Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keitele ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
547
Keltatauti—Kemiallinen reaktsioni
548
set ovat vaikeiden olosuhteiden kestäessä
tuhoutuneet, jää asianomainen kasvinosa pysyväisesti
keltaiseksi; muussa tapauksessa se otollisissa
olosuhteissa lopuksi vihertyy. — I c t e r u s-ilmiöillä
ymmärretään niitä varsin lukuisia tapauksia,
jolloin kasvien lehdet jonkun välttämättömän
ravintoaineen puutteen takia tahi jonkun
myrkky-aineen vaikutuksesta käyvät keltalaikkuisiksi. —
Varsinaiset k:t ja muut näihin liittyvät
keltatau-tiset kasvit muistuttavat täydellisesti
valkomuun-noksia ja näihin liittyviä sairaita valkolaikkuisia
kasveja. • J. /. L.
♦Keltatauti, kasvit., ks. K e 1 t a m u u n n o s,
Täyd.
Keltaviiruisuus ks. Keltamuunnos,Täyd.
♦Kemi. 1. Kaupunki. 2,549 as. (1919).
Talousarvio v:lle 1920 päättyy Smkraan
1,275,069:34, taksoitus 453,556:84.
Huomattavimmat menoerät: köyhäinhoito 163,200:—,
kansakoulut 147,140:—, yhteiskoulu 140,220:—,
virastot ja kunnallishallinto 107,375: —, korot
59,850: —. Kaupungin velat 898,000: —. —
Ruotsilla ja Tanskalla varakonsulit, Saksalla ei enää.
Valtuustossa 24 jäsentä (22 porv., 2 sos.). — Uusi
sanomalehti „Pohjolan sanomat" (v:sta 1915,
6-päiväinen, maalaisi.). Kulkutautisairaala.
Yhdistyksistä „Soitannollinen seura" on lakannut,
uusi on „Kemin kansallisseura" (kokoomusp.).
Puhelinyhtiöistä Kemin telefoni o.-y. on lakannut.
Uusi 1 i i k e y h t i ö: Kemin sähköyhtiö ja
leipätehdas o.-y. Pankkikonttoreja
tullut lisää Pohjolan osakepankin konttori.
Tullikamarin kanto oli (1919): tuonnista
205,312:83 ja viennistä 995,087:13.
Laivastossa oli 1916: 12 purjel. (1,744 ton.), 4 höyryl.
(107 ton.). Vapaussodassa kaatuneiden
paikkakuntalaisten sankarihauta kirkon vieressä.
2. Kemin maalaiskunta. 8,027 as.
(1918), kansakouluja 8 (1917), oma
paloapu-yhdistys, Karihaaran sairaala, Karihaaran sahan
yhteydessä sulfaattiselluloosatehdas (v:sta 1916),
laivastossa (1916) 3 purjelaivaa (427 ton.) ja 1
höyrylaiva (28 ton.). — Kirkossa J. Hedmanin
maalaama alttaritaulu „Ristiinnaulittu" (saatu
1827).
3. Rautatieasema (IV 1.) 859 km
Helsingistä, 105 km Oulusta, 1916 lähteneitä
matkustajia 40,922, tulleita 33,759, lähetettyä
tavaraa 22,761 tonnia, saapunutta 13,352 tonnia,
matkustajaliikennetuloihin nähden K. oli
asemista 47:s, tavaraliikennetulojen perustalla 17:s.
M. E. H. (J. A. W.)
♦Kemiallinen reaktsioni. 1. K. r. yleensä,
ks. Reaktsioni, VII Os. — 2. 1 o n i r
e-a k t s i o n i. Pyrkiessään selvyyteen niistä
laeista, mitkä ilmenevät k.n r:n kulussa, ovat
tutkijat eri aikoina esittäneet erilaisia aikansa
tietämystä kuvaavia arveluja ja otaksumia.
Ensimäisen teorian, millä oli huomattavampi
vaikutus kemian kehitykseen, esitti Bergman
1775. Hänen mukaansa suhtautuvat kem.
reagoivat aineet kuten mekaaniset massat, joihin
vastakkaissuuntaiset voimat vaikuttavat. Tämä
teoria, jonka mukaan reaktsioni jatkuu, kunnes
reagoivat aineet ovat kemiallisesti muuttuneet,
ei vielä kiinnittänyt huomiota paljoussuhteisiin.
Vasta Wenzel ]a Berthollet (1801)
havaitsivat, että reaktsionin kulku riippuu
reakt-sionialueella olevien muuttumiskvkyisten ainei-
den paljoudesta samoinkuin, kuten jo ennenkin
oli havaittu, niiden lämpötilasta ja laadusta.
Vasta 1867 esittivät Guidberg ja Waage
eksaktisessa muodossa kokeellisesti ja
teoreettisesti perustellun lain
massanvaikutuk-s e s t a, minkä hedelmöittävä merkitys
kemiallisen mekaniikan peruslakina on jo yleisesti
oivallettu ei ainoastaan kemiassa, vaan muissakin
luonnontieteissä.
Tämän lain mukaan on jonkun aineen kem.
vaikutus suoraan suhteellinen
sen konsentratsioniin (tilavuus
yksikössä olevaan aktiiviseen ainepaljouteen). Ja
tästä seuraa ilman muuta, ettei kem.
reaktsioni jatku täydellisesti loppuun
asti, vaan ainoastaan määrättyyn kohtaan
asti, sillä k:ssa r:ssa siihen osaa ottavien
aineiden sellaisinaan kadotessa muodostuu aina uusia
aineita, reaktsionituloksia, samassa suhteessa,
ja näillä aineilla on taipumus muuttua takaisin
alkuperäisiksi reagoineiksi aineiksi. Reaktsionit
ovat siis käänteisiä (reversibeliä). Näin
ollen saavuttaa käänteinen reaktsioni, jollaisia
kaikki ionireaktsionit ovat, tasapainotilan, missä
joka hetki alkuperäisten aineiden reagoiva osa
on yhtä suuri kuin takaisin muuttuvien
reakt-sionitulosten määrä.
Että muutamain reaktsionien kulku
mitattavien rajojen sisällä on täydellinen, johtuu siitä,
että tasapainoasema on siirtynyt siksi lähelle
lopputilannetta, että sitä käytännöllisesti katsoen
voidaan pitää loppuun asti jatkuneena. Näin
tapahtuu, jos esim. reaktsionitulokset ovat
kaasuja, mitkä poistuvat reaktsionialueelta
aiheuttamatta vastakkaista muutosta, tai jos
reaktsionitulokset ovat liukenemattomia, jolloin niiden
reaktsionikyky myös katoaa. Mutta silti eivät
nämä reaktsionit ole ristiriidassa reaktsionien
käänteisyyden kanssa, sillä aina, joskin pieniä
määriä, jää noita erottuneita aineita
reaktsioni-alueelle, koska kaikki aineet ovat jossain määrin
liukenevia, ja muodostuu tasapainotila, mikä
vastaa näitä olosuhteita.
Tämä näennäinen ristiriita johtuu siis siitä,
että toisissa reaktsioneissa, missä kaikki siihen
osaa ottavat aineet ovat joka kohdaltaan
fysikaalisesti ja kemiallisesti samanlaisia
(homogeeninen systeemi), tasapainoasema on
helposti todettavissa (esim. vetykaasu ja
jodi-höyry), kun taasen toisissa reaktsioneissa (i
n-homogeeninen 1. heterogeeninen
systeemi), missä ei ole tällaista
samankaltaisuutta, on tasapainoasema vaikeammin
määrättävissä (esim. rikkidioksidikaasu, vesi ja
rikkihapoke).
Kem. mekaniikka eli oppi massaosasten
liuoksissa ja kaasuissa kem. mielessä tapahtuvasta
liikkeestä voidaan siis edellisen perusteella jakaa
kahteen osaan: dynamiikkaan ja
statiikkaan. Kem. dynamiikka tutkii kem.
reaktsionin kulkua, kem. statiikka taas
selvittelee reaktsionien lopputilanteita,
tasapainoasemia. Lisäksi vaativat kem. dynamiikan ja
statiikan lait muodoltaan toisenlaisen esityksen
homogeenisissa kuin heterogeenisissa systeemeissä.
I. Dynamiikka 1. kinetiikka. Voi-
m
daksemme perehtyä reaktsionin kulkua koskeviin
lainomaisuuksiin on meidän aluksi määriteltävä
käsite reaktsioninopeus, millä ymmär-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
