Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
537
Kauppala -Kauppasopimus
538
sitä vuosittain on avustanut. K. on toistaiseksi
kauppa- ja teollisuushallituksen alainen. Sen
lähintä hallintoa hoitaa johtokunta, jonka
jäseninä ovat sitä ylläpitävän osakeyhtiön
johtokunnan jäsenet, yksi Helsingin kaupungin
valtuuston valitsema, kaksi yleisen
kauppiaskokouk-sen valitsemaa jäsentä sekä k:n rehtori ja
vararehtori. Km vakinaiset professorit muodostavat
opettajaneuvoston, joka hyväksyy uudet
oppilaat, tekee johtokunnalle ehdotuksen stipendien
jakelusta j. n. e. Rehtorin ja vararehtorin
nimittää johtokunta 3 v:ksi kerrallaan opettajakunnan
asettamasta kolmesta ehdokkaasta. Km
opettajakuntaan kuuluu nykyään (1920) 5 vakinaista ja
2 ylimääräistä professoria, 3 vakinaista ja 1
ylimääräinen lehtori sekä 3 ylimääräistä opettajaa.
Opetuskielenä sekä luennoilla että
käytännöllisissä harjoituksissa on suomi. K:n oppilaat
jakaantuvat kolmeen ryhmään: opettajaosaston
oppilaihin, varsinaisiin oppilaihin ja
kuuntelija-oppilaihin. Opettajaosaston
oppilaiden tulee olla yliopistollisen
kandidaattitutkinnon suorittaneita; suoritettuaan tutkinnon
vähintään kolmessa kaupallisessa aineessa ja
käytännölliset opettajakokeet Suomen liikemiesten
kauppaopistossa he saavat
kauppakoulunopettaja-todis-tuksen. Varsinaisiksi oppilaiksi
hyväksytään k:uun ylioppilastutkinnon tai
2-vuoti-sen kauppaopiston kurssin suorittaneet, mikäli
he voivat esittää todistuksen vähintään 3
kuukauden harjoittelusta liikealalla. Ensimäisen
opintovuoden kuluttua saattavat vakinaiset oppilaat
suorittaa n. s. siirtotutkinnon sekä vasta tämän
suoritettuaan jatkaa opintojaan päästötutkintoa
varten. Lyhin opintoaika päästötutkintoa
varten on 2 vuotta. Päästötutkinnon suorittaneille
annetaan päästötodistus, jos he voivat esittää
todistuksen vähintään yhden vuoden
harjoittelusta liikealalla. Kuunteli jaoppilai ksi
hyväksytään yleensä sellaiset henkilöt, jotka
pitemmän ajan ovat toimineet liikealalla ja
haluavat harjoittaa opinnoita yhdessä tai useammassa
erityisessä aineessa. Suorittamistaan
tutkinnoista eivät he kuitenkaan k:n puolesta saa
mitään yleistodistusta. — Paitsi varsinaiseen
opetusohjelmaan kuuluvia luentoja pidetään k:ssa
yleisiä luentoja eri aloilta kulloinkin
ilmoitettavina aikoina laajemmille liikemiespiireille.
Järjestelyn alaisena on paraillaan
kauppakandidaatti-tutkinto, jonka saattavat suorittaa vain k:n
päästötutkinnon suorittaneet. Samoin kuin
filosofian kandidaattitutkinnossa on
kauppakandi-daattitutkintoonkin ajateltu tutkintoa neljässä
aineessa, joista vähintään yhdessä on suoritettava
arvosana „laudatur" ja kahdessa „cum laude
approbatur". Opiskelijoiksi kirjoittautuneita on
krssa tähän mennessä ollut 742 ja oli opiskelijoita
v. 1920 132. Opetusta ja tutkimustyötä
varten on kiila oma kirjasto (nykyään noin 5,500
nidettä), kemian ja tavaraopin laboratorit sekä
tavaraopilliset kokoelmat. K:n vuotuiset menot
ovat nykyään 448,700 mk. ja lahjoitusten kautta
syntyneet stipendirahastot 324,000 mk.
Km oppilaat muodostavat ,.K:n
oppilasyhdis-tyksen", jonka tarkoituksena on yhdistää
oppilaat jalostavaan toveruuteen sekä heissä herättää
ja ylläpitää harrastusta kauppaan, teollisuuteen
ja yleisiin asioihin. Yhdistyksen inspehtorina
toimii yhdistyksen valitsema k:n opettaja. W. B.
"Kauppala ks. K u n t a, Täyd.
Kauppalaivuri, säädetyn meripalveluksen,
ylemmän merenkulkukoulun tai merenkulkuopiston
alemman kurssin ja itämerenlaivurin tai
perämiehen palveluksen suorittanut merenkulkija, joka
on pätevä päälliköksi kaikkiin aluksiin 12°:een
asti läntistä pituutta Greenwichistä lukien ja
48°:een asti pohjoista leveyttä, sekä asetusten
mukaisin rajoituksin päälliköksi sisävesien
matkustaja-aluksiin. F. W. L.
Kauppalehti, suom. liikemiespiirien Helsingissä
v:sta 1898 ilmestyvä ammattilehti. Ilmestyi
aluksi viikkolehtenä, mutta muutettiin v:n 1919
alusta 6-päiväiseksi. Omistaja v:sta 1908
Kauppalehti osakeyhtiö, jonka osakepääoma
600,000 mk. (1920).
"Kauppasopimus. K:t ovat Suomen tultua
itsenäiseksi valtioksi joutuneet meillä toiseen
asemaan, kuin mikä niillä oli Venäjän vallan
aikana, jolloin ulkopolitiikkamme oli
keisarikunnan viranomaisten käsissä. Jossain määrin
tosin jo 19:nnellä vuosis. tehdyissä k:issa
pidettiin huolta myös Suomen etujen valvomisesta,
varsinkin järjesteltäessä kauppasuhteita Ruotsin
kanssa, ja niistä saivat Suomen viranomaiset
antaa perusteellisia lausuntoja; olipa
valtuutettujen joukossakin muutamia kertoja myös
Suomen miehiä (vv. 1828 ja 1834 päätetyissä
sopimuksissa kreivi R. H. Rehbinder ja v. 1838
vphra L. G. von Haartman). Useiden
muidenkin maiden kanssa tehdyissä k:issa oli
nimenomaan Suomen ulkomaankauppaan
kohdistuvia säännöksiä, ja maamme hallitukselle
suotiin tavallisesti tilaisuus antaa ennen
neuvottelujen alkamista ja vielä niiden kestäessäkin
lausuntoja Suomen etujen vaatimuksista
tehtäviin sopimuksiin nähden. Monet k:t kuitenkin
päätettiin Suomea lainkaan kuulematta,
katsottiinpa niiden ilman erityistä mainitsemistakin
koskevan myös Suomea. On luonnollista, että
sellaisissa tapauksissa ei erikoisiin
olosuhteisiimme ja niiden vaatimuksiin sanottavaa
huomiota kiinnitetty. 1800-luvun lopulla
suomalaisilla oli tuskin lainkaan vaikutusta Venäjän
viranomaisten toimintaan ulkomaisten
suhteiden järjestämisessä; siltä ajalta on kuitenkin
jäänyt muistoon senaattori L. M e c h e 1 i n i n
osanotto Espanjan kanssa tehdyn
kauppasopimuksen neuvotteluihin 1887.
Kun Suomi v:n 1917 lopulla julistautui
itsenäiseksi, alettiin soveltaa niitä Venäjän ja
ulko-maanvaltojen välillä tehtyjä kauppa- ja
merenkulkusopimuksia, jotka maailmansodan alussa 1914
olivat voimassa, sikäli kuin ne sitä ennen
olivat koskeneet Suomea. Tästä annettiin määräys
10 p. toukok. 1918. Jo sitä ennen, 7 p.
maalisk., oli Suomi kuitenkin tehnyt Berliinissä
Saksan kanssa väliaikaisen kauppa- ja
meren-kulkuvälikirjan, samalla kuin rauhansopimus
mainitun vallan kanssa päätettiin ja Saksa
ryhtyi antamaan Suomelle sotilaallista apua.
Vähän myöhemmin, 29 p. toukok.,
allekirjoitettiin Wienissä rauhansopimus Itävalta-Unkarin
kanssa ja siihen liittyneet oikeuspoliittinen ja
taloudellinen lisäsopimus. Nämä sopimukset
samoin kuin muut keskusvaltojen kanssa tehdyt
sopimukset kumottiin Versaillesin rauhassa 1919.
Sota-ajan oloissa saivat suuren merkityksen
n. s. v a s t i k e s o p i m u k s e t, joita tehtiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
