Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kenttäsota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
557
Kenttiisota—Kcrrostuskasvu
558
Kenttäpuhelin.
(Varsi lyhennettynä.)
aj Kuulotorvi. b) Värähdinkosketin.
c) Vahventajakosketin. d)
Puhelu-kosketin. e) Kontaktiruuvi. f)
Puhe-lusuppilo. g) Mikrofoni.
sekä erikoisella lankapuiioksella isoleerattu ja
kokoonpantu kuudesta 2 mm:n vahvuisesta teräs-
langasta, joiden
keskellä on 0,25
mm:n vahvuinen
vaskilanka.
Te-räslangat antavat johdolle
tarpeellisen vahvuuden, vaskilanka
taas parantaasen
johtamiskykyä.
K- johtoineen
asetetaan
etenkin varustettuihin asemiin
käskyjen ja tietojen
välittämiseksi. Se
muodostaa
yhteyden esikuntien ja taistelevien
joukkojen sekä
eri joukkojen
välillä. Puhelinko-neiston arvo
käskyjen ja tieto-
• •• I • i i •• • •• • • f •
jen valittajana
lisääntyy, jos sitä
käytetään siten,
että johdot
yhdistetään keskus- ja väliasemien kautta
puhelinverkoksi. Johdon laittamiseen tarvitaan 2
osastoa (kussakin johtaja sekä 3 miestä), jotka
ovat varustetut tarpeellisella määrällä
johtolankaa sekä tarveaineilla. W. E. T.
Kenttäsota, vaihteleva liikuntasota, paikallisen
linnoitussodan vastakohta.
Kcnttäsähkölennätin, sotilastarkoituksia
palveleva sähkölennätin. Sodan syttyessä toimivat
maan sähkölennättimet myös k:nä. Joukkojen
tunkeutuessa vihollisillaan rajojen yli alkaa
erikoisten k:ien pääasiallinen toiminta
yhteysvälineenä pitkillä etäisyyksillä eri joukko-osastojen
sekä sodanjohdon ja kotimaan välillä. K.-laitos
jakautuu sähkölennättimeen, joka käyttää
morse-tai hughes-koneita, sekä langattomaan
lénnätti-meen, joka vuorostaan jakautuu raskaisiin
langattomiin asemiin, joiden vaikutussäde on 100-250
km ja kevyihin asemiin, joiden vaikutussäde
on 40-80 km. Vaikutussäteen pituus on
riippuvainen maastosta sekä ilmastosta. Kevyen
aseman rakentamiseen ja purkamiseen tarvitaan n.
5-20 minuuttia. Häiriöttä voidaan lähettää ja
vastaanottaa n. 400 sanaa tunnissa. W. E. T.
* Kenttätykki. K:ihin sisältyvät
kenttäkanuu-nat, kenttähaubitsit ja pienemmät mörssärit.
Suurin k:n kaliiberi on noin 12,5 cm.
Kenttävarikot. Sota-aikana rakennetaan
rintaman taakse k:ja, joissa muonaa, rehua ja
kaikenlaisia varustustarpeita joukoille säilytetään.
*Kenttävarustus. K:ia käytetään
puolustamaan saavutettuja asemia. Ennen suurvaltain
sotaa luultiin, että sodan ratkaisu tapahtuu
lii-kuntasodassa ja että k:ia oli käytettävä niin vähän
kuin mahdollista. Maailmansota näytti kuitenkin
selvästi, kuinka helposti sota voi muuttua
asemasodaksi. — Myös varustusten laatimista koskevat
perussäännöt ovat suursodan aikana kokonaan
muuttuneet. Ennen käytettiin vain yhtä, kaikin
keinoin varustettua asemaa, maailmansodassa
kehittyivät kenttävarustukset siilien, että
puolustusasemat varustetaan nykyisin 2-3:lla eri
asemalin-jalla, jotka ovat 3-10 km toisistaan, ja kukin
asema vahvoilla piikkilankaesteillä sekä
ampuma-ja juoksuhautaverkolla. Asemat ovat niin
kaukana toisistaan, että etumaiseen kohdistettu
vihollisen tykkituli ei vahingoita taempana olevia
asemia. Nykyaikaisen sodan suunnaton tykkituli
onkin monessa suhteessa muuttanut
varustus-toimenpiteitä. Niinpä esim. Flanderin rintamalla
1917 eivät ensimäisessä asemassa enää tulleet
mitkään linjat kysymykseen, koska hirvittävä
tykkituli ne joka tapauksessa heti särki, vaan
ensimäistä asemaa nimitettiin taisteluvyöhykkeeksi
(n. 3 km syvä), jossa ei puolustettu mitään
erikoista linjaa, vaan jossa taistelu tapahtui
hyökkäysten ja vastahyökkäysten muodossa
kranaa-tinkuoppakentällä.
Eri asemalinjat varustetaan nykyisin
useimmiten kolmilinjaisiksi ampumahautaverkoiksi,
jotka kukin ovat piikkilanka- y. m. esteillä
varustetut. W. E. T.
♦Kentucky. 2,416,013 as. (1920).
Kerenskij /kë-], Aleksandr
Fedoro-vits (s. 1881), ven. asianajaja ja politikko,
esiintyi aikaisemmin valtiollisista rikkomuksista
J
syytettyjen puolustajana, valittiin 1912
valta-kunnanduumaan (Saratovin läänistä), jossa
kuului maltillisten sosialistien („trudoviki") ryhmään.
Maaliskuusta 1917 väliaikaisessa hallituksessa
oikeusministerinä, toukokuusta sota- ja
meriministerinä, heinäkuun lopusta pääministerinä.
Pakeni bolsevikkien vallankaappauksen johdosta
marrask. 1917 ulkomaille. A. I-m.
*Kerfstedt, Hilda Augusta Amanda,
kuoli 1920.
♦Kerimäki. 11,970 as. (1918), 11
kansakoulua, vaivaistalo, jonka yhteydessä sairaala,
kunnanlääkäri yhteinen Enonkosken kanssa, oma
paloapuyhdistys (v:sta 1911), yksi osuusmeijeri,
4 osuuskassaa, puimaosuuskuntia;
teollisuuslaitoksia: Susiniemen kalkkikivilouhimo,
Moinie-men, Pitkälän, Alakuoman, Ruokojärven,
Mat-kon-Riikolan vesimyllyt; ammattikalastusta
erittäinkin Puruvedellä, muikkuja, lahnoja, siikoja
ja lohia myyty varsinkin Pietariin, kutoma- ja
puuteoksia tehdään myös myytäväksi;
kauppalaivastossa 1916: 2 purjelaivaa (249 rek.-ton.),
6 höyryl. (346 rek.-ton.); Putikon, Punkasalmen,
Punkaharjun ja Kulennoisen asemat, Silvolan
pysäkki, suurimmat laiturit Punkasalmi ja
Pu-tikko; vanha kartano: Moiniemi. — Kirkossa
Alexandra Såltinin maalaama alttaritaulu
„Jeesus ottaa vastaan rampoja ja sairaita". J. A. \V.
Kerisalo, pysäkki Pieksämäen-Savonlinnan
radalla, 11 km Joroisten asemalta itään.
Kerkuk [-u’k], kaupunki Aasian Turkissa.
Mosulin vilajeetissa, 150 km Mosulista itään,
Tigriin erään sivujoen varrella. N. 30,000 as.
K. on Etelä-Kurdistanin tärkein kauppapaikka.
Läheisyydessä on hauta, jota väitetään Danielin
haudaksi ja jonka luo juutalaisia pyhiinvaeltaa;
myös naftalähteitä. K. T-t.
Kermansah [-sah] I. K i r m a n s a h a n,
kaupunki Länsi-Persiassa, strateegisesti tärkeällä
paikalla Teheranista Bagdadiin vievän tien varrella.
N. 80,000 as. (1920). K. T-t.
Kerrostuskasvu ks. Kasvaminen, IV Os.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
