Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konginkangas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
605
Koimnknnuas—Konnunsuo
606
piirretään esineestä tavallisesti vähintään kaksi
kuvaa (projektsionia), usein kolme, jopa
useampiakin. Esine piirretään silloin katsottuna edestä
ja päältä, tarpeen mukaan vielä molemmilta
sivuilta, joskus takaa ja aitakin. Kukin kuva
(projektsioni) piirretään tarkalleen ensimäisen
kuvan alle. sivulle tai päälle. Niiden
sijoittamisessa toisiinsa nähden noudatetaan kahta
eri tapaa, toisen mukaan piirretään kuva aina
piirtäjään nähden tuolle puolen esinettä, siis
edestä nähty kuva sen taakse, oikealta puolelta
nähty kuva sen (siis etupuolen kuvan)
vasemmalle puolelle, vasemmalta nähty kuva
oikealle, päältä nähty kuva sen alle, tai piirretään
kuva aina samalle puolelle kuin mistä esinettä
katsellaankin (amer. piirustustapa). Meillä
käytetään yleisesti ensiksimainittua piirustustapaa.
Kiille annetaan eri nimityksiä riippuen niiden
tarkoituksesta ja siitä, miten ja kuinka
täydellisesti ne ovat valmistetut. Tavallisimmat lajit
ovati skitsit, työ-, kokoonpano-, tarjous- ja
pa-tentinhaku- 1. selityspiirustukset.
Skitsit ovat joko jäljennösskitsejä, jotka
piirretään käsivaralta valmiin esineen tai
piirustuksen mukaan ja joihin vielä esineen mitat
kirjoitetaan, taikka suunnitteluskitsejä, joita
kokenut ja alaansa muutenkin perehtynyt piirtäjä
luodessaan uutta konetta tai koneenosaa
suurimmaksi osaksi käsivaralta piirtää mielessään
kuvaillun kuvan mukaan, ottaen samalla huomioon
lujuus-, kulumis-, muodonmuutos- y. m. seikat,
vieläpä käytettävänä olevan tilan, hintasuhteet,
työnsuoritusmahdollisuudet j. n. e., laskien ja
sovittaen, joista syistä suunnitteluskitsit
tavallisesti aina piirretään mittojen mukaan
luonnolliseen kokoon. — Työpiirustukset
piirretään huolellisesti piirustusvälineitä käyttäen.
Nämä piirustukset ovat tärkeitä, sillä niiden
mukaan esineet lopullisesti valmistetaan, josta
syystä ne ovat tehtävät asiallisesti täydellisine
mittoineen, ainesluetteloineen ja selityksineen.
Piirtäjä piirtää ne lyijykynällä, jonka jälkeen ne
kalkioidaan kalkiokankaalle, josta sitten otetaan
jäljennöksiä valonaralle jäljennöspaperille (sini-,
rusko- tai valkojäljennökset). Näitä jäljennöksiä
lähetetään työpajoihin, jotavastoin kalkiot
säilytetään alkuperäisinä piirustustoimistossa.
Työpiirustukset ovat tavallisesti osapiirustuksia,
esittäen vain yhden tai korkeintaan muutaman
koneenosan piirrettynä, mikäli tila myöntää,
luonnolliseen kokoon useampana kuvana
leikkauksineen. — K o k o o n p a n o p i i r u s t u
k-siksi sanotaan piirustuksia, joihin kone tai
muu laite on kokonaisena piirretty, sisältäen
vain tärkeimmät päämitat sekä koneesta ja sen
osista ääriviivat ilman leikkauksia.
Samanlaiset ovat myös putkipiirustukset
putkijohtojen sijoittamista varten; niihin putket,
venttiilit y. m. ovat merkityt lyhyesti erikoisilla
ly-hennysmerkeillä, sisältäen vain tärkeimmät itse
asettelu- ja sijoittamistyössä tarvittavat mitat
ja tiedot. Tähän ryhmään kuuluvat myöskin
perustuspiirustukset, joiden mukaan koneiden
y. m. perustukset muurataan. —
Tarjous-piirustukset ovat kokoonpanopiirustusten
tapaisia, mutta tehdyt niin, että
ei-ammatti-mieskin saa käsityksen piirustuksen esittämästä
koneesta. Niitä lähetetään kustannuslaskujen
ja tarjousten mukana ja niihin merkitään pää-
asiallisesti vain päämitat, paino,
hevosvoima-luku, kierrosluku, kattilan tulipinta ja
työpaine y. m. yleisiä tietoja. Tarjouspiirustukset
tehdään kauniisti ja selviksi, usein ne
varjostetaan ja eri osat maalataan tarkoitusta vastaavalla
värillä, sillä tilauksen saamiseen vaikuttaa
osaltaan selvä ja siisti tarjouspiirustus. — Ilmo
i-t u spiirust ukset ovat vielä
yksinkertaisempia kuin tarjouspiirustukset, ilman mittoja
ja muita tietoja. Tavallisesti on niissä vain koneen
tai kappaleen ääriviivat. — Patentin
haku-piirustukset ovat yleensä yksinkertaisia,
selittäviä, piirustusvälineillä piirrettyjä skitsejä,
joista selviää vain keksinnön tarkoitus ja
toiminta, jotka ovat ilman mittoja ja joissa eri osat
ovat kirjaimilla tai numeroilla merkityt. [V.
Valkola, „Konepiirustusoppi".] P-o P-o.
♦Konginkangas. 2,616 as. (1018), kansakouluja
2 (1917), osuuskauppa (vista 1917), oma
palo-apuyhdistys; teollisuuslaitoksia.- Pyyrinlahden
saha ja mylly (omist. Gutzeit & Cio). —
Kirkossa A. Såltinin 1910 maalaama alttaritaulu
„Kristus ristillä". J. A. W.
Konjunktsioni, tähtit., ks. Aspektit, I Os.
♦Konkoly-Thege, M i k 1 ö s, kuoli 1916.
♦Konkordia h ajoitettiin 1914. Sen yleiset
rahastot jaettiin tasan kahteen osaan, joista
toista oli hoitava Suomalaisen kirjallisuuden
seura, toista Ruotsalaisen kirjallisuuden seura.
Sittemmin (1919) muodostui kuitenkin sekä suom.
että ruots. Konkordia-Iiitto, joiden hoidossa
rahastot. ovat.
Konnalisko (Phrynosoma), sisiliskosuku
Iguanidae (ks. t. III Os.) heimossa, kotoisin läntisistä
Yhdysvalloista ja [-Keski-Ameriikas-ta.-]
{+Keski-Ameriikas-
ta.+} Kit ovat
mukautuneet asumaan aukeilla
hiekkamailla,
w
[-jonkatähdenruumis-]
{+jonkatähdenruu-
mis+} on litteä ja
leveä, väri
epämääräinen, keltaisen, harmaan,
ruskean ja
mustan kirjava suojelusväri. Selkäpuolen suomut
ovat okarnaisia niin, että eläimet pienuudestaan
huolimatta ovat peloittavan näköisiä. Ne ovat
kuitenkin vaarattomia, hitaita eläimiä, jotka
päiväkaudet makaavat auringonpaisteessa ja pyy-
J •• ti J | •• i • • ti O A A • • ii i ■•• ••• • I • •• • i ti
tavat hyönteisiä. Synnyttävät elavia sikiöitä.
Lajeja tunnetaan n. tusinan verran. — Eräs
laji, Phrynosoma cornutum, on siinä suhteessa
merkillinen, että kun siihen tarttuu, se voi
puolustuksekseen ruiskuttaa silmästään heleän
punaisia pisaroita aina 15 emin etäisyyteen. K. J. V.
Konnevesi, valtioneuvoston päät. 19 p. syysk.
1919 Rautalammesta erotettava uusi seurakunta.
Konnunsuo, iso, suurimmalta osaltaan valtion
omistama suomaa Viipurin läänissä Saimaan
kanavan ja Suokumajärven välillä. On
suurimmaksi osaksi Joutsenon pitäjässä, mutta
ulottuu myös Lappeen, Nuijamaan ja Jääsken
alueelle. Pinta-ala n. 4,000 ha, suurimmaksi
osaksi aukeata ja vetelää nevaa, ainoastaan
lännessä ja paikoin idässä on enemmän tai
vähemmän harvassa kitumäntyjä, reunoilla
sekametsää. Tarjoaa hyviä mahdollisuuksia vilje-
Phrynosoma cornutum.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
