Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kouta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
629
tyen edelliseltä oppilaspolvelta seuraavalle,
joissakin vain varattomat saavat ilmaiset kirjat,
toisissa on kunnilla vapaus menetellä mielensä
mukaan. Kirjojen valmistus tapahtuu yleensä
opetusviranomaisten aloitteesta ja valvonnan
alla. Valinnan varaa eri kirjojen välillä ei
sanottavasti ole, kun tärkeimpiä oppikirjoja
tavallisesti on vain olemassa yksi ainoa lajiaan. Uudet
painokset tulevat verraten harvoin kysymykseen.
Parhaiten järjestettynä toimii Zürichin virallinen
opetusvälineliike (Lehrmittelverlag). Sen
tehtävänä on myöskin opetusvälineiden käytön
tarkastus ja valvonta kouluissa.
Itävallassa on virallinen
kansakoulu-kirjain kustantaminen yhtä vanha kuin maan
kansakoululaitoskin. Se sai alkunsa valistuneen
yksinvallan aikana. Maria Teresian toimesta
1770 ja 1772 vahvistettiin virallinen oppikirjain
painatusyksinoikeus, jota varten perustettiin
Wieniin valtion koulukirjain kustannusliike.
Liikkeen pääasiallisimpana silmämääränä on ollut
mahdollisimman huokeiden kansakoulukirjain
hankinta. V. 1846 erikoisesti määrättiin, ettei
kustannusliikkeen tarkoituksena saanut olla
valtion tulojen lisääminen. Yksinoikeus käsitti
alkuaan kaikki Itävallan kruununmaat; mutta
v:sta 1775 lähtien perustettiin muutamiin niistä
omat viralliset kustannusliikkeet. V. 1850
kaikkien muiden paitsi Böömin virallinen
kustannus-toimi jälleen keskitettiin Wieniin, missä
painettiin koulukirjoja valtakunnan eri kielillä.
1860-luvulla m. m. Unkarin ja Siebenbürgenin
kustan-nustoimi lakkasi Wienissä. Vv:n 1788-1850
välillä valtion yksinoikeus käsitti myös
lukioidenkin (keskikoulun) kirjat. Tämänkin jälkeen
oli hallituksella oikeus yksinoikeuteen ja
virallisia keskikoulun kirjoja oli edelleenkin olemassa
yksityistä tietä hankittujen rinnalla. V. 1887
nimenomaan määrättiin, että keskikoulujen
kirjoja oli kustannettava virallista tietä, milloin
niitä ei muuten voitu saada (tämä määräys
aiheutui valtakunnan kirjavista kielioloista).
V. 1864 yksinoikeus lakkasi myös
alireaalikou-lun kirjoihin nähden. V. 1867 määrättiin, että
opetusministeriön luvalla saatiin käyttää
yksi-tyiskustantajien kirjoja. V. 1869 valtakunnan
kansakoululaki kumosi yksinoikeuden
kansa-koulukirjoihinkin nähden. Valtion
kustannus-toimi ei silti lakannut, vaan aikanaan oli Wienissä,
Praagissa ja Lembergissä viralliset koulukirjain
kustannusliikkeet.
Japanissa valtion opetusministeriö on
v:sta 1903 toimituttanut kansakouluissa
käytettävät kirjat, jotka ovat pakollisia yksin
yksityiskouluissakin.
Suomessa eduskunta asiaa taloudellisesti
ollenkaan valmistamatta 16 p. huhtik. 1920 päätti,
että valtio ryhtyisi kustantamaan kansakoulun
oppikirjoja ja jakelemaan niitä ilmaiseksi
oppilaille. Päätöstä ei tätä kirjoitettaessa (maalisk.
1921) ole vielä lopullisesti toteutettu. L. H.
Kouta, Aarni (alk. Candolin, Arnold)
(s. 1884), suom. kirjailija, yliopp. 1904.
Julkaisuja: „Tulijoutsen" (1905, runoja), „Dityratnbeja"
(1907), „Suomalaisia näyttelijöitä" (1911),
„Jäiset temppelit" (1911, runoja), „Uhriliekki" (1915,
runoja), „Elämä ja kuolema" (1917, suorasan.),
„Valkea morsian" (1919, runoja). K:n runouden
ominaisuuksia on kalskava diktsioni ja Nietzschen
vaikutus, jota hän myös on suomentanut. K:n
muista, taitavista suomennoksista mainittakoon
Ibsenin „Rakkauden komedian" suomennos.
♦Kouvola. 1. Rautatieasema (I I.).
Kymin tehtaille johtaa valtion
normaaliraitei-nen 6 km:n pituinen haararata (valmist. 1892);
1919 saapui 157,215 ton. tavaroita (eniten
puu-ja sotilastavaraa, 108,660 ton.), lähetettiin 32,754
ton. (eniten puutavaroita, paperia ja selluloosaa,
30,520 ton.). Ratapihan sivu- ja syrjäraiteiden
pituus 23 km (sam. v.). V. 1913 valmistui
rautatien 4-kerroksiseen tiilirakennukseen sijoitettu
suurenmoinen sähkölaitos.
2. Taajaväkinen yhdyskunta (v:sta
1916), 3,963 as. (1919), joista 2,300
rautatien-virkailijoita ja näiden perheenjäseniä;
8-luokkai-nen yhteiskoulu (avattu 1903), jossa 14
opettajaa ja 300 oppilasta (1918), 2 kansakoulua,
työväenopisto; kulkutautisairaala, synnytyslaitos,
rautatienlääkärin, Valkealan kunnanlääkärin sekä
kolmen yksityislääkärin ja Valkealan
kunnaneläinlääkärin asuinpaikka, apteekki (v:sta 1898);
3:sti viikossa ilmestyvä sanomalehti „Kouvolan
sanomat" (v:sta 1910), kirjapaino;
Kansallisosakepankin ja Pohjoismaiden yhdyspankin
konttorit, Valkealan säästöpankki,’ kullakin oma talo;
30 suurempaa kauppaliikettä; teollisuuslaitoksia:
Kouvolan puunjalostustehdas. V:sta 1919
yhdyskunnalla oma valtuusto, jossa 18 jäsentä. —
K-on paraikaa muodostumaisillaan omaksi
kunnaksi ja seurakunnaksi. Kirkkona käytetään
entistä, uuteen tarkoitukseensa korjattua ja 3 p.
toukok. 1919 vihittyä ven. sotilaskirkkoa.
I-r H. <5c J. A. W.
Kovalevskij
e’-J, Maksim (1851-1916), ven.
oikeusoppinut ja historiantutkija, oli 1877-87
valtio-oikeuden ja vertailevan oikeushistorian [-professorina Moskovassa. Menetettyään tämän
viran K. oleskeli ulkomailla toimien m. m.
luennoitsijana Tukholmassa, Oxfordissa, Brysselissä
ja Pariisissa y. m. V. 1900 hän järjesti Pariisissa
ven. yhteiskuntatieteiden opiston. Palattuaan
1905 Venäjälle hän kutsuttiin luennoimaan
Pietarin polyteknillisessä laitoksessa, valittiin 1906
valtakunnanduumaan ja myöhemmin
valtakunnanneuvostoon, niissä oli vasemmiston
huoma-tuimpia jäseniä. K- julkaisi lukuisan joukon
yhteiskuntatieteellisiä teoksia, joissa hän käsitteli
varsinkin yhteiskunnan, perheen ja
maaomaisuuden historiaa ja joissa hän sovellutti vertailevaa
historiallista metodia ja uusimman etnologian ja
sosiologian tuloksia. Hänen julkaisuistaan
mainittakoon, paitsi useita Ranskan, Englannin y.
m. maiden yhteiskunta- ja hallintohistoriaa
koskevia tutkimuksia: „Nykyaikaisen demokratian
synty" (1895-97), „Euroopan taloudellinen
kehitys kapitalismin esiintymiseen saakka" (1898 ja
seur., myös saks.), „Venäjän taloudellinen
rakenne" (1900), „La Russie sociale" (1914).
♦Kovero ks. Tuupovaara, Täyd.
♦Kovno. Suurvaltain sodassa saksalaiset
valloittivat K:n elok. 18 p. 1915.
Kovuus ks. B r i n e 1 1 i n koe, Täyd.
♦Kra?, Thomas Peter, kuoli 1913.
♦Kragujevac. Suurvaltain sodan alussa oli K.
Serbian pääkaupunkina. Lokak. 31 p. 1915
saksalaiset sen valloittivat.
♦Kramar, Karl, otti suurvaltain sodan
puhjettua osaa vehkeilyihin Itävalta-Unkarin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
