Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotitalous ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
623
Kotitalousneuvoilta— Kotitalousvaliokiinta
624
lampaiden,, siipikarjan ja mehiläisten hoidon.
Tavallisesti kuuluu maaseudulla naisten tehtäviin
myöskin karjanhoito ja maitotalous.
Ruotsissa käsittää ammattinimitys ryhmät /,
3i 6 ja 7; Tanskassa ryhmät 7, 2 ja j; Norjassa
/, 2, 3, 4 ja 5; Saksassa samat kuin Suomessa;
Ranskassa i ja 2; Englannissa 7, 2, j, 4 ja 5.
vrt. Kotitalousneuvoilta ja
Kotitalousopetus, Täyd. ja
Talousopetus, IX Os. K. Sni.
Kotitalousneuvoilta. Km tehostamiseksi
sodanaikaisena pulakautena asetti eduskunta 1917
erityisen toimikunnan, ,,Valtion
kotitaloustoimi-kunnan", jolle muiden tehtäviensä ohella
uskottiin lisäavustusten jakelu valtion varoista
yksityisille järjestöille kotitalousneuvojien
palkkaamiseksi. Toimikunta on järjestänyt tehokkaan
neuvontatyön valvonnan konsulenttien,
viikkora-porttien ja kirjelmien avulla sekä koettanut mikäli
mahdollista kunnallistuttaa neuvontatyötä
saaden perustetuksi ’paikoittain kuntien valitsemia
kotitalousvaliokuntia. V. 1920 oli Suomessa 18
aluekonsulenttia, jotka olivat
Martta-yhdistysten, maanviljelysseurojen ja Fanny ja William
Ruthin säädöksen palkkaamia, sekä 344
kotitalousneuvojaa, joista 28 maanviljelysseurojen,
59 maamiesseurojen, 118 Martta-yhdistysten, 79
kotitalousvaliokuntien, 51 sahanomistajainliiton
sekä 9 erinäisten muiden järjestöjen palkkaamia.
Neuvontatyön ylin valvonta on
maataloushalli-tuksella, jossa v:sta 1917 alkaen on vakituisena
virkailijana kotitalouskonsulentti. Valtio avusti
neuvontatyötä 1920 maanviljelysseurojen
kautta 300,000 mkilla, Martta-yhdistysten kautta
30,000 mk:lla ja valtion kotitaloustoimikunnan
kautta 300,000 mk:lla. Nykyään on
kotitalousneuvojien tehtäviin kasvitarhanhoidon ia
ruokatalouden lisäksi osittain liitetty muutkin
kodinhoitoon kuuluvat tehtävät. Kotitalousneuvojat
valmistuvat kotitalousopistoissa, ks.
Kotitalousopetus, Täyd. K. Sni.
Kotitalousopetus (vrt. Talousopetus,
IX Os.). Sotavuosien ahdinkotila antoi k:n
kehitykselle voimakkaan sysäyksen, niin että
nykyään jo voidaan puhua määrätyistä
koulumuodoista tällä alalla. Yleensä ovat
koulukeittiöt (ks. t. Täyd.) kouluhallituksen
valvonnan alaisia, jota vastoin varsinaiset
ammattiopetusta edustavat koulut ovat
maataloushalli-tuksen alaiset, jossa vista 1918 alkaen on
vakituisena virkailijana kotitaloustarkastaja. —
Kansakouluissa on koulukeittiöitä toistaiseksi
ainoastaan Kuopion ja Turun kaupunkien
kansakoulujen 6:nnella luokalla. — Jatko-opetuksen
yhteyteen on koulukeittiöitä järjestetty 7:n suurimman
kaupungin kansakouluihin, joissa kukin ryhmä
oppilaita on n. 1-2 päivää viikossa. Maaseudulle
järjestetään jatko-opetuksen yhteyteen
kotitaloudellisia vuorokursseja. —
Kansakoulunopettaja-seminaareissa on kotitalous ollut oppiaineena
harjoituskoulujen jatkoluokilla v:sta 1913 ja
varsinaisen seminaarin ylimmällä luokalla v:sta 1920.
— Kansanopistojen „emäntäkoulu" nimitys
lakkautettiin 1919 ja on kotitalous niissä pysytetty
oppiaineena vain koulukeittiön muodossa. —
Oppikouluissa oli 1920 kotitalous oppiaineena 14
valtion tyttökoulussa ja 3:ssa yksityisessä, vista
1921 se on pakollisena oppiaineena kaikissa
valtion tyttökouluissa.
V. 1920 astui voimaan ensimäinen
maatalous-hallituksen hyväksymä väliaikainen ohjesääntö
kotitaloudellisia oppilaitoksia varten, ja sam.
v. lunasti valtio itselleen ensimäisen
kotitaloudellisen oppilaitoksen, nim. Orimattilan
kotitalousopiston. „Talousopetus" kirjoituksen
(ks. t. IX Os.) painattamisen jälkeen on silloin
luetelluista 33 koulusta 14 lopettanut toimintansa;
uusia 011 syntynyt 27 ja useimmat jäljelle jääneistä
ovat muuttaneet ohjelmansa ajan vaatimuksia
vastaavammalle kannalle niin, että Suomessa 1921
oli 29 yllämainitun ohjesäännön mukaan
järjestettyä kotitalouskoulua (kurssi
6-kuukau-tinen, pääsyvaatimus ylempi kansakoulu ja 17
v:n ikä) seur. paikkakunnilla: Hartolassa,
Huittisissa, Impilahdella, Paltamossa, Kankaanpäässä,
Pitkässälahdessa, Inkeroisissa, Oulussa, Lahdessa,
Suistamolla, Muuruvedellä, Niittylahdessa,
Orivedellä, Otavassa, Paimiossa, Peltosalmella,
Torniossa, Sääksmäellä, Rantasalmella, Räisälässä,
Salmissa, Liperissä, Suolahdessa, Joutsenossa,
Saarijärvellä, Tuusulassa, Uudellakirkolla V. I.,
Vehmaalla ja Ylitorniossa; 4
emäntäkoulua (kurssi 8-11-kuukautinen,
pääsyvaatimukset samat kuin edellisessä): Messukylässä,
Kauhajoella, Lapualla ja Sammatissa; 4 talousko u-
1 u a (kurssi 3-kuukautinen, pääsyvaatimukset
samat kuin edellisessä): Kuopiossa, Joensuussa,
Tampereella ja Vaasassa; 2 ammattikoulua
(kurssi 2 vuotinen, pääsyvaatimukset samat kuin
edellisessä): Helsingissä ja Porissa; 4
kotitalousopistoa (kurssi 11-kuukautinen,
pääsyvaatimukset 18v:n ikä, suoritettu kansakoulu ja
kotitalouskoulu), jotka valmistavat
kotitalousneuvojia: Orimattilassa, Haapavedellä,
Kangasalla ja Kruunupyyssä (ruots.); eri koulumuodoissa
ovat kotitalouden eri haarat eri tavoin
edustettuina (ks. Kotitalous, Täyd.).
Opettaja-valmistuksesta on toistaiseksi huolehdittu
yksityistä tietä, joten ruokatalousopettajat ovat
valmistuneet Helsingin kasvatusopillisessa
talouskoulussa (kurssi 1 V2 v-> pääsyvaatimukset
keskikoulu, 18 v:n ikä ja suoritettu talouskoulu);
kasvitarhaopettajat Reitkallin puutarhakoulussa
(kurssi 2-v., pääsyvaatimukset 18 v:n ikä ja
keskikoulu, lisäksi valmistetaan kasvitarhaneuvojia);
ruots. kotitalousopettajat valmistuvat Högvallan
kasvitarha- ja talouskoulussa Karjalla (kurssi
2 v., pääsyvaatimukset 8 luokkaa oppikoulua ja
18 v:n ikä). V. 1920 tekemällään päätöksellä on
eduskunta määrännyt v:n 1921 menoarvioon
otettavaksi tarpeellisen määrärahan valtion
laitoksena toimivan kotitalousopettajaopiston
perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. Maataloushallituksen
tekemän ehdotuksen mukaan tulisi
pääsyvaatimuksena olemaan 18 v:n ikä, keskikoulu,
suoritettu kotitalouskoulu sekä 1 v:n valvottu
harjoittelu; kurssiaika olisi 2 v. ja valmistettaisiin
opistossa sekä ruokatalous- että kasvitarhaopettajia.
— Edellisten lisäksi toimii maassa useita
yksityisiä kotitalouskouluja, joista huomattavimmat ovat
tehdaslaitosten yhteyteen perustetut.
Valtionavustusta annettiin 1920 ammatillisen k:n
edistämiseksi 660,000 mk. — V:sta 1918 alkaen toimii
maassa kotitalousopettajavhdistys, joka
toimeenpanemalla jatkokursseja ja luentotilaisuuksia
edistää opettajien ammattipätevyyttä. K. Sni.
Kotitalousvaliokiinta ks. K o Yi
talousneuvonta, Täyd.
%
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
