 sahaa, 1 mylly, 2 sähkölaitosta (Mustion
ja Karjan), puuhiomo, polkupyörätehdas,
biskvii-tehdas; kauppalaivasto: 2 purjel. (41 rek.-t. 1916);
vanhoja kartanoita: Mustio (Svartå), Grabbacka.
— K:n pääkirkko rak. harmaasta kivestä 1370,
useaan kertaan korjattu, vanha alttaritaulu
(„Jeesus Emauksen tiellä") maalattu Tukholmassa.,
ostettu 1796, nykyinen (jäljennös Hoffmannin
taulusta „Kristus Getsemanessa") ostettu 1913.
Mustion tehdasseurakunnan kirkko puusta
(rakennettu 1768), alttaritaulu ,,Ehtoollisen
asettaminen" vanha, tuntemattoman tekemä. J. A. W.
♦Karjala. 1,017 as. (1918), paloapuyhdistys
yhteinen Mynämäen kanssa. — Kirkko puusta
(rak. 1869) A. Chiewitzin piirustusten mukaan.
Alttaritaulu tuntemattoman tekemä, 2-osainen,
„Kristus ristillä" ja „Jalkain peseminen" (saatu
1829). /. A. W.
Karjalainen, Kustaa Fredrik (1871-1919),
kielentutkija, yliopp. 1892, fil. kand. 1897, fil.
!is. 1904, v:sta 1905 suom.-ugrilaisen
kielitutkimuksen dosenttina Helsingin yliopistossa ja sen
ohella yliopiston seminaarikirjaston hoitajana
(amanuenssina) vista 1905; vv. 1894, 1895 ja
1897 kielitieteellisillä tutkimusmatkoilla Vienan,
Aunuksen ja Tverin Karjalassa, 1898-1902
kieli-ja kansatieteellisellä tutkimusmatkana ostjakkien
keskuudessa. Suom.-ugrilaisen seuran sihteerinä
K- toimi v:sta 1905. Julkaisuja: „Ostjakkeja
oppimassa" (1900-02), laajaksi suunniteltu
äännehistoriallinen tutkimus „Zur ostjakischen
laut-geschichte. I" (1904), „Wie Ego im ostjakischen
die verwandten benennt" (1913),
„Jugralais-ten uskonto" (1918), millä viimemainitulla
ostjakkien ja vogulien muinaisuskontoa esittävällä
laajalla teoksella on tärkeä merkitys
suom.-ugrilaisten kansain uskontohistorian selvittelylle
sekä .»Ugrilainen heimo" („Maailmanhistoria",
III os., siv. 374-414, 1920).
Karjalan kansalaisliitto perustettiin Viipurissa
marrask. 1917 lähinnä silloin sattuneiden
punaisten toimeenpanemien väkivaltaisuuksien ja yhä
selvemmäksi käyvän kapinan uhkan johdosta.
Siihen tahdottiin saada porvarilliset ryhmät
yhtymään laillisen yhteiskuntajärjestyksen
puolustamiseksi ja kapinan vastustamiseksi. Säännöt
hyväksyttiin liiton kokouksessa jouluk. 1917 ja
rekisteröitiin 1919. Ennen kapinan puhkeamista
liiton toimesta järjestettiin ja avustettiin
paikallisia suojeluskuntia ja muutenkin ohjattiin
toimintaa sekä kaupungissa että maaseudulla
kapinan vastustamiseksi. Tämän kukistuttua liiton
toiminta pääasiassa on kohdistunut vapaussodan
aikana murhattujen kansalaisten vähävaraisten
perheiden tai muuten sen kautta laillisen yhteis-
kuntajärjestyksen puolustamisen tähden
puutteeseen joutuneiden henkilöiden avustamiseen sekä
suojeluskuntien tukemiseen raha-avustuksilla ja
esitelmä- y. m. työllä. Niinikään on K- k.
toiminut porvarillisten puolueiden yhteisenä elimenä
kunnallisen elämän alalla Viipurissa. Erikoinen
Itä-Karjalan komitea on koettanut
virittää kansallista sivistystyötä itäkarjalaisten
keskuuteen ja saada kansaamme tukemaan heidän
vapautumispyrkimyksiään. Liiton varat on saatu
vapaaehtoisina lahjoituksina etupäässä
viipurilaisilta liikemiehiltä. Komitea toimii liiton
alaosastona. Varsinaisen aloitteen liiton
perustamiseksi teki pankinjoht. K- N. Rantakari, joka alusta
pitäen myös on toiminut sen
menettelyvaliokun-nan puheenjohtajana.
Karjalan sivistysseura ks. Vienan
karjalaisten liitto, X Os. p. 1154.
Karjalan veljeskunta, virallinen nimi „Pyhän
suurmarttyyrin ja voitonkantajan Georgijn
nimelle pyhitetty oikeauskoinen Karjalan
veljeskunta", 1907 perustettu kreik.-ven. kirkollinen
seura, jossa 1916 oli jäseniä kaikkiaan 825, sekä
miehiä että naisia, ja jonka tarkoitukseksi
säännöt (Pyhän synodin vahvistamat 22/8-a/9 1907)
ilmoittavat m. m. oikeauskoisuuden
vahvistamisen Suomen, Aunuksen ja Vienan karjalaisten
keskuudessa. Veljeskunta, joka s?i runsasta
rahallista kannatusta Pyhältä synodilta ja
yksityisiltä suosijoiltaan, m. m. silloiselta Suomen
kenraalikuvernööriltä, harrasti kuitenkin
uskon-nollis-kirkollisen toimintansa rinnalla pääasiassa
karjalaisten venäläistyttämistä perustamalla ja
ylläpitämällä heidän lapsiansa varten
venäjänkielisiä kouluja ja harjoittamalla muutenkin
venäläismielistä kiihotusta. Veljeskunnan
alkuunpanija oli ja sen sieluna toimi pappismunkki
Kiprian, virallisesti sitä johti veljeskunnan joka
toinen vuosi kokoontuvan yleisen kokouksen
valitsema 6-jäseninen neuvosto Viipurissa. Maamme
itsenäistyttyä K- v:n toiminta Suomessa
kiellettiin ja sen omaisuus luovutettiin Suomen
kreik.-katoliselle kirkollishallitukselle.
♦Karjalohja. 2,287 as. (1918), Helsingin
diakonissalaitoksen tyttöjen kasvatuslaitos (v:sta
1916); osuuskauppa (v:sta 1918), 2 meijeriä;
teollisuuslaitoksia: 6 myllyä, sähkölaitos (Immoiassa);
Lohjantaipaleen ja Härjänvatsan lastauspaikat
Lohjanjärven länsirannalla. Muinaislöytöjä
runsaasti, rautakauden lopulta muinaislinna
Linnamäellä Lanviikin lahden perukassa ja toinen
Tallaan kylän Pyölinniityllä. — Kirkossa A.
Sal-tinin maalaama alttaritaulu „Kristus ottaa
vastaan työtätekeviä ja raskautettuja" (saatu 1883).
Karjanmyyntiosuuskunnat. K:n tarkoituksena
on keskittää elävien eläinten ja lihan käsittely ja
kauppa karjanomistajain omien
osuustoiminnallisten liikkeiden käsiin. Samalla ne pyrkivät
kehittämään tätä kaupan alaa ja tuotteiden
tuotantoa, valmistusta ja jalostusta.
Näitä osuuskuntia tavataan Saksassa
osaltaan kehittyneinä maa- tai piirikunnallisiksi
eläinten kokoojajärjestöiksi, osaltaan ne
muodostavat myyntiliikkeitä suurkulutuskeskuksissa.
Tanskan lukuisien osuusteurastamojen käsissä
on taaskin sikojen teurastus ja sianlihan valtava
maastavienti ja myynti Englantiin. Norjan
osuusteurastamo työskentelee lihan hankinnassa
maan pääkaupunkiin. Suomen k. ovat etu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
