Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolmikulmatähtäys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
597
Kolmikulma tähtäys—Koltat
598
ten kontinuisesta valonabsorptsionista
ultra-inikroskoopilla tehtyihin havaintoihin on ruots.
Svedbergin onnistunut kokeellisesti
todistaa oppi aineellisen maailman
moekyliraken-teesta, joten olettamus molekylien
olemassaolosta on muuttunut kokeellisesti osoitetuksi
luonnontieteellisen tutkimuksen tärkeäksi
perus-saavutukseksi.
Yhtenä k:n tunnusmerkillisenä ominaisuutena
on pidetty (ja vieläkin muutamat tutkijat
pitävät) sitä, että ne eivät vaikuttaisi osmoottisesti
jaoittajanesteen (dispersionivälineen)
jäätymis-ja kiehumispisteisiin. Nykypäiväinen tutkimus
on kuitenkin todennut, että asianlaita ei niin
ole, vaikkakin vaikutus on pieni tavallisella
lämpötila-asteikolla mitattuna, mikä johtuu
kolloidien suhteellisen suuresta molekylipainosta.
Tämän seikan puolesta puhuu myös se, että
suurimolekylisillä aineilla on suuri taipumus
muodostaa k:eja. Mainittakoon vain
munan-valkuaisaineet, joiden samoinkuin selluloosan,
dekstriinin ja tärkkelyksen kolloidisilla
hajaan-tuinistuloksilla, n. s. humusaineilla, on suuri
merkitys maanviljelyskemiassa.
Että k. eivät ole mitään erikoisia
„kolloidi-aineita", todistaa eittämättömästi se tosiasia,
että miltei mikä aine tahansa on jo onnistuttu
saattamaan kolloidisesti liuokseen. Niinpä
tunnetaan hydrosoleina (veteen jakaantuneina
kolloideina) happoja, metallioksideja, monia
orgaanisia yhdistyksiä sekä metalleja.
Metallihydro-soleja valmistetaan antamalla sähkövirran
vedessä iskeä valokaarena metallilangasta toiseen
(Bredig, S v e d b e r g).
I<:11a on myös kyky kulkea sähkövirran
mukana. Useimmat k. ovat negatiivisesti sähköisiä
syystä, että niiden varaus syntyy hankauksesta
liuottimen, veden kanssa, jolla on suuri
dielek-trisiteettivakio ja sen vuoksi itse varautuu
positiivisesti. Myös k:n kyky saostua elektrolyytin
(todellisesti, tyypillisesti liuenneen aineen)
vaikutuksesta on seuraus k:n sähköisistä
ominaisuuksista. Kun liuoksessa elektrolyytin
positiivinen ioni, kationi, tulee negatiivisten k:n
vaikutuspiiriin, niin sähköattraktsionin
vaikutuksesta k. ryhmittyvät tuon kationin ympärille
muodostaen suuremman kokouman,
suspensio-nin, minkä kasvanut paino pakottaa saostumisen
tapahtumaan nesteessä. Tämän saostumisen
voi myös samoista syistä aiheuttaa toinen,
erilaisella sähköllä varattu kolloidi, jolloin
tapahtuu a d s o r p t s i o n i-i 1 m i ö, millä
ymmärretään k:n välisiä reaktsioneja. Adsorptsionin
olemusta on paljon tutkittu (van B e m m
e-1 e n; Freundlich) ilmiön sekä teoreettisen
että käytännöllisen merkityksen vuoksi
maanviljelyskemiassa, mutta ei tiede vielä voi sitä
esittää matemaattisella yhtälöllä, kuten yleensä
kem. reaktsionin kulku voidaan ilmaista.
Liuoksistaan saostetut k., geelit, ovat
kiinteitä amorfisia vedenpitoisia aineita, joilla ei
ole määrättyä kem. kokoomusta. Veden
vähitellen poistuessa muuttuvat kolloidin
pintasuh-teet (kennorakenne), kolloidi vanhenee ja
sen ominaisuudet muuttuvat uudelleen
jakautu-miskyvyn (liukenevaisuuden) vähetessä.
Että kolloidikemialla on suuri merkitys
maanviljelyskemiassa, mainittiin jo. Ja se tosiasia,
että elollisten olentojen useimmat ja tärkeimmät
aineosat ovat k:eja, osoittaa, että kolloidikemian
merkitys myöskin fysiologialle on korvaamaton.
Sekä eläin- että kasvimaailman ravinnon
kuljetus tapahtuu k:n välityksellä.
Yhtä tärkeä on kolloidikemian merkitys ja
k:n tunteminen suurimmalle osalle kern.
teollisuutta. Niinpä meidänkin maamme kem.
suurteollisuuden tuotteet ovat etupäässä kolloideja:
selluloosa, liima, saippua, nahka, paperi, lasi,
sementti, posliini. Vaikka kolloidikemia I. oppi
k:sta on sangen nuori tieteenhaara, on se
kuitenkin selvittänyt ja valaissut monia tieteen
vaikeimmista probleemeista, ja siitä syystä on
enempi kuin todennäköistä, että se vielä tulee
tekniikallekin monta ongelmaa selvittämään.
E. S. T.
Kolniikulmatähtäys, sot. Alokkaan
tähtäys-taitoa voi opettaja koetella m. m. siten, että hän
suuntaa hiekkasäkille asetetun kiväärin johonkin
noin 10 m:n päässä olevan maalitaulun
pisteeseen ja antaa taulun luona seisovan miehen,
alokkaan viittausten mukaan, siirtää pientä,
keskeltä reiällistä peltilevyä edestakaisin, kunnes
tähtäysviiva sattuu levyn keskustaan. Tällaista
tähtäämistä sanotaan k:ksi. W. E. T.
*Kolmiliitto. Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian
välinen k., joka jouluk. 1912 oli uudistettu
kestämään heinäkuusta 1914 vielä kuusi vuotta
eteenpäin, julistettiin toukok. 1915 Italian puolelta
mitättömäksi. , Kohta sen jälkeen Italia aloitti
sodan Itävaltaa vastaan.
Koloniaalityyli, Ameriikan brittiläisissä
siirtoloissa ennen v:ta 1776 ja jälestäpäinkin
vuosisadan loppuun vallinnut rakennustyyli, engl.
Georg-tyylin muunnos, ansaitsee huomiota
siirtäessään 1700-luvun klassillisen muotoilun
sellaiseen seutuun, jossa puuaine oli runsaasti
käytännössä ja jossa perinnäistapa vähemmässä
määrin sitoi rakentajia. Sekä uiko- että
sisä-arkkitehtuurissa puun solakkuus ja engl.
Adam-veljesten ja Sheratonin tapainen sirous sulavat
yhteen. U-o N.
Kolonnetti (ransk. colonnette), pikku pylväs
käytettynä esim. balustradeissa nukkeina
(kan-nikkeina) tai romaanilaisten ikkunain tai
seinä-gallerioiden pienien kaarien kannattimina; k:eja
ovat myöskin goottilaisten kimppupilarien
pien-pylväät („nihdit").
*Kolster. 1. Rudolf K- (1837-1901), suom.
insinööri ja opettaja, syntyi Hampurissa, missä
harjoitteli tehtaissa ja kävi polyteknillisen
koulun 1858-60; kutsuttiin koneenrakennuksen
opettajaksi silloin Helsinkiin perustettuun
teknilliseen reaalikouluun. Koulun kehittyessä
polytek-nilliseksi opistoksi K- jäi vakinaiseksi saman
aineen opettaiaksi siihen saaden 1893 professorin
arvonimen. Pitkäaikaisen opetustoimensa ohella
K. työskenteli paljon yksityisenä neuvottelevana
insinöörinä, oli aineenkoetuslaitoksen
metalliosaston johtajana sekä erinäisten m. m. tekn.
opetusta ja patenttilakia käsittelevien komiteain
jäsenenä ja polyteknillisen opiston vararehtorina.
Julkaisi kirjoitelmia tekn. aloilta koti- ja
ulkomaan aikakauslehdissä. J. C-én.
2. Karl Fredrik Rudolf K-, kuoli 1918.
Koltat 1. kolttalaiset (norj. skoltefinner,
ruots. skoltar), lappalaisheimo, joka elää
hajallaan Kuollan Lapissa sekä siellä täällä Norjan
Ruijassa esim. Näätämössä ja Boris Glebin ympä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
