- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
621-622

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotitalous ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

621

Kotitalous

622

ohella kehittynyt laaja k. Yliopistot panevat
toimeen luentokursseja, lähettävät luennonpitäjiä
paikallisiin opintokerhoihin, antavat ohjausta
opintoihin, toimittavat kuulusteluja ja antavat
todistuksia. Englannissa on myös paljon
järjestöjä k:tä varten, huomattavin Kansallinen
koti-lukemisen liitto („National home reading union",
per. 1887). Siihen kuuluu tuhansia
opintokerhoja ja yksityisjäseniä. Keskusjohto toimii
etupäässä kirjallisen opastuksen kautta. Sillä on
oma aikakauslehti. Sota-aikana 1914-18 toimi
tuhansittain yksityisiä opintokerhoja, jotka
kokoontuivat kodeissa. Ruotsissa pani k:n
alkuun 1894 Goodtemplarien raittiusjärjestö
(„Goodtemplarorden"). Sillä on vakituinen
opintojen ohjaaja ja hänen rinnallaan opintokomitea.
Aluksi järjestettiin opintokursseja ja iltakouluja,
v:sta 1902 alkaen opintokerhoja. Sittemmin on
k:tä järjestänyt myös 3 muuta raittiusseuraa sekä
Työväen sivistysliitto. Nykyään on vuosittain
toiminnassa n. 2,000 opintokerhoa ja niissä
yhteensä lähes 30,000 jäsentä. Tutkintoja ei
pidetä eikä todistuksia käytetä. Kerhojen
lukuohjelma sisältää kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja
rajoittumatta yhteen aineeseen. Kirjastoliike ja
esitelmätoiminta tukee k:tä, tämä taas
kirjasto-liikettä. V. 1917 kerhot ostivat kirjoja 106,754
kr:n edestä; niiden kirjastoissa oli 293,166 nidettä;
saivat avustusta valtiolta, lääninkäräjiltä ja
kunnilta 33,691 kr., keskus- ja paikallisilta järjestöiltä
50,326 kr. — Kaikissa edellämainituissa maissa
on useita kirjeopistoja.

Suomessa on kokeiltu ja toimittu usealla
taholla. Raittiuden ystävät
järjestivät 1903 kotiopintokursseja raittiusasiassa.
„Yleisessä raittiustutkinnossa" on 3 kurssia, alempi,
laajempi ja ylin kurssi,
„raittiusopettajatutkin-nossa" 2, alempi ja ylempi. Edellistä tutkintoa
on suoritettu kaikkiaan yli 2,000. Myöhemmin
on ohjelmaan otettu muitakin tiedonaloja.
Kansallismielinen nuorisoliitto (per.
1908) on ajanut kotiopintoasiaa ja julkaissut
omia kursseja, pitänyt myös joitakin paikallisia
opintojuhlia, joissa on jaettu todistuksia.
Kansanvalistusseura toimitti 1908
„Kansalaisen opintokirjan", ohjeita ja selostavia
kirja-luetteloita itsekseen opiskelijoille. Seur. v.
yleinen kansanvalistuskokous Helsingissä valitsi
valistusjärjestöjen yhteistoimikunnan, joka ryhtyi
it-seopiskelutyötä suunnitelmallisesti järjestämään.
Tämän asettama „kansalaisopintojen johtokunta"
on valmistanut oppaita ja tutkintokursseja sekä
antanut todistuksia kursseja suorittaneille. Vv.
1912-18 on jaeltu yhteensä 1,903 todistusta,
niistä suurin osa kansanopistojen oppilaille. Vrsta

1919 on Kansanvalistusseuralla
kotiopintosih-teeri koko maan k:tä varten. Seura on julkaissut

1920 „Kansalaisopintokirjan", jossa on neuvoja
ja ohjeita lukemisesta ja opintokerhoista,
kurssivaatimuksia 37 aineessa ja lehtiä todistuksia
varten. Suuremmista suorituksista se jakelee
erityisiä todistuksia. Kansanvalistusseuran
kirjeopisto, joka opettaa yleiseen sivistykseen
kuuluvia ja ammattiaineita sekä myös esperantoa,
alkoi toimintansa 1920. Suomen kirjeopisto
Turussa opettaa kirjanpitoa ja Suomen
kieli-opisto Vaasassa uusia kieliä. Suomen
nuorison liitto on edistänyt kotiopintoasiaa
nuorisoseuroissa. Jokaisessa keskusseurassa sekä

useassa nuorisoseurassa on kotiopintosihteeri.
Liitto on noudattanut „kansalaisopintojen
johtokunnan" julkaisemia ohjeita ja kursseja ja viimeksi
liittynyt Kansanvalistusseuran
„Kansalaisopintokirjan" ohjelmaan.
Kotikasvatusyhdis-t y s on vista 1914 alkaen julkaissut vuosittain
yhden kirjan kotiopintojen harjoittajia varten.
Kirjat ovat olleet aina eri aineen alalta.
Kuulusteluja on pidetty sekä suullisia että kirjallisia ja
todistuksia on annettu. Lukijoita on ollut useita
tuhansia, todistuksia annettu 225-3,696 vuodessa.
Limingan k a n s a n opisto 1 a i s 1 i i 11o
(v:sta 1912) ja sen kanssa yhdessä O u lun
läänin kansalaisopintoliitto (v:sta 1914)
ovat julkaisseet kurssivaatimuksia ja opintokirjoja
sekä antaneet todistuksia. Ne ovat toimineet
etupäässä kansanopistojen oppilaiden ja entisten
oppilaiden keskuudessa, mutta myös
nuorisoseuroissa. Niiden toimittamassa
„Kansalaisopinto-kirjassa" (v:lta 1914) on kurssrt järjestetty eri
aineissa suunnilleen yhtä suuriksi ja jokaisessa
aineessa on 3 ylenevää kurssia, alku-, jatko- ja
ylitutkinto. Kotiseutututkimus on yhdistetty
opiskeluun siten, että jokaiselta ylitutkinnon
suorittajalta vaaditaan pieni, aineeseen liittyvä,
kotiseutua koskeva kirjoitus.
Opintokerhotoiminta on yhdistetty tutkintolukuihin. Kolmessa
aineessa ylitutkinnon (n. 30 tietokirjaa ja 3
kirjoitusta) suorittaneelle on annettu erityinen
kansalaisopintotodistus, pienemmät tutkinnot on
merkitty opiskelijan opintokirjaan. Limingan
kansanopistossa suoritettiin 1912-19 1,967 tutkintoa.
Nämäkin ovat liittyneet Kansanvalistusseuran
k:een. Suomen
kansanopistoyhdistys on toiminut myös kotiopintojen hyväksi
noudattaen ensin „kansalaisopintojen
johtokunnan" ohjeita ja yhtyen sitten
Kansanvalistusseuran järjestelmään. — Muista yrityksistä ja
toimista k:n hyväksi mainittakoon edellisten
lisäksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseurain,
Satakunnan nuorisoseurain, Kristillisen
työväenyhdistyksen, Sosiaalidemokraattisen sivistysliiton ja
Etelä-Karjalan nuorisoseurain toimet.
Viimemainittu on harrastanut etupäässä
kaunokirjallisuuden lukemista opintokerhoissa. O. T:n.

Kotitalous (ruots. huslig ekonomi, saks.
Hauswirtschaft, ransk. économie domestique, engl.
do-mestic economics) käsittää ammattinimityksenä
kaikki naisen työalaan kodissa kuuluvat
tehtävät maalla ja kaupungissa. Tähän käsitteeseen
sisältyy Suomessa: 1) kodin
kannatta-vaisuus, johon kuuluvat kirjanpito, tulo- ja
menoarvioitten laatiminen sekä ravintolaskelmat,

2) ruokatalous, johon kuuluvat
raaka-aineiden osto, säilytys ja ravinnoksivalmistaminen,
tuotteiden säilytys ja säilykkeiden valmistus,

3) siisti m is- ja puhdistustyöt, johon
kuuluvat huoneiden hoito ja siivoaminen,
vaatteiden hoito, pesu, mankeloiminen ja silitys,

4) lastenhoito, joka käsittää lapsen hoidon
ja kasvatuksen, pääasiallisimmin sen ensimäisinä
ikävuosina, 5) käsityöt, jotka sisältävät
parsimisen ja paikkaamisen, rintalapsen vaatetuksen,
puku- ja liinavaateompelun, vanhojen vaatteiden
uusimisen sekä kankaiden kudonnan, 6)
kasvi-tarhanhoito, joka käsittää
kotikasvitar-han suunnittelun, kylvön, hoidon, sadonkorjuun,
säilytyspaikkojen hoidon ja sadon säilyttämisen,
7) pienkarjanhoito, joka sisältää sikojen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0321.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free