Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiväärinjohtaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
580
Kiväärin joilta ja—Kluck
500
pesä. Sisuksen seiniin on uurrettu 4 kierrettä
(rihlaa), jotka luodille antavat oikealle kiertävän
liikkeen. — Tähtäyslaite käsittää tähtäimen (jota
ven. k:ssä sanotaan porrastähtäimeksi) ja piipun
päässä olevan jyvän. Tähtäimessä erotetaan
tähtäinjalusta, jossa on portaita 400-1,200
arsi-naa varten, sekä tähtäinkehys, jossa on uurna
mainituilta matkoilta tähtäämistä varten sekä
edestakaisin siirrettävä asetin, jonka avulla
tähtäin asetetaan eri etäisyyksille. — Sulkulaitteen
eri osat ovat: lukkokotelo, lukko, liipasinlaite,
patroonalipas, siinä syöttäjä jousineen. — Lukon
osat ovat: kammio, hylsynvetäjällä varustettu
lukonpää, yhdistyssäle, iskuri jousineen ja
varmistin. Yhdistyssäle yhdistää lukonpään
kammioon ja varmistimeen. Lukon virittämistä
varten on varmistimessa kolmionmuotoinen kohoke
ja kammiossa vastaava syvennys. Lukon liikkeen
taaksepäin rajoittaa liipasimen kanta. W. E. T.
Kiväärinjohtaja, aliupseeriarvo
konekiväärikomppaniassa.
Kivääriotteet, komennon mukaan tehtävät
kivääriliikkeet äkseerauksessa.
Kivääri vartio, marssivan joukon pysähtyessä
lepoon asetetaan kiväärit ,,yhteen",
pyramideiksi, 4 kivääriä kuhunkin. Miesten levätessä
suojelee k. kivääripyramidirivistöä. W. E. T.
* K jalita. K:ssa on Amurin maantieteellisen
seuran museo, jossa 1913 oli 16,000 esinettä.
Seura julkaisi omaa aikakauskirjaa ,,Trudy",
josta v:een 1913 oli ilmestynyt 14 nidettä.
♦Kjellén, Johan Rud o"l f, tuli 1916
valtio-tiedon professoriksi Upsalaan (n. s. Skytten
professorinviran haltijaksi).
♦Klaatsch, Hermann, kuoli 1916.
*Klaveness, Thorvald, kuoli 1915.
Klein [kläin], Gottlieb (1852-1914),
rabbiini, synt. Homonnassa Unkarissa, opiskeli
Kis-mårtonissa (Eisenstadtissa), Heidelbergissä ja
Berliinissä; fil. totit. 1875; toimi rabbiinina ensin
Böömissä ja Saksassa, v:sta 1883 Tukholmassa,
jossa 1896 sai professorin arvonimen. Abraham
Geigerin oppilaana hän edusti vapaamielistä
reformijuutalaisuutta ja osoitti myötämielistä
ymmärtämystä kristinuskoa kohtaan.
Tutkimuksissaan hän liikkui pääasiallisesti Israelin
uskonnonhistorian ja alkukristillisyyden alalla; erittäin
hän tahtoi selvittää Jeesuksen aikuisen
juutalaisuuden tuntemuksen merkitystä U:n T:n
tutkimukselle. Julkaisuja: „Ueber das Buch Judit"
(1889), „Står gamla testamentets moral verkligen
på barbarernas utvecklingsskede?" (1892),
,,Bi-drag tili Israels religionshistoria" (1898), „Fader
vår" (1905), „Den första kristna katekesen"
(1908). Ar. H.
♦Kleineh, Oskar Conrad, kuoli 1919.
♦Kleinschmidt, Artur, kuoli 1919.
♦Klemetti, Heikki, kirkkomusiikin opettajana
Helsingin yliopistossa v.sta 1916. Uudempia
julkaisuja: „Musiikin historia" I (1916),
„Kuorolaulun opas" (1917), , Äänenmuodostuksen opas"
(1920).
Klimt, Gustav (s. 1862), itäv.
taidemaalari, opiskeli Wienin taideteollisuuskoulussa,
jossa kehittyi eteväksi koristemaalaajaksi.
Yhdessä veljensä ja Fr. Matschin kanssa hän
suoritti Wienin Burg-teatterin ja Hovimuseon
seinä-ja kattomaalaukset. 1890-luvulla K. kehitti
oman tyylinsä, jossa tuntuu vaikutelmia japa-
nilaisten sekä Khnopffin, Ropsin ja Beardsleyn
taiteesta ja jonka tärkeimpiä tunnusmerkillisiä
piirteitä ovat ornamenttimainen viivakäsittely
ja hienostunut, mestarillinen väritys. K. on
myöskin maalannut joukon erinomaisia
nais-muotokuvia ja maisemia. Muista K:n hyvin
eri tavoin arvostelluista maalauksista
mainittakoon „Salome", „Judit", „Virvatulet",
„Kultakaloja" y. m. F. L.
♦Klindworth, Karl, kuoli 1916.
*KIinger, Max, kuoli 1920.
Klingeriitti, laippaputkiliitoksiin, höyry- ja
moottorisilinterien kansiin y. m. käytetty,
erikoisella tavalla vulkanoitu kumitiiviste. On
kuumuutta kestävä, luja, eikä takerru
tiivistyspin-toihin. P-o P-o.
Klinger-lasi. Kun höyrykattilan vesilasissa
on vaikea erottaa veden korkeutta, käytetään
Klingerin keksimää laitetta, jossa inetallikotelon
etuseinänä on paksu lasi; takaseinä on kiiltävä.
Lasin sisäpinta on uurteinen. Kun kotelo on
tyhjä, näyttää se kirkkaalta, mutta kun siinä on
vettä, näyttää se mustalta. Tällöin tapahtuu
näet kokonaisheijastus ja valo ei tulekaan lasin
läpi. K:sta näkyy siis veden korkeus aivan
selvästi. Sen voi helposti kiinnittää tavallisen lasin
hanoihin. P-o P-o.
Klinkerfues [-f us], Ernst Friedrich
Wilhelm (1827-84), saks. tähtitieteilijä, v:sta
1855 Göttingenin observatorin observaattori, v:sta
1868 käytännöllis-tähtitieteellisen osaston
johtaja. K:n tärkeimmät työt ovat teoreettisen
astronomian alalta ja käsittelevät pyrstötähtien,
kaksoistähtien ja kiertotähtien ratamääräyksiä,
sekä pikkuplaneettojen häiriöitä. Km
ratalas-kujen oppikirja on alallaan eniten käytettyjä.
Kloautiitti 1. valkea nikkelikiisu,
tinanvalkea kivennäinen, kokoumukseltaan
nik-keliarsenidi (NiAs2). Esiintyy smaltiitin ja
nik-keliinin ohella n. s. kobolttimuodostumaan
kuuluvissa malmi juonissa, joita on Schneebergissä,
Marienbergissä ja Annabergissä Saksassa,
Joa-chimsthalissa Böömissä y. m. Se on arvokas
nikkelimalmi. P. E.
Kloorietikkahappo on kloorin ja etikkahapon
kem. yhdistys. Se on hyvin helppoliukoinen
veteen ja sillä on erittäin voimakas
syövyttävä ominaisuus. K:oa käytetään lääkeaineena
ja myöskin teollisuudessa keinotekoisen indigon
valmistuksessa. H. R-r.
Klosterneuhurs: [-nöiburhj], Ala-Itävallan
kaupunki Tonavan varrella, 9 km Wienin
yläpuolella, 11,595 as. (1900). Kukkulalta Tonavan
varrella kohoaa K:n augustiinolaisluostari
(mark-kreivi Leopold Pyhän perustama 1106),
Itävallan vanhin ja rikkain. Sen
rakennustaiteellisista nähtävyyksistä mainittakoon: romaanil.
luostarikirkko (1114-36, uusittu 1714), sen
var-haisgoottilainen ristikäytävä, perustajan hauta ja
keskiaikaisena mestariveistostyönä n. s.
Verdun-alttari 51 metallitauluineen (1181), aarre- ja
pyhäinjäännöskammio, kirjasto, jossa 80,000
nidosta sekä 3,000 käsikirjoitusta ja inkunabelia,
taulugalleria y. m. Luostarin suuren
palatsimaisen komean päärakennuksen rakensi it. Fel.
Donato d’Allio 1750. U-o N.
Kluck, Alexander von (s. 1846), saks.
kenraali, tuli 1906 jalkaväen kenraaliksi ja 5:nnen
armeiakunnan päälliköksi, 1913 kenraalitarkas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
