- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
633-634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kresolit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

633

Kresolit—Kristiinaiikaii punki

634

inäksi taipua tähän vaatimukseen ja poistui
maasta. Kun ympärysvallat ilmoittivat, etteivät
tunnustaisi hallitsijaksi lähintä
kruununperillistä, kuningas Konstantinoksen vanhinta
poikaa Georgiosta, nousi valtaistuimelle hänen
toinen poikansa A 1 e k s a n d r o s. Vasta kuningas
Konstantinoksen poistuttua lakkautettiin saarto.
Hallituksen johtoon tuli jälleen Venizelos, joka
asettui ympärysvaltani käytettäväksi ja katkaisi
suhteet keskusvaltoihin. V. 1915 hajoitettu
eduskunta kutsuttiin jälleen kokoon ja elok.
1917 maa julistettiin piiritystilaan. Seur. v.
mainitaan kreikkalaistenkin joukkojen ottaneen
osaa taisteluihin Saloniki’n rintamalla. Km
liittyminen ympärysvaltoihin palkittiin runsailla
aluelaajennuksilla. Balkanin niemimaalla
K-sai Etelä-Epeiroksen Argyrokastroniin saakka
sekä osia Makedoniasta ja Traakiasta
Konstantinopolin lähellä olevalle Tsataldza-linjalle asti,
lisäksi Jambos-, Tenedos-, Lemnos-, Samotrake-,
Mitylene-, Samos-, Nikaria- ja Khios- y. m.
saaret Vähän-Aasian rannikolta, Vähän-Aasian
manterelta Smyrnan takamailleen (viimemainittu
on kuitenkin toistaiseksi oleva Turkin
nimellisen yliherruuden alainen). Erikoissopimuksella
Italia luovutti K:lle useimmat 1912
miehittä-mistänsä Dodekanes- (kaksitoista) saarista, m. m.
Kos-, Karpatos-, Astypalea- (Stampalia-) ja
Ko-lymnos-saaret pidättäen kuitenkin itselleen
toistaiseksi tärkeimmän niistä, Rhodoksen.
Turva-taksensa asemaansa Vähässä-Aasiassa Km
täytyi ryhtyä sotaan Turkin kansallisen puolueen
johtajaa Mustafa Kemalia vastaan. Venizelos
vei niinmuodoin maansa pitkän askelen
eteenpäin kohti kreikkalaisten haaveilemaa suurta
päämäärää: vanhan kreik. keisarikunnan
uudistamista. Hänellä oli siitä huolimatta edelleen
paljon vastustajia, jotka olivat tyytymättömiä
hänen tyrannilliseen sisälliseen hallitukseensa ja
jotka tahtoivat palauttaa kuningas
Konstantinoksen valtaistuimelle. Marrask. 1919 saatiin
ilmi upseerien ja aliupseerien keskuudessa häntä
vastaan muodostettu salaliitto, ja elok. 1920
kaksi kreik. upseeria teki häntä vastaan
murhayrityksen Pariisissa. — Lokak. 25 p:nä 1920
kuningas Aleksandros kuoli, apinansa puremasta.
Tämän johdosta etualalle joutunut kysymys,
kuka oli tuleva hänen seuraajaksensa, ratkesi
odottamattomalla tavalla. Sittenkuin Venizelos
marrask. 14 p:nä toimeenpannuissa
eduskuntavaaleissa oli kärsinyt musertavan tappion,
täytyi hänen luopua, ja Ralli muodosti uuden
mi-nisteristön. Kansa hengähti jälleen vapaasti ja
yleinen mielipide vaati entisen kuriinkaan
palauttamista. Huolimatta siitä, että Englanti
ja Ranska, joille Konstantinos edelleen oli
epämieluinen henkilö, uhkasivat peruuttaa Kreikalle
antamansa rahallisen ja muun kannatuksen, kansa
jouluk. 5 p:nä toimeenpannulla yleisellä
äänestyksellä, jolloin Konstantinoksen paluun puolesta
annettiin lähes miljoona ääntä, sitä vastaan n.
satatuhatta, kutsui hänet takaisin valtaistuimelle.
Jouluk. 19 p:nä kuningas saapui Ateenaan ja
otettiin vastaan suurella riemulla. Helmik. 1921
pääministeriksi tuli Kalogeropulos. J. F.

Kresolit ovat, yhtä poikkeusta lukuun
ottamatta, kiinteitä yhdistyksiä. Nc ovat toluolin

monohydroksylijohdannaisia(C6H4 q^3)- Luon-

nossa tavataan niitä kivihiilitervassa. Km
nitro-yhdistyksiä voidaan käyttää väriaineina.
Antiseptisten ominaisuuksiensa vuoksi k: 11a on laaja
käytäntö desinfioimisaineina esim. raakana
karboii-happona, mikä paitsi k eja sisältää myös fenolia.

E. S. T.

Kresty, vankila Pietarissa, tunnettu siitä,
että" sieliä säilytettiin vankeina niitä Suonien
virkamiehiä, jotka eivät taipuneet
noudattamaan n. s. yhdenvertaisuuslakia. ks. Suo m i,
IX Os. palsta 609.

*Krim. Historia. Bolsevikkien päästyä
voitolle Venäjällä syksyllä 1917 joutui myös
K- heidän valtaansa, josta syntyi levottomuuksia
ja häiriöitä. Saks. ja itäv. joukot vapauttivat
kuitenkin keväällä 1918 erisin Ukrainan ja
sitten myös Km bolsevikkien vallasta, jonka
jälkeen K- julistautui itsenäiseksi ja sinne
muodostui oma hallitus. K. joutui heti tullisotaan
naapurivaltion Ukrainan kanssa, mutta
pääviholli-sina pysyivät bolsevikit. Heitä vastaan
toimiva kenraali Denikin, joka m. m. nojautui
K:iin, valloitti 1919 koko Etelä-Venäjän, mutta
pian hänen täytyi peräytyä, ja keväällä 1920
bolsevikit hajoittivat hänen armeiansa. Sen
jäännökset jatkoivat kuitenkin K:llä
vastarintaa kenr. Wrangelin johdolla, joka taas syksyllä
1920 voitollisesti tunkeutui pohjoiseen päin.
Saatuaan aikaan aselevon Puolan karissa
bolsevikit pakottivat Wrangelin peräytymään ja
valloittivat marrask. 1920 Km. ’ G. R.

Kristallikeko ks. Silmä, VIII Os.

♦Kristiaania. 258,328 as. (1917). — V. 1919
oli K:lla 311 kauppalaivaa, 542,618 tori.

♦Kristiinankaupunki. 3,544 as. (1919), joista
1,232 suom. Asemakaava ja
rakennukset: uusi asemakaava valmistui 1912.
Itäpuolelle kasvaa uusi kaupunginosa, jossa
nykyään on m. m. rautatieasema alueineen,
suom. yhteiskoulun 3-kerroksinen kivitalo (rak.
1916, piirustukset laatinut K- S. Kallio),
nahkatehdas, laiturit ja kalamakasiineja. Satama:
v. 1906 aloitetut uuden sataman rakennustyöt
ovat nyttemmin pääasiassa valmiit (kustannukset
nousseet 1,250,000 mk:aan). Siihen johtaa 3
väylää, vanhin Storbådan eteläpuolitse, toinen
tämän ja Pohjois-Storbådan lomitse ja kolmas
n. s. Saltgrundin väylä, joka on tarkoitettu
rannikkoliikenteelle ja tullee valtion toimesta
syvennettäväksi. Ulkosatama sijaitsee Ädgrundilla
ja on avara, merenkäynniltä suojattu, 10,? m
(36 jalkaa) syvä. Täältä sisäsatamaan johtava
väylä on 6 m syvä. Sisäsataman kääntöallas on
6 m syvä ja 250 m pitkä, sen kivilaiturin jatkona
on 74 m pituinen paalulaituri. Kivilaiturin
vieressä on uusi tullipakkahuone, jonka lattiapinta
on 1,852 m2, ja sen läheisyydessä 20
varastotonttia. Kivilaiturilla on kaksoisraide ja
tullikamarin itäpuolella myös raide; sitäpaitsi
johtaa varastotonteille 2 raidetta. Kivisillan
eteläpäässä olevan nostokraanan nostovoima on 15
tonnia. Sataman edulliset jääsuhteet aiheutuvat
siitä, että kaupungin lahden pohjoispäähän
laskee Tiukkajoki (Tjöckå) ja satama-alueen
itäpuolelle Lappväärtin joki. L a i v a 1 i i k e:
laivastossa (1920) yksi moottorikaljaasi (245
rek.-ton.), hinaajia ja proomuja. V. 1919
viennin arvo oli 2,972,619 mk. ja tuonnin 250,258
mk. — Teollisuuslaitokset: uusia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0327.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free