Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kronstatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
637
Kroiistatti—Kubmonleml
638
tiloja, niin k. syntyvät. Mainitun pinnan
valmistus on siksi monimutkainen, että sen sijaan
mieluummin piirretään k:n projektsionit
perustasolle.
Samoin kuin k. ovat myös
kronoisobaa-rit (ks. Isobaari, III Os.), k r o n o i s
o-hyeetit (ks. Isohyeetit, III Os.) j. n. e.
piirrettävissä. U. S:n.
♦Kroiistatti. Helmi-maaliskuun vaiheessa 1921
puhkesi K:ssa kapinaliike vallassa olevaa
kommunistihallitusta vastaan, jonka kuitenkin
onnistui pakottaa linnoitus antautumaan 17 p. maalisk.
Suuri osa miehistöä pakeni Suomen puolelle.
Kruununoikeus 1. kruununetuus ks.
Regale, VII Os.
Kniuiiunperintö. Milloin ei ole tietoa kuolleen
perintöön oikeutetusta sukulaisesta tai
sukulainen ei tiedä perinnöstä, eikä ole muillakaan
perusteilla jäämistöön oikeutettuja olemassa, lankeaa
perintö kruunulle, kuuluen tämä kruununoikeus
n. s. kruununetuuksiin 1. regaaleihin. S. O. P.
♦Kruunupyy. 3,563 as. (1918), puutarha- ja
talouskoulu (avattu 1914), keuhkotautihuoltola
(v:sta 1909) omine lääkäreineen, paloapu- ja
eläinvakuutusyhdistys, osuuskauppa, jolla 2
myymälää, useampia puimaosuuskuntia, Norrbyn
kone- ja moottoriveneosuuskunta, puhelinosuus
kunta. — Kirkossa runsaasti raamatunaiheisia
John Backmanin valmistamia seinämaalauksia
v:lta 1756. J. A W.
Kruger, Carl Nicolaus Adalbert
(1832-96), saks. tähtitieteilijä, tuli, oltuaan
assistenttina Bonnin observatorissa, 1863 tähtitieteen
professoriksi Helsinkiin, josta 1876 siirtyi ensin
Gothan ja sittemmin, 1880, Kielin observatorin
johtajaksi. Gothassa ollessaan K- suoritti loppuun
Argelanderin alullepaneman suurtyön, Bonner
Durchmusterung (ks. t. Täyd.). Helsingissä K.
havaitsi Helsingin zonikatalogin, joka sisältää
55° ja 65° välisten tähtien asemat 9,5
suuruusluokkaan asti. Kieliin muutettuaan K- toimitti
kuolemaansa saakka aikakauskirjaa
„Astronomische Nachrichten".
♦Krümmel, Otto, tuli 1911 Marburgin
yliopiston professoriksi. Kuoli 1912.
Ksanthippos (5:nnen vuosis. alussa e. Kr.),
ateenalainen valtiomies, Ariphronin poika
Buzy-gien ylhäistä sukua, lankoudella liittynyt
Alk-meonideihin, Perikleen isä. Vastusti Miltiadesta
ja nosti häntä vastaan syytteen valtiorikoksesta
489. Karkoitettiin liuskaäänestyksellä Ateenasta
484, mutta kutsuttiin samoin kuin muut
ostraki-soidut takaisin Kserkseen sodan aikana. Johti
ateenalaista osastoa liittoutuneiden helleenien
laivastossa, kun tämä 479, spartalainen
Leotykhi-das ylipäällikkönään, läksi Vähän-Aasian puolelle,
jossa maihin noussut miehistö saavutti Mykalen
voiton. Kun laivasto sitten, tehtyään retken
Hellespontokseen, läksi sieltä kotimaahan, jäi
K- laivoineen vielä sinne sekä piiritti ja valloitti
Sestoksen kaupungin, persialaisten tukikohdan
salmen euroopanpuoleisella rannalla. O. E. T.
Ksantiiui, puriini-ryhmään kuuluva emäs, jonka
johdannaisia ovat koffeiini «(ks. t. IV Os.) ja
teobromiini (ks. t. IX Os.). Esiintyy
lihasnes-teissä, haimassa, maksassa, pernassa, aivoissa,
virtsassa sekä useiden kasvien iduissa. N. J. T.
Kserofiilinen (kreik. ksero’s = kuiva, ja philos
= suosiva), kasveissa se ominaisuus, että suosivat
kuivuutta. Knä kasveja ovat kserofyytit 1.
kuivakkokasvit (ks. t. IV Os.).
♦Ktesipkou. Tämän 30 km Bagdadista etelään
olevan kaupungin raunioiden luona syttyi
marrask. 22 p. 1915 4 päivää kestänyt taistelu, missä
turkkilaiset tuottivat Tovvnshendin johdolla
Bagdadia kohti hyökkääville englantilais-intialaisille
joukoille tappion ja pakottivat ne peräytymään
Kut el-Amaraan. [Streck, „Seleucia und
Ktesi-phon" (1916).] K. T-t.
♦Kuban ks. K a u k a a s i a, Täyd.
Kubismi on nimenä nykyaikaisella, Cézannen
taiteesta alkunsa juontavalla ja espanjalaisen
taiteilijan Pablo Picasson (s. 1881) edelleen
kehittämällä maalaustaiteen suunnalla, joka
syrjäyttämällä kaiken totunnaisen sommittelun ja
syvyyden vaikutusta tavoittelevan perspektiivin
pyrkii luomaan taiteelliselle käsittelylle aivan
uuden abstraktis-geometrisen perusteen.
Aikaisempien, todellisuudesta lainattujen viivojen ja
muotojen sijalle asettavat kubistit teostaan
som-mitellessaan geometrisia suora- ja teräväkulmaisia
kuvioita, kuutioita ja pyramideja, ja
palloseg-menttejä, joiden tulee myöskin korvata
perspektiivi, s. o. taulupinnan ulottuvaisuus
kolmanteen suuntaan. Kubistit lähtevät tosin
etusijassa kuviensa pintavaikutuksesta, mutta
niiden tulee sittenkin jossain määrin olla
stereo-metrisiä, ulottua myöskin kolmanteen suuntaan.
Värikäsittely on samoin aivan mielivaltaista,
todellisuudesta riippumatonta, senkin tulee
vapautua aistillisen vaikutelman kahleista ja
muuttua yksinomaan henkiseksi, taiteilijan
yksilöllisestä käsityksestä riippuvaksi. Kubististen
maalaajien joukossa voidaan erottaa useita eri
ryhmiä: toiset eivät katkaise kokonaan kaikkia
suhteitaan olevaiseen maailmaan, vaan
muotoilevat esineet ja henkilöt kuutiomaisia muotoja
silmälläpitäen, toiset, äärimmäisen k:n
kannattajat, n. s. orfeistit, sitävastoin kiinnittävät
kaiken huomionsa siihen, että maalauspinta on
yksinomaan puhtaitten abstraktis-geometristen
kuvioiden yhdistelmä. — Huomattavimpina
kubistisina maalaajina mainittakoon ransk. Georges
Bragne, André Derain, Delaunay, saks. Erich
Heckel, August Macke, Carl Mense, itäv. Ant.
Pochazka y. m. [Guillaume Apollinaire, „Les
peintres cubistes".] F. L.
Kubisti ks. Kubismi, Täyd.
♦Kuehl, Gotthard, kuoli 1915.
♦Kuhmalahti. 2,278 as. (1918), kunnanlääkäri,
oma paloapuyhdistys, 2 osuuskauppaa,
ammattikalastusta etenkin Längelmävedestä. — Kirkossa
Svefildin 1795 maalaama 2-osainen alttaritaulu:
„Ristiinnaulitseminen" ja „Lain antaminen
Si-nailla". J. A. W.
♦Kuhmoinen. 6,960 as. (1918), kansakouluja 9
(1917), oma paloapuyhdistys, 2 osuuskauppaa,
2 osuusmeijeriä, osuuskassa,
turvepehkuosuus-kunta, Tampereen osakepankin ja
Kansallisosakepankin konttorit, 7 puhelinkeskusta,
Puuk-koisten, Ruolahden, Korppilan, Pihlajalahden
sähkölaitokset; kotiteollisuutena veneiden ja
ajokalujen tekoa myytäväksi. — Kirkossa B. A.
Godenhjelmin maalaama alttaritaulu „Kristus
ristillä". J. A. W.
♦Kuhmoniemi. 9,050 as. (1918), köyhäintalo
Kämärässä, Kajaanin piirieläinlääkäri käy
kuudesti vuodessa, 1 osuusmeijeri, 3 osuuskassaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
