Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaustinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
541
Kaustinen—Keikyä
542
mia. — Helsingi’n k.-y h d i s t y k s e n tulot
1919 olivat Smk. 568,260:65 (kaupungin avustus
20 tuh. mk.) ja menot Smk. 650,275: 49.
Yhdistyksellä on, paitsi jo mainittua kirkkoa ja
rukoushuonetta, 2 kaupungintaloa sekä 3:11a lastenkodilla
omat — nekin lahjoina saadut — palstatilat
rakennuksineen. Näitten yhteenlaskettu
palova-kuutusarvo on n. 2 milj. mk. Velat tekivät 1919
omiin rahastoihin n.’ 300,000 mk. T urun
k.-yhdistys perustettiin 1892, jäseniä n. 300,
vuosimenoarvio n. 150,000 mk., varat Smk.
326,763:— (kiinteimistö), velat Smk. 129,418: 16.
Tampereen k.-y h d i s t y s perustettiin
1907, jäseniä 85, tulot (1919) Smk. 112,997:86
(kaupungin avustus 10 tuh. mk.), menot n.
110,000 mk., varat 173,916:21; kiinteimistö
arvioitu 28,000 mk:aan. Porvoon k.-y h d i s t y s
perustettiin 1899, jäseniä n. 100, vuotuiset menot
n. 30,000 mk. Hämeenlinnan k.-y h d i s t y s
perustettiin 1907, jäseniä n. 100, menot 10,000
mk. [Weylland, „These fifty years" (1884),
„Denkschrift des Centrai-Ausschusses iiber die
Stadt-mission" (1885), Wichern, „Die innere Mission der
deutschen ev. Kirche" (1889), Kayser, „Die
evang. Stadtmission" (1890), Paul Wurster, „Die
Lehre von der inneren Mission" (1895), Schäfer,
„Leitfaden der inneren Mission" (1903), „Die
Religion in Geschichte und Gegenwart" IV, siv.
1800; eri k.- lähetvsten vuosikertomukset.]
K-o I-n.
♦Kaustinen. 3,913 as. (1918), oma palo- ja
eläinvakuutusyhdistys, 1 osuusmeijeri,
Keskipohjanmaan osuuskaupan haaramyymälä;
teollisuuslaitoksia: Siltalan sähkölaitos, Rauman,
Pirttikosken, Isonkankaan sahat, Kirkonkylän,
Hongan ja Passojan myllyt. — Kirkossa vanha
E. Almin maalaama 3-osainen alttaritaulu,
ylhäällä „Taivaaseen astuminen", keskellä
„Jeesus ristillä", alinna „Ehtoollinen" (saatu 1794).
J. A. IV.
♦Kautsukki (ks. t. IV Os.) on tärkein
polyter-peeneista, joiden kem. kokoomus ilmaistaan
kaavalla (C5H8)n. Huomattavin k:n tutkija Harries
otaksuu, että k.-molekylin perusrunko on
kah-deksanrengas (1-5-dimetylisyklooktadieeni). Itse
k:ia pitää Harries tämän hiilivedyn
polymeri-satsionituloksena. Viimeisten tutkimustensa
mukaan hän otaksuu k.-molekylissä olevan
rengas-ryhmän, missä on kokonaista 24 hiiliatomia.
K-n suuri taloudellinen merkitys on
aiheuttanut laajoja tutkimuksia sen keinotekoiseksi
valmistamiseksi. Monia menetelmiä on ehdotettu ja
käytäntöön sovellutettaviksi patenteilla turvattu.
Oleellisinta niille kaikille on isopreenin (ks. t. Täyd.)
ja sen homologien k:ksi polymerisoiminen
kuumentamalla katalysaattorien läsnäollessa. Mutta kun
isopreeni on ensin valmistettava joko tärpätistä
(myös suom. tärpätti voi joskus tulla tähän
tarkoitukseen käytetyksi) tai petrolieetterissä olevasta
alhaalla kiehuvasta isopentaanihiilivedystä, mitkä
prosessit samoinkuin isopreenin
polymerisoimi-nenkin tapahtuvat epätäydellisesi, ei k:n
keinotekoinen valmistus ole osoittautunut
taloudellisesti kannattavaksi. Lisäksi ei keinotekoinen
k. ole luonnollisen veroista. E. S. T.
Kauttuan keuhkotautiini oltola, Euran pitäjässä
Kauttuan aseman vieressä; laitokseen, johon
voidaan ottaa 10-12 potilasta, kuuluu päärakennus,
jossa 8 huonetta ja keittiö, sekä tarpeelliset ta-
lousrakennukset; omaa maakiinteistöä ei ole.
Laitoksen perusti neiti Hjördis Ahlström 1913
ja ylläpiti sitä v:een 1918, jolloin hän sen lahjoitti
Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle.
Alkujaan laitos tuli maksamaan jonkunverran yli
50,000 mk., vuotuinen menoarvio on kohonnut
14,524 mk:sta (1914) 51,000 mk:aan (1919).
Lääkärinä toimii Euran kunnanlääkäri,
rakennuspiirustukset laatinut arkkit. A. Fagerholm
Porista. J. A. W.
♦Kauvatsa. 2,799 as. (1918), 4 kansakoulua,
osuuskauppa (v:sta 1908), jolla 4 myymälää,
osuuskassa. — Oma kirkkoherra vista 1916,
kirkossa Alexandra Såltinin maalaama Maria
Grön-feldtin (1885) lahjoittama alttaritaulu „Enkelit
palvelevat Jeesusta". /. A. W.
Kavaiji (ruots. kavaj, tansk. kavai, holl.
ka-baai = lyhyt takki), meriväen virkapukuun
kuuluva lyhyt sininen takki. ks. Sotaväen
virkapuvut, Täyd. W. E. T.
Kavaletti (it. cavaletto = pikku hepo),
kierrettävä, korotettava ja laskettava teline, jonka
Däällä kuvanveistäjä muovailee teoksensa
savi-uonnoksen. F. L.
Kavaljeeriperspektiivi 1. sotilaallinen
perspektiivi, sellainen vasituisiin
tarkoituksiin käytetty paralleliprojektsioni, jossa
pro-jektsionisäteet tapaavat kuvapinnan 45°:n
kulmassa.
♦Kawerau, Gustav, kuoli 1919.
Kayser [kaizdr], Heinrich (1842-1917),
saks. arkkitehti, alkoi ammattimuurarista,
perusti 1872 Karl von G r o s s h e i m in
(1841-1911) kanssa, joka hänkin oli alkanut
ammattilaisesta (puusepästä), kuuluisan
arkkitehtitoimiston, joka Berliinin valtiopäivärakennuksen
kilpailuissa 1872 ja 1882 sai 2:sen palkinnon.
Toimisto, jonka silmämääränä oli
asuinhuone-kulttuurin ja käytännöllistä elämää palvelevien
rakennusten korkeiminilleen kehittäminen,
rakensi lukuisia yksityishuviloita ja linnoja,
vuokrataloja, liike- ja kauppapalatseja
(Leipziger-strassella), hotelleja, hallintorakennuksia,
olutpanimoiden (Pschorrbräu) ravintolataloja y. m.,
joille yhteistä oli ratkaisun taloudellista puolta
tehostava tarkoituksenmukaisuus. Aluksi
heidän töissään it. (Deutsche Grundkreditbank
Berliinissä) ja saks. renesanssi olivat
tyylillisesti määräävinä, sittemmin he ajan makua
seuraten liikkuivat myös barokki- ja
rokoko-tyyleissä. Heidän päätyönsä ovat kuvaavien
taiteiden ja musiikkikorkeakoulujen rakennukset
Charlottenburgissa (1898-1902) ja
sotaoikeus-rakennukset siellä ja Berliinissä. Tehokkaasti
myötävaikuttaneet Saksan työtaiteen
kehitykseen. U-o N.
Keliittäytyminen, sot. Ennen avoimeen
järjestykseen levittäytymistä on taistelun uhatessa
pitkien marssirivistöjen „kehittäydyttävä"
useampaan lyhyempään marssirivistöön, jotka
kulkevat usein eri teitä. Ainoastaan tätä
menettelytapaa käyttäen voidaan tarpeeksi nopeasti
levittäytyä taistelurintamaan. W. E. T.
Kehto ks. Kukinto, IV Os., ja
Mykerö-kukkaiset, VI Os.
*Keikyä. 1. Kunta, Turun ja Porin I.,
Loimaan kihlak.,
Huittisten-Vampulan-Kauvatsan-Keikyän nimismiesp., kirkolle Äetsän asemalta
4 km. Manttaalimäärä 17. 2,000 as. (1919),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
