- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
617-618

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koskimies ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

017

Koskimies—Kostiini virta

618

n. 580,000 hevosv., josta Kemijärven ja meren
väliselle osalle varsinaista Kemijokea n. 384,000
hevosv.

Likimääräisen tiedon saamiseksi siitä, kuinka
suuri osa edellä selostellusta vesivoimasta voidaan
katsoa olevan rakennuskelpoista vesivoimaa ja
kuinka monta tehoista hevosvoimaa siitä
saataisiin turbiiniakselissa, on laskettu, että jos
jätetään lukuun ottamatta vastaisen järjestelyn
kautta saatavissa oleva vesivoiman lisäys, niin
olisi 9 kuukautena vuodessa saatavissa
suunnilleen seuraavat turbiinihevosvoimamäärät:

Itä-Suomessa 530,000 turb.-hevosv.

Keski- ja Etelä-Suomessa 220,000 „ „

Lounais-Suomessa 150,000 ,,

Pohjanmaalla 70,000 „

Oulujoen vesistöalueella 190,000 „ „

Yht. ilman Pohj.-Suomea 1,160,000 turb.-hevosv.

Pohjois-Suornessa käytettävissä olevan
turbiini-hevosvoimamäärän suuruus riippuu niin monesta

• 1 •• f * A A •• •• A A •• •• A •• 1 f • # •• _ i •• AA • •

vielä selvittämättömästä tekijästä, etta se on
jätetty laskelmista pois, ja yleensäkin vaaditaan
vielä paljon työtä, ennenkuin voidaan esittää
lopulliset tarkat tiedot maamme vesivoimavaroista
ja niiden käyttämismahdollisuuksista.

Teollisuustilaston mukaan oli 1915
vesivoimasta hyödyllisessä käytännössä 160,300
tehoi-saa hevosvoimaa, josta vesirattailla otettiin
käytäntöön 9,870 ja turbiineilla 150,160 hevosv.
Vesirattaista suurin osa, n. 8,800 hevosv., oli
myllyjen voimakoneina, turbiinikoneistojen
kehittämästä energiasta oli taas suurin osa, 91,500
hevosv., puuhiomo- ja paperiteollisuuden
palveluksessa sekä n. 21,100 hevosv. myllyjen
käyttövoimana. Muista turbiinivoiman käyttäjistä
mainittakoon valaistus- ja voimansiirtolaitokset
16,000 hevosv., kutomateollisuus 7,700 ja sahat
5,100 hevosv. Vaikka ylläoleva jaoitus ei liene
varsin tarkka, voi kokonaismäärää kuitenkin
pitää jokseenkin oikeana. Sen mukaan olisi
rakennuskelpoisesta vesivoimasta, Pohjois-Suomea
lukuunottamatta, 1915 ollut käytännössä vain
14%. Lämpövoimalaitosten avulla oli sam. v.
tilaston mukaan otettu käytäntöön n. 154,000
hevosvoimaa. Suomen kiissa on niin muodoin
vielä suuret määrät käyttämätöntä voimaa
lisääntyvän tarpeen tyydyttämiseksi väkiluvun,
yritteliäisyyden ja tuotantohalun kasvaessa. H. M-i.

♦Koskimies. 1. Kaarlo K-, kuoli 1918.

2. Aukusti Valdemar K. on
julkaissut (yhdessä T. Itkosen kanssa)
„Inarinlappa-laista kansantietoutta" (1917).

3. J u h o R u d o 1 f K. (s. 1859), kirkonmies,
tuli Lapuan kappalaiseksi 1889, Turun
tuomiokapitulin asessoriksi 1897, teol. tohtoriksi 1899
ja Kuopion hiippakunnan piispaksi 1900.
Julkaisuja: ,,Suomen kirkollisten olojen uudistus
Ison vihan jälkeen" (1899), „Kaarle Fredrik
Mennander ja hänen aikansa" (1900), „Lapuan
pitäjään historia" (1908), „Päivämuistoja" I-II
(1914, 1915).

4. Akseli Y r j ö K. (s. 1869), lääkäri,
suoritti lääket. lisensiaattitutkinnon 1896, toimi
sitten kunnanlääkärinä Ilmajoella ja Seinäjoella,
kaupunginlääkärinä Hämeenlinnassa ja
apulaislääkärinä yliopiston sairaalain veneeristen ja
ihotautien osastolla, v:sta 1902 virkaatekevänä

ja myöhemmin vakinaisena lääkintäneuvoksena
ja v:sta 1919 lääkintähallituksen
päätirehtöö-rinä. Varsinaisen lääkärintoimensa ja erikoisalansa
ohessa suuntasi K- harrastuksensa myös
yhteis-kuntalääkeopilliselle alalle ollen m. m. mukana
perustamassa,,Tuberkuloosin
vastustarnisyhdistys-tä" ja Suomen yleistä lääkäriliittoa, joissa
kummassakin hän on ollut aktiivisimpia jäseniä.
Lisäksi K. on toiminut henkivakuutusyhtiö
Salaman ylilääkärinä, Duodecim seuran
puheenjohtajana, jäsenenä ja osittain sihteerinä eri
komiteoissa, jotka ovat asetetut järjestämään
uudelleen maaseudun lääkärioloja,
terveydenhoitoase-tusta, kätilölaitosta, keuhkotaudin vastustamista
y. m. A. J. P.

Kosmaatit, 1300-luvulla Roomassa
työskentelevän Cos m a nimisen taiteilijaperheen
jäsenet, jotka ornamentiikan alalla kirkkojen
kuori-aitauksissa, saarnastuoleissa, alttarikatoksissa
y. m. olivat uudistajia. Heidän
arkkitehtonis-dekoratiivisissa töissään, joiden pääviehätyksenä
oli eriväristen marmorikappaleiden
mosaiikin-tapainen sommitus pintakuoseiksi, ilmenee näet
antiikkisten motiivien tarkkailu ja vapaa
jäljen-tely. K:n töitä on erittäinkin Cività Castellanan
ja Orvieton katedraaleissa sekä eräissä Rooman
ja lähiseudun kirkoissa (S. Maria maggiore, S.
Maria sopra Minerva, S. Maria in Araceii y. m.).

Kosmoskuidut ovat pellavan, hampun ja
juutin rohtimien seosta. Muitakin runkokuitujen
perkeitä tavataan seoksessa. Tämä raaka-aine
on lyhytkuituista ja sitä käytetään
vähemmän-arvoisiin kudoksiin. E. J. S.

Kössi ks. Lauttaus, V Os.

♦Kossuth, Ferencz (Frans), kuoli 1914.

Kosteikkokasvit, hygrofyytit, kasvit, jotka ovat
ominaisia biologisesti kosteille kasvupaikoille,
vastakohta kuivakkokasvit (ks. t. IV
Os.). Tyypillisiä k:eja on etupäässä lämpöisillä
saderikkailla seuduilla, joilla sataa ympäri
vuoden. Niiden rakenneominaisuudet tähtäävät
veden tulon vähentämiseen ja haihtumisen
edistämiseen. Juuristo on verrattain pieni, mutta
lehdet ovat suuret ja ohuet, joten haihduttava
pinta massaan verraten on suuri; ettei vettä
tarttuisi lehtiin, ovat nämä usein riippuvia ja
varustetut pitkällä, kourumaisella kärjellä, johon
sadevesi helposti valuu ja josta se helposti tippuu
pois. Pinta on usein peitetty lyhyillä,
leveätyvi-sillä samettimaisen peitteen muodostavilla
karvoilla, joilta vesipisarat helmeillen vierähtävät
lehden kastumatta; vesittäjiä on runsaasti,
sisäinen tuuletusjärjestelmä täydellinen, ilmaraot
usein kohoamien latvassa. Meidän kasvistomme
harvoja hygrofyyttejä ovat esim. Impatiens noli
tangere, Adoxa moschatellina, Circæa alpina. vrt.
Kuivakkokasvit, IV Os. J. A. W.

Kosteussato (saks. Niederschlag, ruots.
neder-börd), ilmassa olevan kosteuden tiivistyminen
vedeksi tai jääksi ja laskeutuminen maahan.
K:n eri muotoja ovat: sade, lumi, rakeet, raelumi,
kaste, kuura ja huurre. Sen paljouden
mittaamisesta ks. Sade, VIII Os., vrt. myös Lumi,
V Os., Kaste, IV Os., K u u r a, V Os. ja
Ilmatieteelliset kojeet, III Os. U. S:n.

♦Kostianvirta on nyttemmin valtion toimesta
perattu pienempien laivojen kuljettavaksi, joten
on saatu jokapäiväinen liikenneyhteys
Hämeenlinnan ja Joutsenselän Luopioisten pitäjään kuu-

X

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:39:25 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0319.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free