- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
545-546

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keitele ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

545

Keitele—Keltamuunnos

jo toiminnassa, johtajana prof. Wassermann.
Seuraavana järjestyksessä on suunniteltu
perustettavaksi työ-fysiologinen laitos. Siinä on
tarkoitus mitata ihmisen henkistä ja ruumiillista
työkykyä erilaisissa ulkonaisissa olosuhteissa ja
siten saada lasketuksi tieteellisen
ammattihygie-nian perusta. — Preussin hallitus on lahjoittanut
näille laitoksille tontit ja antaa avustusta niiden
vuotuisiin hoitokustannuksiin. M. £. H.

*Keitele. 4,393 as. (1918), 6 kansakoulua,
eläinlääkäri yhteinen Pielaveden kanssa, oma
paloapu-yhdistys (per. 1889), osuuskauppa (per. 1907),
jolla 2 myymälää, 2 osuusmeijeriä, 2 osuuskassaa,
säästöpankki (per. 1910); kirkonkylän ja
Tos-savalahden satamat. J. A. W.

Keiteleen-Iisveden kanava tulee kulkemaan
Keiteleestä Neiturin taipaleen poikki Kiesimään,
siitä Kerkontaipaleen ja -joen kautta Niiniveteen,
josta se jatkuu Iisveteen. Kanavareitille tulevat
seuraavat kanavat: Neiturintaipaleen kanava,
pituus 740 m, 2 kytkettyä sulkua, vedenpintojen
ero 4,i m; Kiesimäen kanava, pituus 290 m, 2
kytkettyä sulkua, vedenpintojen korkeusero 5,7 m;
Kerkonjoen kanava, pituus 360 m, 1 sulku,
vedenpintojen korkeusero 3,s m. Sitäpaitsi on
Niiniveden ja Iisveden välillä tehtävä Lokinluodon,
Vaajansalmen ja Tulisalmen syvennystyöt.
Kanavien pohjaleveys tulee olemaan 15 m, sulkujen
kynnykset matalan veden aikana 2,6 m, sulkujen
pituus 36,8 m ja leveys 7,6 m. — Kanavoimistyöt
määräsi senaatti aloitettavaksi päätöksellään 14
p. jouluk. 1917 sekä määräsi vuodelle 1918 2 milj.
mk., josta saatiin valmistaviin töihin 1917
käyttää 100,000 mk. Työt aloitettiin tammik. 1918 ja
jatkuvat vielä.— Alkuperäinen kustannusarvio
teki 5,323,000 mk., mikä seur. v. korotettiin
5,658,600 mk:aan. K- J. V.

Kelheim [ktlhäim], vähäinen kaupunki
Ala-Baierissa Tonavan varrella, Altmiihl lisäjoen
suulla. Kaupungin länsipuolella on Baierin
kuninkaan Ludvik I:n arkkitehdeillä Gärtnerillä
ja Klenzellä teettämä, edellisen 1842 aloittama,
1847 jälkimäisen jatkama, 1863 Leipzigin
kan-saintaistelun viisikymmenvuotispäivänä vihitty
muistorakennus (Befreiungshalle). Se on
mahtava, 66 m korkea kasetteerattu kupolirotunda,
jonka sisälle on pystytetty 34 Schwanthalerin
veistämää voitonjumalatarta; seiniin
vajoitet-tuina kuvataulut kirjoituksineen muistuttavat
taisteluja, linnoja ja sotaherroja. U-o N.

Keller [kehr], Albert von (s. 1845), saks.
taidemaalari, opiskeli Münchenissä ja Pariisissa;
on aihevalinnaltaan hyvin monipuolinen taiteilija;
maalannut kuvia antiikin elämästä: ,,Pariksen
tuomio", „Faustina Jupiterin temppelissä",
roko-ko-ajan ja nykypäivien ylhäisön salongeista:
„Vastaanotto Ludvik XV:n luona",
„Päivällisillä", „Illalliset", Raamatusta:
„Ristiinnaulitseminen", „Herodias", „Jairuksen tytär",
impressionistisia maisemia, komeita sisuskuvia sekä
loistavasti suoritettuja etenkin naisten muotokuvia.
Hänen voimakastunnelmainen teoksensa „Chopin
pianon ääressä" herätti 70-luvun puolivälissä
ansaittua huomiota. K- on ollut v:sta 1898
Münchenin taideakatemian professorina. F. L.

Kellokehrä ks. K i e r r i n, kuva 4, IV Os.

Kellomäki, rautatienasema (III 1.)
Viipurin-Pietarin rataosalla, 5 km Terijoen asemalta itään,
44 km Pietarista, 85 km Viipurista, 398 km Hel-

Täyd. i8. Painettu "/, 21.

singistä. Aseman läheisyydessä „Kellomäen
tehtaat osakeyhtiön" omistamat tehdaslaitokset,
jotka käsittävät turvepehku- ja
polttoturveteh-taan, sahalaitoksen (rak. 1914), myllylaitoksen
(rak. 1916). Tehtaissa turve yksinomaisena
polttoaineena, käyttövoimana höyry ja sähkö,
tuotteet myyty pääasiassa Venäjälle. J. A. W.

Kellopeli, kirkon torniin sijoitettu kelloryhmä,
joita erikoinen koneisto helisyttää ja joita myös
käsin koskettimien avulla voidaan soittaa.
Käytetään erikoisesti Alankomaissa. Ne soittavat
joka tunnin lyönnillä pitemmän sävelen ja
nel-jännestunnittain lyhyehkön kolmisoinnun.
Juhlina soittavat ne käsin käytettyinä tilaisuuteen
sopivia hymnejä y. m.

Kelpaamattomuus, lakit. Rikoslain mukaan
tuomittavia lisärangaistuksia ovat m. m.
todistajaksi kelpaamattomuus, jota käytetään
kansalaisluottamuksen menettämisen sijasta 18 vuotta
nuoremmille rikoksentekijöille, maan
palvelukseen kelpaamattomuus, jota tuomitaan
viraltapanon ohella, sekä erityisten elinkeinojen,
ammattien tahi toimien harjoittamisoikeuden
menettäminen, kuten kelpaamattomuus
vanginvartijaksi, toisen asiaa ajamaan, rautatien, kanavan,
sähkölennätinlaitoksen tai rnajakkalaitoksen
palvelukseen sekä ravintolan isännäksi tai hoitajaksi.

S. O. P.

Kelsi ks. S i k o p a I k k i, Täyd.

Keltainen täplä ks. S i I m ä, VI Os.

Keltajuovaisuusks. Kelta m u u n n os, Täyd.

Keltakarvavaras (Niptus hololeucus), 4-4)5 mm:n
suuruinen, palleroinen, ruskea, tiheään
keltakar-vainen tuhohyönteinen, lesiäiselle läheistä sukua
oleva kovakuoriainen. On kotoisin
Vähästä-Aasiasta, missä ensi kerran huomattiin
1800-luvun alussa; sittemmin tavattu useimmissa
Euroopan maissa, jopa muissa maanosissakin.
Suomeen se kulkeutui tiettävästi vasta 1870-luvulla,
todettiin ensi kerran Helsingissä. Nykyään se
esiintyy useissa kaupungeissa, jopa
maaseudullakin. K- on kaikkiruokainen varastotuhooja.
Tavallisimmin se vioittanee vaate- ja
nahkatavaroita, sen jälkeen useimmin ehkä
mauste-aineita. W. M. L.

Keltalaikkuisuus ks. Keltamuunnos,
Täyd.

Keltamuunnos. Useista viljelys-, koriste- ja
villikasveista tavataan yksilöitä ja rotuja, joiden
lehdet ovat joko kauttaaltaan keltaisia tahi
joissa tavataan vain osittaista keltalaikkuisuutta,
-juovaisuutta tahi -viiruisuutta. Kaikkia
tämäntapaisia kasveja täytyy pitää sairaina, sillä niiltä
kaikilta puuttuu kyky muodostaa keltaisiksi
jääneissä lehtiosissaan lehtivihreätä tahi on
lehtivihreän muodostus näissä osissa joko liian heikko,
taikka tuhoutuu vasta muodostunut lehtivihreä
liian nopeasti. Vain siinä tapauksessa, että
sanottu fysiologinen puutteellisuus on
perinnölli-syyslakien mukaan periytyvä ominaisuus,
voidaan puhua k:sta tämän sanan varsinaisessa
merkityksessä, muissa tapauksissa olemme
tekemisessä vain ulkonaisten olosuhteiden
vaikutuksesta sairastuneitten kasviyksilöiden kanssa. —
Kasvien tilapäinen keltatauti johtuu toisinaan
valon puutteesta (etioleeraus) tahi liian alhaisesta
lämpötilasta. Tauti voi molemmissa tapauksissa
olla joko ohimenevä tahi pysyvä. Jos kasvin
lehtivihreätä muodostavat ja säilyttävät hiukka-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0283.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free