Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lappi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
683
Laskuaukko—Lastensuojelus
684
Osakepääoma Tuotanto
1920 1919
Haminan lasitehdas o.-y ,
Hamina ........ . . . 450 000: — 780 000 —
Iittalan lasitehdas o.-y., Iittala 1,200,000:— 1,571,700: —
Ikkunalasi osakeyhtiö, Rauma
(seis. 7 kuuk ) ............2 025,000: - 3,297,900: —
Kalliokosken lasitehdas o.-y.,
Taavetti..........1,000,000:— 1,850,000: —
Karhula osakeyhtiö, Karhula
(osakepääoma käsittää useita
eri osastoja)................12,000,000:— 3,949,400: —
Kirkkoniemen lasitehdas o.-y.,
Johannes, alkanut x919 v:n
lopussa ....................300.000: —
O.-y. Karan lasitehdas Riihimäki 5<0,000. — 625.000: —
Nuutajärven lasitehdas. Urjala
(ei osakeyhtiö)..............1,650,200: —
Osakeyhtiö Riihimäki, Riihimäki 750,000:- 2,800,000: —
Rokkalan lasitehdas. Johannes,
lakannut..................2,180.600: —
Salon lasitehdas o.-y., Salo . . 125,000: — vararikossa
Skinnarvikin lasitehdas o.-v.,
Skinnarvik ........ 300,000:— 942,600: —
Suomen lasitehdas o.-y., Espoo,
seisonut 1919................400,000: —
A.-b. Vitrum o.-y., Gerknäs . . 900,000:— 405,800: —
Viialan lasitehdas, Viiala iei
osakeyhtiö) ..................1,800,000:-
Ennen sotaa myivät etenkin
akkunalasiteh-taamme suuren osan tuotantoaan Venäjälle.
Samoin myytiin sinne suuret määrät erilaatuisia
pulloja sekä talouslaseja. Kotimaisista
raaka-aineista käytetään lasitehtaissamme kalkkikiveä
sekä hiekkaa yksinkertaisempien pullojen
valmistukseen. Sotavuosina olivat tehtaamme
myöskin pakotetut käyttämään kvartsia, mutta
ulkomaisen tuonnin vapauduttua käytetään
ulkolaista hiekkaa, koska se on puhtaampaa ja
myöskin hinnaltaan melkoisesti halvempaa.
S. V. H.
Laskuaukko ks. Salaojitus, VIII Os.
♦Laskuviivoitin on varsin sopiva
laskusuorituk-siin, joiden ei tarvitse olla aivan tarkkoja, kuten
I1I ■iii■11I■I M I tr I IIIIr11III1I,II M II11||11 II II IIj T|| IrillipI II I I I I I I ||||||J|
Mannheim -laskuviivoitin.
esim. teknillisissä laskuissa. Tavallisin 1. on
n. s. logaritminen 1. Näitä 011 erilajisia,
sovellettuina eri teknillisiä aloja varten, esim.
sähköteknikoille, vesiturbiinin rakentajille j.n. e.
Saks. Albert Nestlerin valmistamista ovat
tavallisimmat merkit Mannheim, Universal ja Rietz,
joista ensiksimainittu on yksinkertaisin. Siinä
on itse viivoittimessa kaksi asteikkoa: ylälaidassa
kaksinkertainen, alalaidassa yksinkertainen.
Näillä voidaan hahlon lasin hiusviivan
välityksellä suorittaa neliöön korottamista ja
neliöjuuren oftoa; kielekkeen yläpinnassa ovat samat
asteikot kuin itse viivoittimessa ja sillä voidaan
suorittaa kerto- ja jakolaskut kummassa
asteikossa halutaan. Kielekkeen alapinnassa
vuorostaan on kolme asteikkoa: yhdestä saadaan
kulmien sinit, toisesta kulmien tangentit ja
keski-mäisestä lukujen logaritmit. [Max Sergelius,
,,Lyhyt opastus matemaattisten taulukkojen ja
logaritmisen laskuviivottimen kävttämis(ssä’\]
P-o P-o.
Laspeyresia niirricana ks.
Hernekääriäi-n e n, Täyd.
Lasseil [läse’l], William (1799-1880),
tähtitieteilijä ja objektiivien valmistaja. L.
valmisti erinomaisia peiliteleskooppeja. Kahden
jalan läpimittaisella peilillä, joka valmistui 1844,
L. keksi 1847 Neptunuksen kuun, 1848
yhtähaa-vaa Bondin kanssa Saturnuksen 8:nnen kuun
ja 1850 kaksi Uranuksen kuuta. Siirryttyään
Maltan saarelle 1852 L. valmisti 9 jalan
läpimittaisella peilillä varustetun jättiläisreflektorin,
ja keksi sen avulla m. m. 600 tähtisumua.
Lassila, Maiju ks. Tietäväinen,
Algot, IX Os.
♦Lasson, Adolf, kuoli 1918.
L’Assuranee /lasyrä’s], sukunimi oikeastaan
Cailleteau [kajdto] (k. 1724), ransk.
arkkitehti, aikanaan Pariisin ylnäisön suurimmassa
suosiossa. Lukuisissa yksityispalatseissaan (hötels)
hän pyrkien levittelevän väljistä
huonejaoituk-sista hienoihin, mukavan kodikkaisiin
vaatimattomiin suhteisiin poikkeaa muotoilussakin
akateemisista säännöistä. Hänen huomattavimpia
töitään ovat: Hotel de Pussort’in uusinta (ennen
1697), Hotel Rivié (1704), Hotel de Rochelaure
(1722), sittemmin yleisten töiden ministeriö,
Hotel de Lassay (1724, Quai d’Orsay’n varrella,
nykyjään presidentin palatsi), Petit Bourg’in
linna Seinen varrella lähellä Charenton’ia.
U-o N.
Lassus [lasr/J. Jean BaptisteAntoine
(1807-57), ransk. arkkitehti ja arkeologi,
uusgoottilaisen koulun johtomiehiä Ranskassa,
antautui Victor Hugon johtaman romanttisen
suunnan innoittamana kokonaan tutkimaan etenkin
Filip II Augustin aikaista gotiikkaa; uusinteli
Chartres’in katedraalin kellotornin,
Chalons-sur-Marnen Notre-Dame kirkon, Pariisissa S.
Germain 1’Auxerrois’n (1838. Godden jälkeen), S:te
Chapellen (1840-56) ja aloitti Viollet-Ie-Duc in
kera Notre-Damen uusintelun (1845). U-o N.
♦Lastaussilta. Sotilaskuljetuksessa on
erittäin tärkeätä, että rautateillä on olemassa
riittävästi Iroja, joiden. avulla lastaus tapahtuu.
Tällaisia siltoja onkin tarpeellisessa määrin jo
etukäteen rakennettava, missä sotaväen lastausta
tai purkamista on odotettavissa. Tilapäisesti
rakennetun l:n tulee täyttää seuraavat
vaatimukset: suurin nousu 1 : 5, syrjän etäisyys
raiteen keskeltä l,:o m, yläreunan korkeus kiskon
selästä l,oo m. — Rakentamiseen käytetään
parruja ja lankkuja tai kiskoja ja ratapölkkyjä.
Sotilasjunat varustetaankin usein erikoisilla
tarveaineilla apuportaita varten. W. E. T.
♦Lastensuojelus on nykyään käsitteellisesti
laajentunut, ja tarkoittaa marrask. 25 p. 1918
senaatin asettama komitea tällä nimityksellä
kaikkia niitä toimenpiteitä, joihin yhteiskunta
katsoo velvollisuudekseen ryhtyä, milloin
vanhemmat, holhoojat tai joko luonnon lain tai
voimassa olevan oikeuden nojalla muut siihen
velvoitetut eivät voi tyydyttävässä määrässä
taata tai turvata alaikäisille niille tarpeellista
apua, suojaa tai tukea. L. ei siis rajoitu vain
ruumiillisen hyvinvoinnin tai turvallisuuden
takaamiseen, vaan otetaan silloin huomioon
myöskin henkinen ja siveellinen vaikutus alaikäisen
kehittymiseksi yhteiskunnan hyödylliseksi
jäseneksi. Aikaisemmin samaa tarkoitusta vastaa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
