- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
519-520

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjatalousopisto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

519

Karsi asusi— Karun&rin rata

520

K- tuli. Samoihin aikoihin hänen onnistui saada
syntymään maataloudellisten osuuskauppojen
keskusosuusliike „Hangya" („Muurahainen"), joka
sai aikaan suuren joukon paikallisia osuuskauppoja.
Valtiopäiväin jäsenenä hän oli v:sta 1881.

2. Mihaly [mihöj] K- (s. 1875), kreivi,
unk. politikko, oli alkuaan jyrkkä
vanhoillinen, mutta tuli aikaa myöten
mielipiteiltään yhä radikaalisemmaksi. K. oli jonkun
aikaa riippumattomuuspuolueen johtajia ja
esiintyi parlamentissa kreivi Tiszan jyrkkänä
vastustajana. Hän oli Saksan liiton vastustaja ja
osoitti suurvaltain sodan aikanakin
myötätuntoansa ympärysvaltoja kohtaan. Kun
keskusvallat olivat joutuneet tappiolle syksyllä 1918,
saavutti K. johtavan aseman Unkarissa. Tammik.
1919 hänen onnistui tulla ministeripresidentiksi
ja valtionpäämieheksi, mutta luopui jo maalisk.
sam. v. Unkarin tasavallan presidentin toimesta
luovuttaen petollisesti vallan kommunisteille.
Näiden kukistuttua K- vehkeili ulkomailla yksissä
neuvoin kommunistien kanssa Unkaria vastaan.

Karstasusi on villankehruussa käytetty,
suurilla hampaanmuotoisilla piikeillä varustettu,
valssikarstaa muistuttava kone, jolla
takkuun-tunut villa aluksi, ennen sekoitusta ja karstausta,
mövhennetään. E. J. S.

♦Karsten, Petter Adolf, kuoli 1917.

Karsten. 1. Torsten Evert K. (s. 1870),
suom. kielentutkija, yliopp. 1870, fil. kand. 1892,
fil. Iis. 1895, germaanilaisten kielten dosenttina
vista 1897 ja ylimäär. professorina vista 1913
Helsingin yliopistossa. Julkaissut m. m. „Studier
över de nordiska språkens primära
nominal-bildning" (I, II, 1895, 1902), „Österbottniska
ortnamn" (I, 1906-08), „Svenskarnas
bosätt-ningar i Finland" (1914), „Germanisch-finnische
Lehnwortstudien" (1915).

2. Sigfrid Rafael K- (s. 1879), sosiologi
ja tutkimusmatkailija, edellisen veli, yliopp. 1899,
fil. Iis. 1906, vertailevan uskontotieteen dosentti
1907. Teki vista 1903 alkaen useita opintomatkoja
Englantiin ynnä muihin Euroopan maihin.
Oleskeli Etelä-Ameriikassa tutkimassa sikäläisten
intiaanein oloja ja tapoja 1911-13 (Argentiinassa
ja Boliviassa) sekä 1916-19 (Ecuadorissa ja
Perussa). Julkaisuja: „The origin of worship"
(1905); „Studies in primitive Greek religion"
(1906, Suomen tiedeseuran „Öfversigt" sarjassa
49); „Hedendom och kristendom, studier i
jäm-förande religionsvetenskap" (1910, sama suomeksi
1911); „Der Ursprung der indianischen
Verzierung in Südamerika" (,-Zeitschr. für
Ethnologie", 1916); „Blodshämnd, krig och segerfester
bland Jibaroindianerna i östra Ecuador" (1920);
„Studies in South American Anthropology I"
(1920, Suomen tiedeseuran „Öfversigt" 62);
„Beiträge zur Sittengeschichte der südamerikanischen
Indianer" ja „Contributions to the sociology of the
indian tribes of Ecuador" („Acta Academiæ
Aboensis", 1920).

♦Karstula. 9,269 as. (1918), köyhäintalo,
Kan-sallis-osakepankin konttori, oma
paloapuyhdistys, yksi osuusmeijeri; teollisuuslaitoksia:
sähkölaitos, josta saadaan valoa kirkonkylään. —
Kirkossa Pekka Halosen maalaama alttaritaulu
„Kristus saarnaa veneestä" (saatu 1905). /. A. IV.

Karttakulmamittari. K:lla määrätään
tykistössä kartalla pohjois-eteläsuunnan ja tuliasema-

maalin välisen suunnan kulman suuruus. Kissa
on sama jaoitus kuin tykin sivusuuntakoneistossa
ja suuntakehässä. " IV. E. T.

Karttaluonnos, sof., nopeasti ulkona kentällä
valmistettu karttapiirros, josta ilmenee tarkasti
ainoastaan tarvittavat, kyseessä olevat seikat.
K:ssa jätetään tarpeettomat karttamerkinnät pois,
ja kaikki muu tehdään yksinkertaisesti ja selvästi.
Mittakaavassa pysyminen ei ole välttämätöntä.
Etäisyydet ja piitat merkitään tarpeen mukaan
numeroilla (kuten jokien leveys ja syvyys j. n. e.).
Pinnanmuodostus merkitään tarvittaessa
umpi-viivoilla ja vuori pilkuilla. Paikannimet ja
selitykset merkitään selvästi. IV. E. T.

Karttapiirros, kartantapainen esitys jostakin
seudusta. Sitä valmistettaessa merkitään
kartasta ensin vastaavan suurennoksen tapahtuessa
tieverkko, joet, kylät, metsät j. n. e. Senjälkeen
pinnanmuodostusta esittävät pilkut tai
umpi-viivat. Kissa käytetään samoja merkkejä kuin
kartassa. Sitäpaitsi käytetään erilaisia värejä:
keltaisenvihreä = kuiva niitty, laidun,
vaalean-vihreä = kostea niitty, suo, vaaleankeltainen =
kangas, sinipunainen = lehtimetsä, ruskea =
havumetsä, j. n. e. IV. E. T.

♦Karttula. 9,265 as. (1918), 14 kansakoulua,
köyhäintalo; eläinlääkäri; oma paloapuyhdistys,
palokunta; Kansallis-osakepankin konttori,
Tervon osuuskauppa, jolla 6 ja K:n osuusliike, jolla
4 myymälää (1918), 3 osuusmeijeriä, 6
osuuskassaa, puima- y. m. osuuskuntia; laivastossa (1916)
3 höyrylaivaa (316 rek.-ton.), kunnan alueella
Kolun kanava. — Kirkossa, joka paloi 1920, oli
A. Heickellin maalaama alttaritaulu „Kristus
ristillä". J. A. IV.

Kartussikammio, tykin piipun ammuskammion
laajin osa.

♦Karuna. 1,710 as. (1918), palo- ja
eläinvakuutusyhdistys yhteinen Sauvon kanssa, Hanniemen
osuuskauppa, Kasklahden saha ja mylly,
ammattikalastusta, Hanniemessä 2 talvinuottakuntaa
(1919); kauppalaivasto (1916): 2 purjelaivaa (48
rek.-ton.). — Seurakunnan vanha kirkko
siirrettiin Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon 1913.

Karunkin rata, normaaliraiteinen väliaikainen
rata, joka Venäjän valtion varoilla sodan aikana
talvella 1914-15 kiireellisesti rakennettiin
Torniosta Karungin kirkolle. Radan pituus on 26,?
km, korkein nousu 0,oio. Lukuunottamatta
tulo-kaarteita pääteasemilla pienin kävristyssäde on
600 m Karungin aseman tulokaarteen lähellä,
muualla ei alle 1,000 m. Rata seuraa yleensä
maantietä ja Tornionjoen rantaa, pääteasema
noin 2 km Karungin kirkon pohjoispuolella, 150 m
joen rannasta, sillat puiset, kiskot pääasiassa
venäläisiä, painoltaan 33,6 kg metriltä. Linjan
tangottaminen aloitettiin 8 p. marrask. 1914,
kiskottaminen päätettiin 5 p. tammik. 1915 ja
liikenne avattiin saman kuun 19 p. Kustannukset
1,058,304 mk. V. 1916 oli menevien ja
palaavien junien lukumäärä kaikkiaan 185,
matkustajien 91, tavaratonniluku 4,710, tuloja oli 30,655
mk. Joen Ruotsin-puoleisella rannalla on
Bode-nin-Karungin radan pääteasema, jonka kanssa
yhdysliikenne välitettiin jäitse automobiileilla ja
hevosilla. Kun rata maamme itsenäistyessä
joutui Suomen valtion haltuun, nostettiin
kysymys sen saattamisesta täyteen Üikennekuntoon.

J. A. IV.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:51 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0270.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free