Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kenttäsota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
559
Kersantti—Kestilä
560
♦Kersantti, aliupseerinarvo. Suomen armeiassa
k:n arvomerkit ovat: kolme kapeata poikkinauhaa
olkaimissa, alikersantilla kaks nauhaa. W. E. T.
Kertaus, opetuksessa varemmin esitettyjen
asiain uudelleen käsitteleminen, jotta ne
syvemmin painuisivat opiskelevan muistiin.
Opetusopissa puhutaan erityisesti immanenttisesta 1.
opetukseen sisältyvästä k:sta, jolla ymmärretään
varemmin opittujen asiain palauttamista mieleen
uutta opetettaessa, mikäli niillä on läheistä
yhteyttä tämän kanssa. O. M-e.
♦Kerubi lienee assyr. alkuperää, vastaten
muutamissa nuolenpääteksteissä esiintyvää Kirubu
nimistä suojelushenkeä. K. T-t.
Keräystoimikunta vähävaraisten
keuhkotautisten hyväksi sai alkunsa Werner Söderströmin
aloitteesta: helmik. 13 p:nä 1907 hän pääkaupungin
sanomalehdissä ehdotti, että l:set eduskuntavaalit
15-16 p. maalisk. sam. v. olisi ikuistettava
toimeenpanemalla niiden yhteydessä kansalliskeräys
hoidon hankkimiseksi varattomille keuhkotautisille.
Kehoituksen johdosta kutsuttiin helmik. 17 p:ksi
Helsinkiin yleinen kansalaiskokous, jossa ehdotus
päätettiin toteuttaa. Samalla valittiin 10 tunnettua
lääkäriä asianomaisen keräysluvan hankkijoiksi ja
keräyskehoitusten allekirjoittajiksi sekä muuten
yleisön edessä vastaamaan kerättyjen varojen
käyttämisestä oikealla tavalla. Raittiuden
ystäville uskottiin keräyksen käytännöllinen
huolehtiminen. Toimikunnan järjesti lopullisesti 9 p.
kesäk. sam. v. niinikään yleinen kansalaiskokous
pysyväksi järjestöksi, jossa on kaksi jaostoa:
1) lääkärijaosto, 2) käytännöllinen jaosto,
kummassakin 8 jäsentä. Jäsenet edelliseen jaostoon,
jonka tehtävänä on lähinnä varojen käyttöä
koskevien kysymysten valmistaminen, valitsee ja
täydentää Suomalainen lääkäriseura Duodecim.
Jälkimäisen, jonka tehtävänä on käytännöllisten
toimien suoritus, asettaa Raittiuden ystävien
järjestö. Tilintarkastajista toisen valitsee
Duodecim seura, toisen Raittiuden ystävät.
Keräys-toimikunnan säännöt senaatti vahvisti 6 p.
maalisk. 1912. Vv. 1907-19 keräystoimikunta on
järjestänyt yleisiä keräyksiä kaikkiaan 10 eri kertaa
ja saanut siten kokoon liki 445,000 mk.
(ensi-mäinen keräys tuotti runsaasti 30,000 mk.).
Lisäksi on saatu 53,000 mk. myymällä
toimikunnan kirjamerkkiä, Helsingissä toimivan heikkojen
lasten kylpylän hyväksi on koottu yhteensä n.
43,000 mk., mlljoona-arpajaisilla 1914 saatiin
754,000 mk., Helsingin kaupungilta vv. 1912-14
8,000 mk. sekä vv. 1913-20 eduskunnan päätöksen
nojalla valtion avustusta kaikkiaan 1,000,000 mk.
ja lahjoituksina 116,700 mk.
Keräämillänsä varoilla toimikunta on
avustanut pienten keuhkotautihoitoloiden syntymistä
eri osiin maata, osaksi myös itse sellaisia
perustanut. Niin ovat syntyneet Kalajoen hoitola,
Sortavalan diakonissalaitoksen
keuhkotautiosas-to, Nastolan parantola, Hämeenlinnan
keuhkotautiparantola, Ainolan hoitola Sysmässä,
Ruoveden, Kurikan ja Tarinaharjun (Kuopio)
parantolat, sekä Ljungbon parantola Hangossa.
Toimikunta on itse perustanut Alavuden ja Iisalmen
parantolat, lasten kouluparantolan Lohjalle sekä
Helsinkiin heikkojen lasten kylpylän.
Myöhemmin on toimikunnan omaisuudeksi siirtynyt
Sai-rion parantola Hämeenlinnassa sekä Nastolan
parantola, joka on muutettu heikkojen naisten
lepokodiksi. Avustusta ovat saaneet
Suomussalmen lastenparantola, Sockenbackan
tuberkelisai-raiden lasten koti, Helsingin kansanlastentarhain
kesäsiirtolat, Orpolan lastenkoti Kaarinassa sekä
Naantalin lastenparantola; itse on toimikunta
ylläpitänyt eri vuosina heikkojen lasten
kesä-siirtolaa Lohjalla. •—Vv. 1907-19 keräystoimikunta
on käyttänyt mainittuihin yrityksiin yhteensä n.
840,000 mk. — Vv. 1912-19 on myönnetty
va-paahoitoa eri parantoloissa kaikkiaan 584
varattomalle keuhkotautiselle ja siihen käytetty
yhteensä n. 93,700 mk. — Vv. 1913-15 oli
keräys-toimikunnan palveluksessa kaksi
tuberkuloosineu-vojaa toimimassa eri osissa maata. Tämän lisäksi
on järjestetty erikoisia tuberkuloosikursseja
kansanopistojen opettajille ja sairaanhoitajattarille
sekä julkaistu tuberkuloosia valaisevia seinätauluja
ja useita kirjasia, joita on ilmaiseksi levitetty
suuret määrät. Keräystoimikunnan päätoimisto
on Helsingissä. A. R:nen.
Keskikäämijä, engl. intermediate frame, ks.
K e h r u u t e o 1 1 i s u u s, IV Os. p. 640.
Keski-Tunguska (Kivinen Tunguska,
ven. Srednaja 1. Podkarnennaja Tunguska),
kes-kimäinen Jenisein suurista lisäjoista, 1,304 km
pitkä, josta 790 km laivakululle kelpaavaa.
Keskusaurinko. Aurinkokunnan oletetaan
sijaitsevan valtavassa tähtisikermässä, n. s.
maailmankaikkeudessa (ks. Maailmankaikkeus,
Täyd.). Useimmat tutkijat omaksuvat jo Kantin
lausuman ajatuksen, jonka mukaan
maailmankaikkeuden tähdet kiertävät erästä keskustaa,
n. s. keskusaurinkoa, joksi Kant arveli
Sirius-tähteä. Myöhemmin on tehty muitakin
otaksu-misia keskusauringon asemasta tähtien joukossa,
mutta yleisimmin nykyään sinä pidettäneen
Siriusta. Hypoteesia maailmankaikkeuden
kiertoliikkeestä ei toistaiseksi ole voitu millään lailla
todistaa havaintojen avulla. I. B.
Keskuskauppakamari ks.
Kauppakama-r 11, Täyd.
Keskusvallat, nimitys, jota suurvaltain sodan
aikana käytettiin Saksasta ja sen liittolaisista,
jotka maantieteellisesti olivat vihollistensa,
ym-pärysvaltain, välissä.
♦Keskusvirasto. Suomessa on vv. 1917 ja 1918
perustettu eräitä uusia k:ja, nim.
asutushal-litus, sosiaalihallitus, jolle m. m. on
annettu vaivaishoidontarkastajan tehtävät, k
a-lastushallitus, jolle
kalastustentarkasta-jan virkatehtävät ovat siirtyneet, sekä luotsi- ja
majakkalaitoksen ylihallituksen sijaan ja
merenkuluntarkastajan tilalle
merenkulkuhallitus. Sitäpaitsi on useiden ylihallitusten nimeä
jonkun verran muutettu ja painoasiain ylihallitus
lakkautettu. Äskettäin on pantu vireille kysymys
k:jen yhdistämisestä asianomaisiin ministeriöihin.
K. K-a.
Keso, Tallinnan (ks. t. IX Os.) vanha,
alkuperäinen suom. nimi.
♦Kestilä. 3,106 as. (1918), 2 kansakoulua,
osuuskauppa (v:sta 1913), jolla 6 myymälää.
2 osuusmeijeriä, 2 osuuskassaa,
puimaosuuskuntia, tarkastusyhdistys; teollisuuslaitoksia:
Myllykosken sähkölaitos, A. Kyrön höyrysaha,
höyläämö, mylly ja tiilitehdas, Keihäskosken
mylly ja saha, Niskan mylly; kotiteollisuutena
valmistetaan suksia ja ajokaluja myytäväksikin.
J. A. \V.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
