Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kymi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
659
Kynnys—Käkisalmi
660
jaa, 3,552 työläistä ja 99 erilaista
toimihenkilöä. Yhtiön kansakouluissa on oppilaita 2,169,
opettajia 66. — Voittovaroista on myönnetty:
ammatti- ja talouskoulua varten 600,000 mk.,
työläisten eläkekassaa varten 1,500,000 mk.,
virkailijoiden eläkekassaa varten 1,000,000 mk. —
vrt. Kuusankoski, Täyd.
Kynnys ks. T u 1 i k y n n y s, Täyd.
Kynthia, kreik. Artemis jumalattaren,
Kyn-t h i o s Apollonin liikanimiä; nämä nimet johtuvat
siitä, että näiden jumalien luultiin syntyneen
De-los-saarella, Kynthos-vuoren juurella. Ö. E. T.
Kynttyräinen, lampaiden sorkkavika, joka
ilmenee siten, että kavion ulkoreunat kasvavat
liian voimakkaasti alaspäin, kääntyen lopulta
sisäänpäin toisiaan vastaan jalan alle niin, että
eläimen käynti käy melkein mahdottomaksi.
K:tä hoidetaan kaviota leikkaamalla.
"Kyrö. Kylän kautta kulkee
Sodankylän-Inarin maantie ja siitä alkaa suurvaltain sodan
aikana puolivalmiiksi rakennettu maantie
Petsamoon.
Kyröskosken puuhiomo ja paperitehdas,
omistaja Hammarén ja Kump, o.-y.,
Hämeenkyrön pitäjässä Kyröskosken varrella, lähin
rautatieasema Siuro, johon 9 kuukautta laivayhteys
tehtaan omilla laivoilla. Kiinteimistöjä yhtiö
omistaa 7,000 ha metsämaita, Kyröskosken
(4,000 hevosv. keski veden aikana) ja
tehdasrakennukset, joissa 2 paperikonetta, 6
hioma-kiveä, sahan ja myllyn koneistot sekä
sähkölaitos (1,600 hevosv.). Valmistetaan
sanomatehti-ja käärepaperia ja sahattua puutavaraa;
valmistusmäärä 1919 9 milj. kg. Sähkölaitoksesta
jaellaan virtaa myös Hämeenkyrön pitäjälle.
Osakepääoma 1919 Smk. 6,048,000:—. Työväkeä
220 (sam. v.), sillä on sairaus- ja
hautausapu-kassa, eläkekassa (pääoma Smk. 95,000: —),
lukusali. Paperitehdas perustettiin 1870,
laajennettiin 1903 ja 1907, sähkölaitos rakennettiin
1912. J. A. W.
"Kyyditys. Kyydinpito on järjestetty uudelle
kannalle lokak. 11 p. 1918 annetulla kyytilailla,
joka astui voimaan tammik. 1 p. 1920. Sen
mukaan ei kyydinpito enää, kuten siihen saakka,
ole manttaaliin pannun maan rasituksena, vaan
suoritetaan siitä johtuvat menot valtion varoista.
Tämän johdosta on määrätty, että kyytitoimi
on mikäli mahdollista saatava itsekannattavaksi.
— Kyytilaitokset ovat joko kestikievaritaloja,
kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
Kestikievarita-losta tulee matkustajan saada varsinainen ja
ylimääräinen kyyti sekä majaa ja ravintoa,
kyyti-asemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti sekä
kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito niissä
järjestetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Kyytilaitosten voimassapitäminen ja k.
tarjotaan urakalle samaksi ajanjaksoksi.
Suunnitelman kyytitoimen järjestämisestä laativat
kruununvoudit kihlakunnissaan ja maistraatit
kaupungeissaan syyskuun kuluessa sen edellisenä
vuonna, jona kyydinpitokausi päättyy. Tämän
suunnitelman tutkii ja vahvistaa asianomainen
maaherra, minkä jälkeen huutokauppa, jossa
k. tarjotaan urakalle, pidetään kussakin kunnassa
viimeistään kesäkuun kuluessa sen edellisenä
vuonna, jona urakka on alkava. Jollei maalla ole
kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulkohuoneita
muuten saatavissa, päättää valtioneuvosto
maaherran alistuksesta, ovatko ne yleisillä varoilla
rakennettavat. — Jokaisella on oikeus määrätystä
kyytimaksusta saada kyytilaitoksesta k.
itselleen ja matkatavaroitansa varten kulkeaksensa
joko samaan tai seuraavaan kyytilaitokseen,
niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on
kulku-kuntoinen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan
enemmän kuin 3 km sitä pitempi, mikä
ensin-mainitusta kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä
olevaan kyytilaitokseen, johon k:tä on
suoritettava. Kuitenkaan ei kaupunkilainen ole
oikeutettu saamaan k:tä kulkeakseen kaupungista,
ellei hän matkusta maalla olevaan
kyytilaitokseen taikka virka-asioissa. Laki sisältää joukon
yksityiskohtaisia määräyksiä toiselta puolen
kyy-tilaitoksen isännän ja toiselta puolen
matkusta-jain velvollisuuksista ja oikeuksista.
Kyytilaitosten ja k:n valvominen kuuluu lähinnä
kruu-nunpalvelijoille maalla ja maistraatille
kaupungeissa; aika-ajoin on heidän tätä varten pidettävä
kyytilaitoksissa katsastuksia. M. R. P.
"Kyyjärvi, uusi seurakunta, joka
muodostetaan erinäisistä Karstulan kylistä ja taloista sen.
päätöksestä 17 p:Itä huhtik. 1913. Uuteen
seurakuntaan tulee n. 2,000 asukasta, manttaalimäärä
7,5833. J. A. W.
Kyytilaki ks. Kyyditys, Täyd.
"Käkikoski, Hilda Maria. Hänen
kuolemansa jälkeen ilmestyi „Suomen historia
nuorisolle. II. Keskiaika" (1913) ja „Hilda K.
kirjeittensä ja kirjoitelmiensa valossa" (1913).
"Käkisalmi. 1. Kaupunki. 2,389 as.
(1919). — Kaupungin uhkein rakennus on
torin varrella oleva osuuskaupan
kaksikerroksinen kivirakennus (valmistui 1917). —
Kaupunkia koskettava Hiitolan-Raasulin rautatie
ja siitä eroava sivurata kaupungin Laatokan
rannan satamaan avattiin väliaikaiselle
liikenteelle 1917 ja vihittiin täysin valmiina 15 p.
marrask. 1919. Laatokan 1. n. s. „vanhan
sataman" laiturit ja muut laitteet laajennettiin ja
rakennettiin osittain uudelleen 1920. —
Kaupungin tulot (1920) Smk. 2,237,074:56,
niistä verotuksella hankittavia Smk. 163,524:84.
— Sanomalehdistä lakkasi „Käkisalmen
suomalainen" 1915. — Uusia
teollisuuslaitoksia: sähkölaitos, joka perustettiin 1914,
on v:sta 1918 kaupungin hallussa, O. E. Kanteliin
konepaja (1912), Nikolai Komosen kone- ja
armatuuritehdas (1917), Liljeqvist veljesten
konepaja (1920), Karjalan puunjalostustehdas o.-y:n
saha (1918), Vuoksen puuliike o.-y:n saha (1920),
Käkisalmen kunnan tiilitehdas (1918). —
Valtuustossa on nyk. (1920) 15 jäsentä, kaikki
porvarillisia; ensi v:sta 2 sosialistia. —
Seurakunnalliset olot: valtioneuvoston
päätöksellä 16 p. syysk. 1920 määrätty kaupungin
kreik.-katolilaiseen seurakuntaan kuuluviksi myös
Käkisalmen maalaiskunnan sekä Kaukolan,
Pyhäjärven ja Räisälän pitäjien kreikanuskoiset.
— Vapaussodan aikana oli kaupunki valkoisten
hallussa sen jälkeen kuin suojeluskuntalaiset 28
p. tammik. 1918 olivat vanginneet punaisten
johtajat. A. V. K:n & K. J. V.
2. Maalaiskunta. 3,409 as. (1918),
kansakouluja 5, oma paloapuyhdistys, 1
osuuskauppa, jolla 2 myymälää, 3 osuuskassaa;
rantakylissä lohen, siian ja nieriän kalastusta Pie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
