Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kordelinin rahasto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kordelinin rahasto
610
saadakseen niiden viljelykset mallikelpoiseen
kuntoon. V. 1910 hän osti Kultarannan
luonnonkauniit tilukset lähellä Naantalia rakennuttaen
maalle arkkitehti Sonckin suunnitteleman
komean, upeasti sisustetun kivisen huvilan, josta
myöhemmin piti tulla jonkinlainen museo. Sen
ympärille ryhdyttiin suurilla kustannuksilla
raivaamaan laajaa upeata puistoa. Hänen
suurisuuntaiset työnsä katkesivat arvaamatta
punakapinan syttyessä syksyllä 1917. Marrask. 7 p:nä
tunkeutui joukko ven. merisotilaita ja niihin
liittyneitä suom. rosvoja Mommilaan,
pakottivat hänet ynnä muutamat hänen vieraansa
seuraamaan itseään ja surmasivat hänet sitten
maantiellä syntyneessä kahakassa. —
Jälkisäädöksessään 3 p:ltä huhtik. 1917 K. njääräsi
melkein koko suuren omaisuutensa
yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten ,,Alfred Kordelinin
maanviljelys- ja käsityökoulua" varten 500,000
mk., Rauman kaupungille eri tarkoituksiin
yhteensä 500,000 mk., Mommilan kirkon
rakentamiseen ja ylläpitoon yhteensä 350,000 mk.,
Mommilan vanhoille alustalaisille ja palvelijoille
50,000 mk., Kultarannan huvilan kunnossapitoa
varten 250,000 mk., Suom. oopperalle 200,000
mk., Suom. sivistvsseuralle 100,000 mk., N. M.
K- Y:lle 100,000 mk., Suonien
merimieslähetykselle 100,000 mk., Valkonauha-yhdistykselle
50,000 mk., Pelastusarmeialle 50,000 mk., Suom.
kauppakorkeakoululle 200,000 mk., Suomen tai
teilijaseuralle 200,000 mk., Vanhojen kotia
varten Jokioisissa 180,000 mk., Jokioisten
palokunnalle 25,000 mk., Helsingin
köyhäinhoitohallitukselle 200,000 mk., Suomen yi.
käsiteollisuus-yhdistykselle 100,000 mk., Satakunnan
keuhkotautiparantola o.-y:lle 100,000 mk., Hämeen ja
Uudenmaan läänin maamiesseuralle 200,000 mk.,
Suom. lakimiesvhdistykselle 100,000 mk., Tam-
mf «/ * r
pereen kauppaseuralle 100,000 mk., Nuorsuom.
sanomalehtimiesliitolle 100,000 mk., Naantalin
kaupungille 100,000 mk., Rauman
rouvasväen-yhdistykselle 50,000 mk., Luterilaiselle
evankeliumiyhdistykselle 50,000 mk., Suom.
lähetysseuralle 50,000 mk., urheilu- ja
terveydenhoitora-hastoksi 250,000 mk. eli yht. yli 4 miljoonaa mk.
Omaisuuden jäännöksestä oli muodostettava
erikoinen ,,yleinen edistys- ja sivistysrahasto" (ks.
Kordelinin rahasto, Täyd.). F. L.
Kordelinin rahasto („Alfred
Kordelinin yleinen edistys- ja
sivistysra-h a s t o"), se lahjoitusrahasto, jonka korot
maanviljelysneuvos Alfred Kordelin (ks. t. Täyd.)
vainaja testamentissaan 3 p:ltä huhtik. 1917
määräsi käytettäväksi suom. tieteen,
kirjallisuuden ja taiteen edistämiseen palkintojen,
stipendien ja matka-apurahojen muodossa sekä
kansanvalistusharrastusten kannattamiseen. Kun
rahaston hoidosta ja käyttämisestä ei ollut
mitään lähempää suunnitelmaa, jättivät
pesänsel-vitysmiehet (professori Allan Serlachius,
laki-tiedettenkandidaatti Risto Ryti ja tuomari
Kaarlo Wahnlund) sen laatimisen Suomalaiselle
tiedeakatemialle, joka heidän kehoituksestaan
kutsui joukon eri laitosten, seurojen ja
yhdistysten edustajia valmistamaan rahastolle
ohjesääntöä. Tämän vahvistivat edellämainitut
pesänselvittäjät 31 p:nä jouluk. 1918. Sen
tärkeimmät kohdat ovat seuraavat: säätiön
kanta-rahastona pidetään 50 miljoonan mk:n pääoma,
Täyd. 20. Painettu 12/j 21.
mutta ellei tätä määrää saavuteta kuolinpesän
selvityksen kautta, on 1/i edellisen vuoden
koroista lisättävä pääomaan, kunnes se on
kohonnut mainittuun summaan. Sen jälkeen on
lisäksi kasvatettava 50 miljoonan vararahasto
siirtämällä siihen vuosittain vähintään 10%
edellisen vuoden koroista. Rahaston hoidosta
ja käyttämisestä huolehtivat säätiön asioita
johtava hallitus sekä neljä jaostoa.
Hallitukseen valitsevat testamentin
toimeenpanijat yhden, Suom. tiedeakatemia kaksi ja
kukin jaosto, yhden jäsenen sekä saman verran
varajäseniä, joten siihen kuuluu 7 vakinaista
ja 7 varajäsentä. Nämä valitsevat
keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, joka
myöskin yhdessä hallituksen sihteerin kanssa
edustaa sitä ulospäin. Jaostoihin valitsevat alla
luetellut laitokset ja yhdistykset edustajia
seuraavasti: a) Tieteiden jaostoon: Suom.
tiedeakatemia kaksi jäsentä, Helsingin yliopisto,
Teknillinen korkeakoulu, Kansantaloudellinen
yhdistys ja Suomalais-ugrilainen seura kukin
yhden jäsenen sekä saman määrän varajäseniä,
yhteensä siis 6 jäsentä sekä yhtä monta
varajäsentä; b) Kirjallisuuden jaostoon:
Suom. tiedeakatemia, Suom. kirjallisuuden seura,
Suomen kirjailijaliitto, Suom.
sanomalehtimies-liitto ja Suomen näyttelijäliitto kukin yhden
jäsenen ja yhden varajäsenen, yhteensä siis 5
jäsentä ja yhtä monta varajäsentä; c)
Taiteen jaostoon: Suom. tiedeakatemia,
Suomen taideyhdistys, Suomen taiteilijaseura,
Arkki-tehtiyhdistys ja Suomen säveltaiteilijain liitto
kukin yhden jäsenen ja yhden varajäsenen,
yhteensä 5 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä,
jad) Kansanvalistustyön jaostoon:
Suom. tiedeakatemia, Kansanvalistusseura,
Suomen kansanopistoyhdistys, Työväenopistojen
liitto ja Pellervo-seuran johtokunta kukin yhden
jäsenen ja yhden ^varajäsenen, yhteensä siis 5
jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Kansanvalistustyö on käsitettävä niin laajasti, että myöskin
esim. terveyshoidollinen, kotitaloudellinen ja
maataloudellinen valistustvö luetaan siihen. —
y
Säätiön hallituksen ja jaostojen jäsenet ja
varajäsenet valitaan 3 v:ksi kerrallaan. —
Vuoden korkotulot käytetään seuraavalla tavalla:
a) Helsingin yliopistolle luovutetaan kahden
professorin viran ylläpitämiseksi vuotuisesti se määrä,
mikä tarvitaan näiden professorien
palkkaamiseen samojen palkkaetujen mukaan kuin on
yliopiston muillakin varsinaisilla professoreilla.
Toinen professorin virka käsittää
kauppaoikeuden ja toinen agraari- ja metsäpolitiikan;
kummankin professorin luentokielenä tulee olla suomi,
mikäli he eivät yliopistoa koskevan kielilain
mukaan ole velvolliset luennoimaan myöskin
ruotsin kielellä; b) 600,000 mk. neljänneksiin
jaettuna saadaan käyttää suom. tieteen,
kirjallisuuden ja taiteen edistämiseen sekä
kansan-valistusharrastusten kannattamiseen; c)
Voittovarojen jäännöksestä voidaan vielä käyttää aina
600,000 mk:aan asti säätiön hallituksen vapaan
harkinnan mukaan johonkin tärkeään sekä
ansiokkaasti toteutettavaan tarkoitukseen; d) Ne
varat, jotka edellämainittujen siirtojen jälkeen
jäävät käyttämättä varataan vastaisiin,
tavallista suurempaa avustusta kysyviin
tarkoituksiin, jotka katsotaan kipeän tarpeen vaatimiksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
