Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kresolit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
635
Kristillinen sanomalchtitoimisto—Kronoisotermit
636
tehtaita: metallitehdas, nahkatehdas,
laiva-veistämö. Lakkautettuja tehtaita 1 panimo,
2 tislauslaitosta, höyrysaha. — Kalastusta
on harjoittanut 22 venekuntaa (45 perhettä);
saalis (1919) n. 480,000 kg silakkaa, 3,200 kg
lohta, 4,100 kg siikaa ja 6,000 kg sekakalaa. —
Uusia pankinkonttoreita:
Kansallisosakepankin ja Pohjois-Suomen osakepankin.
Sanomalehdistä ilmestyy nykyään vain
„Sydösterbotten" (2-päiväinen), mutta v:n 1921
alusta ilmestyy „Kristiinan sanomat"
(2-päiväinen). — Kaupungintalous (1919):
tulot 1,276,559 mk., menot 1,218,133 mk.,
omaisuus 7,796,000 mk., velat 2,087,609 mk.
Kaupungin hoidossa olevia rahastoja: sairaalarahasto
30,000 mk., Kepleruksen ruots. kansakoulun
rahasto 34,548 mk. Sitäpaitsi 3 yksityistä rahastoa
vanhainkotia varten, yhteensä 87,909 mk. —
Valtuustossa on 24 jäsentä, niistä (1920) 20
ruots., 3 suom. porvaria, 1 sosialisti. K.J. V.
Kristillinen sanomalehtitoimisto on „Suomen
kirkon seurakuntatyön keskusliiton" johtokunnan
perustama toimisto, jonka tarkoitus on seurata
kristillisen ja kirkollisen elämän ilmiöitä koti- ja
ulkomailla sekä tarjota maamme
sanomalehdistölle uutisia ja kirjoituksia kristinuskoa ja
kirkon elämää koskevista ajan kysymyksistä.
Toimisto, jonka toiminta vielä on väliaikaisella
kannalla, avattiin toukok. 1919. K. K. A.
Kristillinen ylioppilasliike ks.
Ylioppilasliike, X Os.
Kristuksen hikiliina ks. Veronika, X Os.
♦Kroatsia ks. S e r b i a 1 a i s-k r o a t s i a 1 a i
s-sloveenilainen valtakunta.
*Krojr, Gina, kuoli 1916.
Krogh [krog], August (s. 1874), tansk.
fysiologi, fil. toht. 1903, eläinfysiologian dosentti
Kööpenhaminassa 1908 ja saman aineen
professori 1916. Hänen tieteelliset tutkimuksensa
kohdistuvat elimistön hapentarpeeseen eri
fysiologisissa tiloissa sekä siihen tapaan, millä tätä
tarvetta tyydytetään. Ollessaan
kööpenhaminalaisen fysiologin Bohrin assistenttina
1899-1908 hän teki huomiota herättäviä tutkimuksia
keuhkoissa tapahtuvasta kaasunvaihdosta. Sen
jälkeen hän on kohdistanut huomionsa kudosten
hapentarpeen tyydyttämiseen ja todennut m. m.,
että verihiussuonilla on erittäin tärkeä
verimää-rän suuruutta tarpeen mukaan järjestävä
regu-latorinen kyky. Näillä tutkimuksillaan, jotka
tosin eivät vielä olleet loppuunsuoritetut,
Saavutti hän 1920 sellaisen huomion, että sai
fysiologian ja lääketieteen Nobel-palkinnon
sanotulta vuodelta. V. K.
Krogins [kra-J, Lars (s. 1860), liikemies,
kauppaneuvos; yliopp. 1879; liittyi 1882 isänsä
perustamaan liikkeeseen Lars Krogius & Co Helsingissä,
otti 1883 osaa Suomen höyrylaiva o.-y:n
perustamiseen ja oli sen toimeenpanevana johtajana
1890-1920. Vv. 1897 ja 1900 K. oli
valtiopäivillä porvarissäädyn jäsenenä; ollut jäsenenä
useissa komiteoissa, m. m. siirtolaiskomiteassa
1898, 1911-14 The Baltic & White Sea
Conference nim. laivanvarustajain liiton
puheenjohtajana. V. 1920 hän ja hänen veljensä Ernst K.
(s. 1865) lahjoittivat Helsingin yliopistolle 500,000
mk. kansantalous- ja tilastotieteen
professorinviran perustamiseksi (ollen viranhaltian
velvollisuutena käyttää opetuskielenä ruotsia).
♦Krohn. 1. Kaarle Leopold K. valittiin
Suom. kirjallisuuden seuran esimieheksi 1917.
Uudempia julkaisuja: „Suomalaisten runojen
uskonto" (1914-15), „Suomalaiset syntyloitsut"
(1917), „Kalevalan kysymyksiä" (2 os., 1918).
2. Helmi K- (s. 1871), kirjailijatar, edellisen
sisar. Julkaisuja: kertomukset „Onnen etsinnässä"
(1898, salanimellä „Anni Kaski"), „Kansan
hyväksi" (1902, katovuosikuvaus, nimellä Helmi Setälä),
„Surun lapsi" (1905), „Mennyt päivä" (1906),
„Vanhan kartanon tarina" (1907), „Kaksi ihmistä"
(1909), „Kun suuret olivat pieniä" (1911,
kuvauksia suom. kirjailijain y. m. lapsuudesta, nimellä
Helmi Krohn), „Isa Asp" (1912), „Siipirikko"
(1915, Ernst Ahlgrenin elämäkerta), „Emilie
Bergbom" (1917), „Jenny Lind" (1917), „Naisia"
(1918) y. m., lasten- ja nuorisonkirjallisuutta,
suomennoksia (m. m. Topeliusta, Kiplingiä, Selma
Lagerlöfiä, Anderseniä, Björnsonia, Shaw’ta,
Oscar Wildeä). K. on esiintynyt „Valvojassa"
(jonka päätoimittajana 1909-10) arvostelijana,
toimittanut kuvallista kuukauslehteä „Otavaa"
(1912-19) ja lastenlehteä „Pääskystä" (v:sta 1907).
3. Hilja Teodolinda K- UudempJa
julkaisuja: „Ikiaartehet" (1913), „Hehkuvan
ke-vävän maa" (1913, novelleja), „Kun valkenee"
(1914, romaani), „Tuhotulva" (1916,
sävelruno-elma), „Valittuja runoja" (1916), „Ahertajat"
(1918, romaani) y. m. Kootut kertomukset
alkoivat ilmestyä 1918.
Kromaattinen aksentti ks. Korko, IV Os.
Krominahkatelidas, Epilän pysäkin luona
Pirkkalassa, omistaja A.-b. Krominahkatehdas o.-y.,
perust. 1916, tuotanto krominahkaa n. 600,000
neliöjalkaa (1918), arvo n. 5 milj. mk.,
osakepääoma 450,000 mk., vararahasto 400,000 mk.
Työväkeä n. 30 henkeä (1918). J. A. W.
Kromiteräs, erikoisteräs, joka sisältää kromia,
sekä tavallisesti muitakin aineita, useimmiten
nikkeliä (krominikkeliteräs). Käytetään
lujuutensa vuoksi akseleihin y. m. suurien voimien
rasittamiin koneosiin. Vetolujuus 7,500-12,000
kg/cm2, karkaistuna jopa 20,000 kg/cm3.
P-o P-o.
Kromoforirvhmä ks. Väriaineet, X Os. p.
1657 alh.
Kromogeenit ks. V ä r i a i n e e t, X Os. p. 1658.
Kronoisotermit (kreik. khronos = aika ja i s
o-termit ks. t. III Os.) I. i s o p 1 e e t i t,
käyrät, jotka samaan aikaan osoittavat lämpötilan
päivittäisen ja vuotuisen kulun.
Suorakaiteen viereiset sivut jaetaan toinen 12
ja toinen 24 yhtäsuureen osaan ja osien
päätepisteistä piirretään sivujen suuntaiset suorat.
Ajatellaan nyt, että näiden leikkauspisteiden
etäisyydet suorakaiteen toisesta sivusta esittävät
kuukausia ja välit toisesta sivusta vuorokauden
tunteja. Edelleen piirretään kuhunkin
leikkauspisteeseen suorakaiteen tasoa vastaan
kohtisuoria, jotka pituudellaan ilmaisevat kunkin
leikkauspisteen esittämänä hetkenä jollakin
paikkakunnalla vallitsevaa keskimääräistä lämpötilaa
(siis esim. syyskuussa klo 12 päivällä vallitsevaa
keskimääräistä lämpötilaa). Kaikkien
piirrettyjen kohtisuorien päätepisteiden kautta
ajatellaan pinta kulkevan n. s.
kronoisotermi-pinta. Jos tällä pinnalla yhdistetään kaikki
ne kohdat, jotka ilmoittavat 1° lämpötilaa,
samoin ne, jotka ilmoittavat 2°, 3°, j. n. e. lämpö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
