Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuru ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
653
Kuru — Kuumcmiusuunit
654
neita lehtiä äkämiksi. — Keväisin vahingoittaa
alhainen lämpö ja kuivattava tuuli usein nuoria,
vasta silmusta puhkeavia lehtiä, jotka
myöhemmin voivat tulla hyvinkin kurttuisiksi. Ne lehden
osat, joiden vahingoittumisesta tai
tuhoutumisesta kurttuisuus on aiheutunut, ovat tässä
tapauksessa aina vaaleammat tahi kellertävän tahi
punertavan vihreät. Valko- ja keltalaikkuiset
lehdet ovat useinkin huomattavan kurttuiset.
Tässä tapauksessa 011 siis perinnöllinen
fysiologinen puutteellisuus tahi suoranainen ulkoa
tullut myrkkyaine lähimpänä alkusyynä k:n syntyyn.
Useiden k:ien alkusyy on toistaiseksi tuntematon.
J• /• L.
♦Kuru. 5,251 as. (1918), kansakouluja 7 (1917),
oma paloapuyhdistys (v:sta 1896),
osuuskauppa, höyrylaiva-, puhelin-, turvepehkuosuuskunta;
osuusmeijeri lakannut toimimasta;
teollisuuslaitoksia: Karjulan kosken sähkölaitos, josta
valaistus kirkonkylään, kivilouhimoita Lörpyksen,
Ikosen, Petäjäniemen ja Yläkapeen mailla,
suksi-teollisuutta. — Kirkossa J. Z. Blackstadiuksen
maalaama alttaritaulu „Kristus ristillä" (saatu
1852). J. A. IV.
♦Kustavi. 2,690 as. (1918), kansakouluia 4
(1917); laivastossa (1916) 11 purjelaivaa (1,891
rek.-ton.).
Kuteenvartija on se kutomakoneen
apumeka-nismi, joka pysäyttää koneen heti, kun kude
puuttuu vireestä.
Kut el-Amara [kut el-arnära] (kut on
hindusta-nia = pikku linna),’ kylä Tigriin vas. rannalla
vastapäätä Satt el-Hain kanavan suuta, n. 150
km Bagdadista kaakkoon. Ennen suurvaltain
sotaa oli siinä n. 500 taloa ja moskeia. Asukkaat
olivat kristittyjä, juutalaisia ja kurdeja. Jouluk.
1915 joutuivat Ktesiphonin tienoilta peräytyneet
engl.-intialaiset joukot saarroksiin K- el-A:ssa,
missä heidän (n. 13,000 miestä) oli pakko antautua
turkkilaisille huhtik. 28 p. 1916. Helmik. 1917
englantilaiset valtasivat K- el-A:n uudelleen.
K. T-t.
♦Kutsunta. Helmik. 8 p:nä 1919 annettu
väliaikainen asevelvollisuuslaki ja asetus sen
sovel-luttamisesta saman kuun 25 p:ltä sisältävät k:sta
m. m. seuraavaa: k. toimitetaan vuosittain
helmikuun kuluessa ja käsittää eräin poikkeuksin
ne nuorukaiset, jotka k.-vuonna täyttävät 20
vuotta. K:n toimittamista varten ovat läänit
jaetut kahdeksi tai useammaksi k.-p iiriksi
ja kukin näistä k.-a 1 u e i s i i n, jotka käsittävät
yhden tai useamman maalais- tai
kaupunkikunnan. K.-alue taas 011 jaettu
tarkastusalueisiin, jona tavallisesti on kunta.
Jokaisessa k.-piirissä on k.-t o i m i s t o, jossa on
puheenjohtajana piiripäällikkö ja lainoppinut
sihteeri. K:t toimittaa lisätty k.-t o i m i s t o,
jossa k.-toimiston varsinaisten virkamiesten
lisäksi on kaupungissa maistraatin ja maalla
kunnallislautakunnan määräämä henkilö.
K.-viran-omaisia on edelleen lääni n t o i m i s t o, joka
käsittelee asevelvollisuusasioita toisena
oikeusasteena ja jossa on esiupseerin arvoinen
puheenjohtaja ja neljä jäsentä, näistä yksi upseeri, yksi
lainoppinut ja kaksi k.-piirin
kunnallislautakuntain esimiestä. K- toimitetaan k.-l uettelojen
mukaan, jotka k.-toimisto k.-alueittain laatii
papistolta saamiensa luettelojen mukaan. K:n
aika saatetaan k:n alaisten tiedoksi kuulutuksella
kirkoissa ja muulla sopivalla tavalla
julkipanemalla. M. R. P.
♦Kutsunta-alueet ks. K u t s u n t a, Täyd.
Kutsuntaluettelo ks. K u t s u n t a, Täyd.
Kutsuntaiuiri ks. Kutsunta, Täyd.
♦Kutsuntatoimisto ks. Kutsunta, Täyd.
♦Kuula, Toivo. K:n sävellyksille ominaista
on niiden kansallissuomalainen tuntu,
kontra-punktillisen tekniikan taidokas käyttö,
vaikuttava orkesteri- ja kuorosointi, luonteva
kielellinen lausutus, sekä asteittain kohoava
ihanteellisuuden pyrkimys, joka huipentuu hänen
harvinaisen ehytrakenteisessa, tyylikkäässä ja
syvä-tunteisessa „Stabat inater" teoksessaan (kuorolle
ja orkesterille, ensiesitys 1919). K- kuoli 1918.
I. K.
♦Kutilaruisku = konekivääri (ks. t.
Täyd.).
Kuuliaisuusrikos. Jos sotilashenkilö ei
noudata esimiestensä käskyjä ja määräyksiä tai jos
hän ei seuraa sotilassäädösten ja esimiesten
määräämää järjestystä, tekee hän itsensä syypääksi
k:een. W. E. T.
Kuumennusuunit ovat ahjoja, joissa
kuumennettava esine ja polttoaineet ovat yhdessä.
L i e s k a-k : s s a vain liekki koskettelee
esinettä, m u h v e I i 11 u n i s s a kuumennettava
esine on tulenkestävässä astiassa tai laatikossa,
muhvelissa, joten esine on kokonaan erillään
lieskastakin. Edellinen on hyvin yleinen konepajoissa
ja takomoissa, jälkimäistä käytetään
kuumennettaessa esineitä, jotka helposti turmeltuvat tai
palavat. Lieska-k. ovat arina- 1.
tulipesälieska-uuneja, joissa polttoaine palaa uunin vieressä
olevalla arinalla, jolloin polttoaineesta tuleva
liekki ulottuu kuumennusuuniin, tai kaasu- 1.
generaattoriuuneja, joissa on erikoinen
kaasun-synnyttäjä, generaattori, josta tuleva kaasu
johdetaan ilman kera kuumennusuuniin.
Kaasuläm-mitys on nykyään yleinen, sen avulla voidaan
sekä säästää polttoainetta että kohottaa uunin
lämpöastetta ja samalla uunin lämpötilan
järjestäminen käy helpommaksi. Koetetaan
mahdol-lisimmassa määrässä käyttää hyväksi varsinkin
menokaasujen muuten hukkaan menevää lämpöä
ja polttaa kaasu mahdollisimman täydellisesti.
Menokaasujen lämpöä käytetään ilman ja kaasun
sekä kuumennettavien kappaleiden
lämmittämiseen, palaminen vuorostaan saadaan
täydelliseksi ilmaa säästämällä, mikä varsin mukavasti
käy päinsä, kun käytetään kaasua uunin
kuumentamiseen. Luonnollisesti koetetaan vähentää
uunin säteilypintaakin, m. m. sijoittamalla
kaa-sunsynnyttäjä lähelle uunia. Kaasun ja ilman
lämmitykseen • käytetään mieluummin
rekupera-tiivi- kuin regeneratiivijärjestelmää, edellinen kun
on mukavampi, syystä että sekä kuumennettava
ilma ja kaasu, että kuumentavat menokaasut
kulkevat siinä aina samaan suuntaan.
Reku-peratiivijärjestelmässä ennen käytettyjen
valu-rautaputkien asemesta, joiden sisällä kulki
kuumennettava ilma tai kaasu ja ulkopuolella
kuumentavat menokaasut, käytetään nykyään
tulenkestävästä savesta tehtyjä nelikulmaisia putkia,
joiden välisten pienien rakojen kautta kuumat
menokaasut kulkevat poikittain (A. Hermansenin
järjestelmä). Järjestelemällä menokaasujen
nopeutta voidaan putket saada eri kohdilta halutun
kuumiksi, mitä suurempi nopeus sitä vähemmän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
