Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kumlinki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
641
Kumlinki—Kunta
642
lähistöllä. — K:n huvila on v:sta 1920 ollut
tasavallan presidentin kesäasuntona. K. J. V.
♦Kumlinki. 1,072 as. (1918), osuusmeijeri,
osuuskauppa, Landtmannabankenin konttori,
saha myllyilleen, Granit-yhtiön kivilouhos,
laivastossa (1916) 18 purjelaivaa (675 rek.-ton.),
halkojen kuljetusta Pohjanmaalta Tukholmaan
ja Ahvenanmaalta Turkuun, kalanmyyntiä
Helsinkiin, Turkuun, Tukholmaan ja Viroon,
Kro-karnen satama Turun-Maarianhaminan reitillä.
— Kirkossa R. V. Ekmanin maalaama
alttaritaulu „Ehtoollinen". J. A. W.
Kuninkaanlähde, iso lähde Kankaanpään
pitäjässä Vihtiläjärven kylän Knlhuan talon maalla,
n. 7 km kirkolta itäänpäin Hämeenkyröön
johtavan n. s. Kangastien varrella, Hämeenkankaan
etelärinteen alareunassa. Lähteen kerrotaan
aikoinaan saaneen nimensä siitä, että kuningas
Adolf Fredrik tunnetulla Suomen-matkallaan 1752
oli heinäk. 17 p:nä tätä tietä kulkiessaan
pysähtynyt seurueineen lähteen luo.
Ohitsemat-kustajat vieläkin tavallisesti poikkeavat sen
kristallinkirkasta, hyvänmakuista vettä nauttimaan.
Lähteen ensimäinen, suurin silmäke on
läpimitalleen n. 4 m; siitä pulppuaa runsaasti vettä,
joka virratessaan n. 4 km:n päässä olevaan
Vih-tiläjärveen saa lisää vettä vähän alempana
olevista toisista silmäkkeistä. Veden lämpötila on
kesät talvet miltei muuttumatta sama, -f- 4° C.
Lähteen vesimäärää osoittaa se, että lähdeojan
koskissa nykyään käy 5 jauhomyllyä, joista 2
turbiinilla, sekä yksi sähködynamo. Matkallaan
lähdeoja muodostaa pienehköjä lammikoita;
niihin istutti lähteen luona kauan asunut
metsän-tarkastaja Mikko Syrman vainaja noin 40 v.
sitten forelleja, joita sieltä siitä lähtien on saatu
onkia. A. L-o.
Kunnallinen keskustoimisto ks. Suomen
kunnallinen keskustoimisto, IX Os.
Kunnallisasetus ks. Kunta. Täyd.
Kunnallislait ks. Kunta, Täyd.
Kunniamerkit, urhoollisuudesta tai erikoisista
ansioista annettavat merkit. Suom. kunniamerkit
ovat vapausristi (IV, III, II, I I., suurristi) ja
-mitali sekä „Suomen valkoinen ruusu"
(komentajamerkit, ritarimerkit ja ansiomitalit). W. E. T.
♦Kunnianteko, sotilaallinen tervehdys
esimiehelle. Sotilas tekee kunniaa: 1) maan
korkeimmalle sotaherralle, lipulle ja sotilaalliselle
hautaussaatolle sekä paikallaan seisoessaan kaikille
esimiehille käymällä rintamaan, s. o. ottaen
perusasennon tehtyään puolikäännöksen esimieheen
päin, 2) kaikille esimiehille viemällä oikean
käden lyhyesti lakinreunaan tultuaan 6 askeleen
päähän vastaantulevasta esimiehestä, 3) kaikille
esimiehil’e, milloin hänellä on kädessään paketti
tai kantamus, ohikäymällä ryhdikkäänä
kääntäen päänsä nopealla liikkeellä esimieheen.
Upseerit tekevät kunniaa viemällä käden
lakin-reunaan. W. E. T.
♦Kunta. Kunnallislainsäädäntö.
Suomen maalais-k:ain kunnallishallinto elvytettiin
helmik." 6 p. 1865 annetulla asetuksella
kunnallishallituksesta maalla. Tämä laki
uusinnet-tiin perusteellisesti kesäk. 15 p. 1898 annetulla
asetuksella. Kesäk. 23 p. 1902 annettu asetus
teki siihen eräitä pienempiä muutoksia.
Perusteellisempia, erittäinkin kunnallista äänioikeutta ja
vaalikelpoisuutta koskevia uudistuksia tuotti maa-
Täyd. ii. Painettu "/» 21.
lais-k:ain kunnallishallintoon marrask. 27 p.
1917 julkaistu maalais-k:ain kunnallislaki, jota
täydensivät samana päivänä annettu
kunnallinen vaalilaki ja laki kansanäänestyksestä.
Maalaiskuntain kunnallislakiin tehtiin tärkeitä
muutoksia maalisk. 27 p. 1919 annetulla lailla. Samana
päivänä kumottiin laki kansanäänestyksestä
kokonaan. Sittemmin muutettiin elok. 15 p. 1919
annetulla lailla tärkeissä kohdin saman vuoden
maaliskuussa annettua lakia.
Kaupunkien kunnallishallintoa säännöstelivät
vanhempina aikoina 1347 valmistunut yleinen
kaupunkilaki sekä eri aikoina annetut
porvariston erioikeudet ja lukuisat muut asetukset ja
kaupunkien erioikeudet. Näistä ovat vielä eräiltä
osilta voimassa m. m. hrlmik. 23 p. 1789
porvaristolle ja kaupungeille annettu vakuutus.
Sittemmin laski jouluk. 8 p. 1873 annettu asetus
kunnallishallituksesta kaupungissa perustuksen
uudelle kehityskaudelle kaupunkien
kunnallishallinnossa. Mainittuun asetukseen tehtiin elok.
15 p. 1883 ja jouluk. 15 p. 1897 eräitä
muutoksia. Samoin kuin maalais-k:aiii
kunnallishallinto oli kaupunkien kunnallishallinto 1917-19
suurten muutosten alaisena. Tältä ajalta ovat
paitsi maalais-k:ain kanssa yhteistä marrask. 27 p.
1917 annettua kunnallista vaalilakia samana
päivänä annettu kaupunkien kunnallislaki, johon
maalisk. 27 p. 1919 ja elok. 15 p. 1919 annetut
lait tekevät eräitä muutoksia. *
Vv:n 1917-19 murrosaikoina annettiin uusien
kunnallislakien sovelluttamisesta useita n. s.
välittäviä asetuksia, jotka kuitenkin nyttemmin
ovat kadottaneet käytännöllisen merkityksensä.
A. M a a I a i s-k:a in hallinto nykyään
voimassa olevien säännösten mukaan. Maalais-k:n
jäsen on, siihen katsomatta mihin
uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, jolla
k:ssa on tai tulee olla asunto ja kotipaikka; joka
siellä omistaa tai viljelee maata tai hallitsee muuta
kiinteätä omaisuutta; taikka joka siellä harjoittaa
elinkeinoa, liikettä tai ammattia.
Kunnallinen äänioikeus on jokaisella
maa-lais-k:n jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla
on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen
vaalivuoden alkua on täyttänyt 21 vuotfa ja joka
viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on k:ssa
hengille kirjoitettu. Vaalioikeutta vailla on
kuitenkin: 1) se, joka on holhouksen alaisena; 2) se,
joka muun syyn kuin kunnallishallituksen
todistuksella näytetyn varattomuuden tähden on
kahden lähinnä edellisen vuoden aikana jättänyt
suorittamatta hänen maksettavikseen pannut
kunnalliset maksut; 3) se, joka k:n köyhäintalolla,
kunnalliskodissa tai vuosihoidokkina nauttii
vakinaista vaivaishoitoa; 4) se, joka oikeuden
lainvoimaisen päätöksen nojalla on
kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan
palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; 5) sekä se, joka on
todistettu syypääksi siihen, että hän
kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
äänestänyt useammassa kuin yhdessä
vaalipaikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella on
häirinnyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina
kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien,
kuin päätös on saanut lain voiman.
Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja k:n muihin
luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on
jokainen k:ssa asuva henkilö, joka on oikeutettu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
