Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirkenes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
581
Kirkenes Kirkkokunta
582
kylän tieteellinen k. (1912), Turun
ruots. akatemian k. (alkoi toimintansa
1919) ja Turun suom. yliopiston k.
(väliaik. kirjastonhoitaja asetettu v:n 1921 alusta).
Molemmat turkulaiset k:t ovat saaneet
huomattavia kirjalahjoituksia.
4 p. tammik. 1919 annetun painovapauslain
14 § määrää, että kirjapainojen on lähetettävä
julkisiin kokoelmiin ja tieteellisiin laitoksiin
kutakin painotuotetta viisi tai eräissä tapauksissa
kaksi kappaletta. 14 p. maalisk. 1919 annetulla
asetuksella säädetään näitten pakkokappaleitten
jakelemisesta m. m., että viidestä kappaleesta saa
Helsingin yliopiston k., valtion keskus-k., Turun
akatemian k., Turun suom. yliopisto ja
Jyväskylän tieteellinen k. kukin yhden. Niistä
painotuotteista, joita annetaan vain kaksi kappaletta, saa
toisen Helsingin yliopiston k., toisen joko Turun
suom. yliopisto tai Turun ruots. akatemian k.
vrt. Kansankirjastot, Täyd. [Georg
Schauman, ,,Om förvaltningen av offentliga
for-skarbibliotek" (1913), Holger Nohrström,
„Helsingfors Universitetsbiblioteks Fennica-samling"
(1918), H. F. Soveri, „Kirjallisuuden luokittelija"
(1913), „Haandbog i bibliotekskundskab" (2 p.
1916, Svend Dahlin toim.), J. D. Brown, „Library
classification and cataloguing" (1916), „Nordisk
tidskrift för bok och biblioteksväsen" (1914 ja
seur.).] H. C.
Kirkenes (Kirkenæs), kauppakylä
Ruijassa (ks. t. VIII Os.), Etelä-Varangissa. K. on
kauppayhteydessä Suomen Lapin kanssa.
Suurvaltain sodan aikana, etenkin 1916, oli K:n ja
Rovaniemen välillä valtaliikereitti. — K. on
myös vientisatama rautamalmille, jota saadaan
Lang-vuonon itäpuolelta. — Asukkaat norjalaisia
ja suomalaisia.
Kirkkohallintokunta. Kirkkovaltuuston
päätösten toimeenpanemista sekä kirkon
omaisuuden lähimpää hoitoa varten asettavat
valtuusmiehet k:n; tähän kuuluu vähintään kolme
jäsentä ja kaksi varajäsentä, jotka eivät samalla
saa olla valtuusmiehiä. Valtuusmiehet laativat
k:lle johtosäännön, joka on tuomiokapitulin
tutkittavaksi ja vahvistettavaksi alistettava
(Kirkkolain 477 §). E. K-a.
Kirkkojen yhtymisliike perustuu Kristuksen
kirkon yhteysaatteeseen, joka on julkilausuttuna
U:ssa Tissa, esim. Efes. 44. Katolinen kirkko,
joka pitää itseään Kristuksen todellisena
kirkkona ja sovittaa itseensä ja esimieheensä sanat
„on oleva yksi lauma ja yksi paimen" (Joh. 1016),
on kautta aikojen pyrkinyt koko kristikunnan
kirkoksi. Sen yhdistämispyrkimykset ovat
enimmäkseen rauenneet siihen tinkimättömään
vaatimukseen, että paavi on tunnustettava koko
kristikunnan näkyväiseksi pääksi. Näin eivät
pitkälliset keskustelut Itämaisen kirkon kanssa,
jotka jatkuivat senkin jälkeen, kuin tämä kirkko
oli lopullisesti sanoutunut irti Roomasta 1054,
johtaneet mihinkään tulokseen. Samasta syystä
ei uskonpuhdistuksen synnyttämiä protestanttisia
kirkkoja saatu palautetuksi katolisen kirkon
yhteyteen. Niistä muutamista pienistä itämaisista
kansalliskirkoista, jotka katolisen kirkon
onnistui yhdistää itseensä, ks. Unieeratut
kirkot, X Os. Protestanttisessa kirkossa oli
1500-luvulta asti niitä, jotka ajoivat luterilaisen ja
reformeeratun kirkon yhdistämistä. Liikkeen
tuloksia oli vihdoin Preussissa ja muutamissa
muissa Saksan valtioissa 1800-luvun alussa
aikaansaatu „unioni". Anglikaanisen kirkon ja
kreikkalais-katolisen kirkon välillä suunniteltiin
viime vuosisadan loppupuolella jonkinlaista
yhtymistä, joka kuitenkin osoittautui mahdottomaksi
toteuttaa.
1900-luvulla alkaa k. yissä uusi vaihe. V.
1910 syntyi Ameriikan episkopaalisen kirkon
piirissä „Faith and order"-liike, jonka tarkoituksena
on ei vain edistää aatteellista uskonyhteyttä,
vaan myös aikaansaada ulkonaista
yhteenliittymistä kaikkien niiden kirkkokuntien kesken, jotka
tunnustavat „Jumalan Pojan ihmiseksi
tulemisen dogmin ja tosiasian". Liikettä johtaa amer.
komitea, jonka puheenjohtajana on Chicagon
piispa C. P. Anderson ja sihteerinä Robert H.
Gardiner, ja aatteen hyväksi on kaiken aikaa
harjoitettu mitä vilkkainta propagandaa kaikkialla
kristikunnassa. Elok. 1920 pidettiin Genèvessä
ensimäinen „World conference on faith and order"
(Maailmankonferenssi kirkon uskoa ja järjestystä
koskevien kysymysten tutkimiseksi), jossa olivat
edustettuina kaikki kristilliset kirkkokunnat,
lukuunottamatta katolista kirkkoa, joka on
kieltäytynyt liikettä kannattamasta. Kokous oli
valmistavaa laatua eikä tämä uusi yritys
kirkkojen yhteenliittämiseksi toistaiseksi ole johtanut
käytännöllisiin tuloksiin. Yksinomaan sisäisen
uskonyhteyden aatteelliselle pohjalle rakentuu
toinen kirkollinen maailmanliitto „The world
alliance for promoting international friendship
through the churches" (Maailmanliitto
ystävällisten kansainvälisten suhteiden edistämiseksi
kirkkojen välityksellä), joka perustettiin
Kons-tanzissa elok. 2 p. 1914 — samana päivänä,
jolloin maailmansota syttyi. Seuraava kokous
pidettiin toisena sotavuotena Bernissä. Sodan
päätyttyä on kokoonnuttu 1919 Oud
Wasse-naerissa lähellä Haagia ja 1920 St. Beatenbergissä
(Sveitsissä), jossa 23 eri maata oli edustettuna.
Liiton tarkoituksena on, niinkuin sen nimestä
ilmenee, liittää kirkot kaikissa maissa
yhteistoimintaan sovinnollisuuden ja rauhanmielen
edistämiseksi kansojen kesken ja kristinuskon
siveellisten periaatteiden voimaansaattamiseksi
kansainvälisissä suhteissa. Tähänkään liittoon, jonka
esimiehenä on Canterburyn arkkipiispa, ei
katolinen kirkko ole liittynyt.
Ilmauksina aikamme kirkollisesta
yhtymispy-rinnöstä mainittakoon vielä „Federal council of
the churches of Christ in America", joka on 32:n
kirkkokunnan yhdyssiteenä Ameriikassa, ja
Pohjoismaiden kansankirkkojen yhteistoimintakomitea.
Ar. H.
♦Kirkkokunta. Eri kriin kuului jäseniä 1913:
1. Afrikassa:
Protestantteja........................................2,945,000
Room.-katoli laisia ................................3,000,000
Abessiinialaisia........................................3,000,000
Kreik.-katolilaisia ..........................55,000
Yhteensä 9,000,000
2. Ameriikassa:
Protestantteja .................... 76,356,679
Room.-katolilaisia ................ 84,691,487
Kreik.-katolilaisia ................ 1,700,000
Yhteensä 162,748,166
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
