Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lacaille ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
671
Lainoder—Lainvalmistelukunta
672
Marttayhdistys ja Suomen naisliiton Lahden
osasto. Pankkeja. Uusia haarakonttoreja:
Savo-Karjalan osakepankin (1917), Helsingin
osakepankin (1919), Pohjoismaiden osakepankin
ja Suomen yhdyspankin yhdistyneet. — Uusia
teollisuuslaitoksia: O.-y. Siemenaitta ja O.-y.
Lahden puusepät (1919), valtion perunakuivaamo
kaupungin pohjoispuolella sekä terva- ja
tärpättitehdas. ,,Vihdin puusepät" ovat
lopettaneet liikkeensä ja tehdasrakennukset on
ostanut Puu- ja pyöräteollisuus o.-y. Lakanneita
ovat olutpanimo ja kaupungin lähellä oleva
selluloosatehdas.
Asemalle saapui tavaraa 26,420 tonnia
ja sieltä lähetettiin 18,138 ton. Vesijärven
asemalle saapui 8,510 ton. ja sieltä lähetettiin
104,274 ton., Loviisan radan asemalle saapui
25,600 ton. ja sieltä lähetettiin 6,863 ton.,
matkustajaluku oli 31,602.
Kirkollisesti muodostaa L:n kaupunki
toukok. 1 p:stä 1916 oman khrakunnan.
Vapaussodan aikuista historiaa.
L:ssa punakapina puhkesi tammik. 27 p.,
jolloin kaupunki joutui lähiseudun punakaartien
käsiin. Huhtik. 19 p. alkoivat Loviisassa
mai-hinnousseet saks. joukot von Brandensteinin
johdolla hyökätä kaupunkiin etelästä käsin ja
seur. aamuna ne valtasivat L:n. Pari tuntia
myöhemmin saapui kaupunkiin myös Suomen
valkoisen armeian osasto, Hans Kalmin johtama
Pohjois-Hämeen pataljoona. Paria päivää
myöhemmin lännestä päin pakenevista punaisista
muodostunut joukko, joka tahtoi murtautua
Lahden kautta itään, yritti valloittaa takaisin
kaupungin, mutta toukok. 1 p. saksalaiset
Oke-roisten suunnalta kiersivät sen selkäpuolelle ja
Kalmin pataljoonan tukemina pohjoisessa
voittivat heidät, ottaen 30,000 vankia. Saksalaiset
menettivät L:n taisteluissa suhteellisesti paljon
kaatuneita ja vielä enemmän heitä haavoittui.
Useat kaupungin talot paloivat tai kärsivät
vaurioita tykkitulesta. E. v. H. & K. J. V.
Laidoner, J u h a n (s. 1884), vir. soturi, kenraali.
L. meni 1901 vapaaehtoisena Venäjän armeiaan,
tuli 1905 upseeriksi, suoritti 1909-12
yleisesikunta-akatemian kurssin ja oli 1918 suurvaltain
sodassa ylentynyt everstiksi, toimien 62:sen
divisioonan esikuntapäällikkönä. V. 1918 L.
palasi Viroon ja otti osaa l:sen vir. divisioonan
muodostamiseen, mutta lähti saksalaisten tieltä
Venäjälle, missä jatkoi siellä olevien virolaisten
sotilasten kokoamista ja järjestämistä. Saks.
joukkojen poistuttua Virosta L. jälleen palasi
kotimaahansa ja nimitettiin Viron sotavoimien
ylikomentajaksi. Hän loi nyt Viron
vapaaehtoisista osastoista sotakuntoisen armeian, joka
suom. vapaaehtoisten avulla karkoitti maahan
tunkeutuneet bolsevikkijoukot valloittaen
Narvan, Tarton, Valkin, Verron ja Pihkovan.
Kesällä 1919 L. voitti balttilaisen aatelisen
maan-puolustusjoukon ja v. d. Goltzin rautaisen
divisioonan tunkeutuen Riian porteille asti. Näiden
voittojen seurauksena oli Viron itsenäisyyden
tunnustaminen Neuvosto-Venäjän puolelta
Tarton rauhassa 2 p. helmik. 1920. Sam. v. L.,
joka oli ylennetty kenraaliluutnantiksi, luopui
ylipäällikön toimesta. A. J.
♦Laihia. 8,067 as. (1918). Kirkko on 1913
perinpohjin uudistettu ajanmukaiseen kuntoon.
Alttaritaulu, kaksiosainen, ylempänä ,,Kristus
ristillä", alempana „Ehtoollinen", on
tuntemattoman tekemä. K. J. V.
Laillinen saanto (ruots. laga fdng, lat. just us
titulus) tarkoittaa laissa päteviksi tunnustettuja
tapoja hankkia omaisuutta. Pääasiallisesti
käytetään nimitystä 1. s. kiinteän omaisuuden
laillisista hankintamuodoista, esim. kiinteistön
perimisestä, kaupasta, vaihdosta ja lahjasta. L:n
s:n vastakohta on laiton saanto 1. teko, jonka
kautta henkilö ilman oikeusperustetta anastaa
itselleen toisen omaisuuden, esim. kiinteistön
tai sen osan laittomalla aitaamisella. S. O. P.
♦Lamsaadanto. Yleisestä
lainsaadantojarjes-tyksestä on nyk. säännöksiä 1919 v:n
hallitusmuodossa erittäinkin sen III luvussa.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä
tasavallan presidentin kanssa, mutta eduskunnan
vaikutus ja merkitys on nyt ratkaisevasti astunut
etualalle. Kun eduskunta on hyväksynyt
lakiehdotuksen, toimitetaan se vahvistettavaksi
presidentille, joka voi siitä vaatia lausunnon
korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta
hallinto-oikeudelta taikka molemmilta. Jollei presidentti
lakia vahvista, tulee se ilman vahvistustakin
voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen
uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana
annettujen äänien enemmistöllä. Jollei presidentti
3 kuukauden kuluessa siitä, kuin laki hänen
vah-vistettavakseen toimitettiin, ole sitä
vahvistanut, katsotaan hänen kieltäytyneen sitä
vahvistamasta. Laki on, olkoonpa vahvistettu tai
tulkoon ilman vahvistusta voimaan, presidentin
allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin
varmennettava, minkä jälkeen valtioneuvoston on
se julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
Kaikkia eduskunnan myötävaikutuksella ja
sen päätöksen mukaisesti syntyneitä
oikeussäännöksiä tai oikeussäännösten yhdistelmiä
nimitetään uuden hallitusmuodon mukaan
„laeiksi", kun taasen niitä säännöksiä, joita
tasavallan presidentillä on valta antaa ilman
eduskunnan myötävaikutusta, nimitetään
„asetuksiksi". (Huomattava on, että aikaisemmin,
ja vielä viime vuosinakin, on syntynyt moniaita
„asetuksiksi" nimitettyjä lainsäädäntötuotteita,
jotka H. M:n terminologian mukaan ovat lakeja,
ne kun ovat syntyneet eduskunnan
myötävaikutuksella.) Asetuksia voipi presidentti, mikäli
ei hallitusmuodossa toisin säädetä tai tätä
oikeutta ole valtioneuvostolle uskottu, antaa
asioista, jotka ennestään ovat hallinnollisilla
• • •• •• f • ! I •• ••• • i i I •• • I •••• f f • _ i •• J ••
saannoksilla järjestetyt, nunikaan lakien
taytan-töönpanoa koskevista seikoista, valtion
omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten
laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. R. E.
♦Lainvalmistelukunta muutettiin venäläisen
sortovallan viimeisinä aikoina (asetuksella syysk.
24 p:ltä 1914) senaatin lakineuvostoksi, joka oli
talousosaston varapuheenjohtajan lähimmän
katsannon alainen ja jonka yleinen johto ja
valvonta kuului kenraalikuvernöörille. Sen
tehtävänä oli lakiehdotusten valmistelu ja
lausuntojen antaminen lainopillisista asioista. Lokak.
24 p. 1917 annetulla asetuksella saatettiin I.
ennalleen, kuitenkin järjestysmuodoltaan
jonkun verran muutettuna. L., johon jäsenet
määrätään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan,
on oikeusministeriön välittömän valvonnan alai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
