Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karunki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
521
karuiiki—Kasvatus ja koulu
522
*Karuuki. 2,637 as. (1918), Ala-Tornion kanssa
yhteinen paloapuyhdistys, säästöpankki (per.
1913), osuuskauppa (v:sta 1918), osuusmeijeri
(v:sta 1911). Pitäjän läpi kulkee väliaikainen
K-*n rata. — Kirkossa J. Hedmanin 1829
maalaama alttaritaulu „Ristiinnaulittu". J. A. W.
♦Karvia. 4,471 as. (1918), 3 kansakoulua
(1917), paloapuyhdistys yhteinen Kankaanpään ja
Honkojoen kanssa; osuuskauppa (v:sta 1917),
jolla 2 myymälää, osuuskassa, säästöpankki (v:sta
1911). — Kirkossa C. G. Diedrichsin maalaama
alttaritaulu „Kristus Getsemanessa" (saatu 1843).
Karviaiskoisaperlionen (Zophodia convolutella),
tuhohyönteinen, siipikärkiväli n. 30 mm,
etnsii-vet ruskean ja valkoharmaan kirjavat, takasiivet
suurimmaksi osaksi harmaat. Toukka
täysikasvuisena n. 18 mmm pituinen, vaaleanvihreä,
pää ja niskakilpi kiiltävän mustat. Elää
karviais-ja viinimarjapensaissa, joiden hedelmät toukka
kovertaa ontoiksi ja kehrää yhteen, koteloituen
vihdoin maassa. Aiheuttaa toisinaan tuntuvia
paikallisia tuhoja. On levinnyt yli Etelä-Suomen
ja tavataan jo siellä täällä Keski-Suomessakifi.
W. M. L.
Karviaismittari ks. Abraxas, I Os.
Karviaispistiäinen, eräs tuhohyönteinen. 1.
Iso k. (Pteronus ribesii) on n. 6-7 mm:n suuruinen
pistiäislaji, koiras suurimmaksi osaksi musta
pu-nankeltaisin kirjauksin, naaras melkein kokonaan
punankeltainen. Toukka („karviaismato")
15-17 mm:n pituinen, 20-jalkainen, vaalean vihreä,
pää ja rintajalat mustat, ruumiin etu- ja takapää
keltaiset, selkäpuolella runsaasti pieniä mustia
sukakäsniä. On karviais- ja
viinimarjapensait-ten pahin hyönteisvihollinen syöden ne usein
aivan lehdettömiksi. Esiintyy kahtena
sukupolvena kesän kuluessa, koteloituen pintamullassa
pensaiden juurella ja talvehtien enimmäkseen
kotelona. — Levinnyt yli Euroopan ja
kulkeutunut jo Pohjois-Ameriikkaankin. Yleinen ja
tuhoisa myöskin meillä. Kuva ks. liitettä
Tuhohyönteisiä I, 9. — 2. Pieni k.
(Pristi-phora pallipes) on 5 mm:n pituinen, musta, jalat
suurimmaksi osaksi kellanvalkeat. Toukka
vihreä, pää nuoremmilla yksilöillä musta,
vanhemmilla vihreä, musta vyö ohimolla, ruskea täplä
otsassa. Kilpailee ison karviaispistiäisen kanssa
tuhoisuudessa karviais- ja viinimarjapensaitten
hyönteisvihollisena. Kehitys on vielä nopeampi
kuin edellisellä, kesän kuluessa ehtii meilläkin
kehittyä 3-4 sukupolvea. Samoinkuin iso k.
tämäkin on laajalti levinnyt, mutta sitä pidetään
yleensä vähemmän huomattavana tuholajina.
Viime vuosina on tämä laji Suomessa herättänyt
huomiota tuhoisalla esiintymisellään, nimenomaan
karviaispensastoissa. W. M. L.
♦Karvonen, Juho Jaakko, oli
lääkintöhallituksen päätirehtöörinä 1917-19.
♦Kasakat. V. 1910 lakkautettiin
kasakkajouk-kojen päähallinto.
Kasarmialue, tavallisimmin aitauksella
ympäröity alue, joka sisältää
sotilasmajoitusrakennuk-set.
_ •
Kasarmielämä. Yhdessä elävien ja asuvien
sotilaiden lukuisuus vaatii erikoisesti
säännösteltyä k:ää. Mitä tarkemmin jokainen mies
noudattaa kasarmi- ja tupajärjestyksen ohjeita,
siisteyttä ja hienotunteisuutta tovereitaan kohtaan,
sitä miellyttävämmäksi muodostuu yhdessäolo.
Tuvassa asuvain miesten nimet kirjoitetaan
seinässä riippuvalle taululle, ensimäiseksi
komppanianpäällikön määräämän tuvanvanhirnman ja
tämän sijaisen nimet. Tuvanvanhimmalla on
esimiehen oikeudet tupajärjestykseen nähden ja
häntä vastaan osoitettu tottelemattomuus
rangaistaan. Tuvanvanhin on vastuunalainen tuvan
järjestyksestä. Hän määrää
tupapalvelusjärjes-tyksen. Joka tuvassa tulee aina päiväksi
kerrallaan tupapalveltikseen määrätyn miehen pitää
huolta siisteydestä ja puhtaudesta lakaisemalla
lattiat, puhdistamalla pöydät j. n. e. W. E. T.
Kasarmikuri. Sotilaallisen hengen luomiseksi
sotilaihin on heidän mukauduttava erinäisiin
säädöksiin myös palveluksen ulkopuolella, k:iin,
joka velvoittaa heitä tarkoin noudattamaan
kasarmi- ja tupajärjestyksen ohjeita. W. E. T.
Kasarmivahti, kasarmin sisäänkäytävässä oleva
vahti, joka estää sivullisia siviilihenkilöitä
pääsemästä ilman lupaa kasarmiin sekä pitää huolta
järjestyksen säilymisestä. W. E. T.
Kaseiinimaalaus on seinämaalausta n. s.
ka-seiiniväreillä, freskomaalauksen vastike, jonka
tekniikka on mukavampi kuin freskomaalaus
ja joka on kestävämpää kosteutta vastaan kuin
viimemainittu. K:ssa käytetään samoja värejä,
paitsi sinoperia, kuin freskomaalauksessa, mutta
sideaineena on valkeasta juustosta (3 osaa) ja
sammutetusta kalkista (1 osa) valmistettu seos.
♦Kaskinen. 1,546 as. (1919). Uusia
rakennuksia: kaupungintalo, tiilestä, 2-kerroksinen,
sisältää paloaseman torneineen, vankilan,
poliisi-kamarin, rahatoimikamarin y. m.
kunnallisviras-tojen huoneistot. Rautatieliikenne
alkoi 1913. K:een tuleva rautatienhaara poikkeaa
Seinäjoen-Kristiinankaupungin radasta Perälän
asemalta ja tulee kaupunkiin pohjoisesta rinnan
maantien kanssa jatkuen etelään ulkosatamaan
saakka. Omalla kustannuksellaan kaupunki on
rakentanut erityisen haararadan sisäsatamaan.
Satamiin on rakennettu laitureita,
ulkosatamaan 140 m pitkä ja 6,i m leveä paalulaituri,
jonka ääressä veden alimmillaan ollessa syvyys
on 6 m, sisäsatamaan 160 m:n pituinen
kiviarkuille tehty graniittinen laituri, jonka ääressä
syvyys keskiveden aikana on 6,55 m.
Ulkosatamaan on puutavaraliike järjestetty, sisäsatamaan
kappaletavaraliike. Tähän myös rakennettu
900 m2 laajuinen rakennus tullikamaria,
pakkahuonetta ja tavaramakasiinia varten. Sodan aikana
laivaliike on ollut kokonaan lamassa. —
Kansallisosakepankin ja Liittopankin konttorit.
Teollisuuslaitoksia: O.-y. Silvan ja Pohjanmaan
puutavara o.-y:n höyrysahat; sähkölaitos (v:sta
1911) joutui oston kautta yksityiseltä omistajalta
1917 kaupungille. Sivistyslaitoksia:
paitsi ruots. myös suom. kansakoulu, ruots.
yhteiskoulu (v:sta 1915), jossa 1920 3 luokkaa,
3 opettajaa, 31 oppilasta; sanomalehtiä „Kaskö
tidning" (v:sta 1914). — Vapaussodan alussa
seudun suojeluskunnat, vastusta kohtaamatta,
riisuivat aseet kaupunkiin sijoitetulta ven.
sotilasosastolta. — 2. Rautatienasema (III
1.), 112 km Seinäjoelta, 532 km Helsingistä; 1916
oli lähteviä matkustajia 6,645, tulevia 6,734,
lähtevää tavaraa 2,335, tulevaa tavaraa 3,697
tonnia. J. A. W.
Kassava ks. M a n i o k-k a s v i, VI Os.
Kasvatus ja koulu, kasvatusopillinen aikakaus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
