Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lauttasaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
693
Lauttasaari—Lehmann
694
sekä päällystämällä ne laudoilla rakentaa
ylikulkuun sopivia l:oja. Jos on kysymyksessä vain
kapea joki, on erittäin edullista pingoittaa köysi
joen poikki, jolloin l:n kumpaankin yläkulmaan
kiinnitetään rinnakkain kaksi paalua, joiden
välissä köysi kulkee. Tämmöisiä l:oja voidaan,
jos ne ovat vahvasti rakennetut, käyttää
suurempienkin joukko-osastojen sekä hevosten,
vieläpä tykkienkin kuljetukseen. Lilla, joka kantaa
65 miestä, voidaan kuljettaa: 1 kenttätykki,
3-4 hevosta sekä 20 miestä. Hevosia ja
kulkuneuvoja varten on rakennettava erikoiset
ranta-sillat. W. E. T.
Lauttasaari, sama kuin Drumsö (ks. t. II Os. ja
Täyd.).
Law [In], Andrew B o n a r (s. 1858), engl.
politikko, skotlantilaista sukujuurta. L. tuli
nuorena kahden suuren rautakaupan osakkaaksi
Glasgow’ssa ja valittiin 1900, sittenkuin hän
oli vetäytynyt syrjään liikeasioista,
alahuoneeseen. Vv. 1902-09 hän oli kauppaministeriön
parlamenttisihteerinä. L. saavutti ennen pitkää
unionistien puolueessa niin suuren arvovallan,
että hänet marrask. 1911 Balfourin luovuttua
valittiin puolueen johtajaksi. Toukok. 1915 hän
tuli siirtomaaministeriksi Asquithin
kokoomushallitukseen ja jouluk. 1916
raha-asiainministe-riksi ja sotakabinetin jäseneksi Lloyd Georgen
ministeristöön.
♦Lavansaari. 1,292 as. (1918). Alttaritaulun
ylempi osa esittää Kristusta ristillä, alempi
ehtoollisen asettamista, maalannut Bergman 1786.
Laverania malariae, horkkataudin (ks. Horkka,
III Os.) aiheuttaja, n. s. malariaplasmodi.
♦Lavia. 5,716 as. (1918). Yhteiskoulu.
Alttaritaulu Alexandra Såltinin maalaama 1909 ja
esittää se Kristuksen kuolleista nousemista.
Lavonius, Magnus Karl (s. 1870), insinööri;
yliopp. 1888; konerakennusinsinööri 1893;
toiminut Tampereen pellava- ja rautateollisuus o.-y:n
kutomon johtajana 1895-1909, sittemmin
Tampereen puuvillateollisuus o.-v:n isännöitsijänä; oli
1920-21 kulkulaitosten ja yleisten töiden
ministerinä. Vv:n 1905-06 valtiopäivillä L. oli
porvaris-säädyn jäsenenä; rautatiehallituksen
neuvottelukunnan jäsen.
Leaanitiili, sementtitiili (ks. t. VIII Os.).
♦Leadville. 7,508 as. (1916), suomalaisia
n. 500.
Le Bas [Id ba’J, Louis Hippolyte
(1782-1867), ransk. arkkitehti. Hänen päätyönsä
on Notre-Dame de Lorette kirkko Pariisissa
(1824). Tuli 1840 École des beaux arts’in
professoriksi ja johti samalla Pariisin huomattavinta
yksityisatelieeria, jonka oppilaita olivat m. m.
Labrouste-veljekset ja Charles Garnier. U-o N.
Le Bon [hbd’J, Gustave (s. 1841), ransk.
lääkäri ja sosiologi, julkaisi ensin, varsinkin
1860-luvulla, fysiologisia ja terveysopillisia
tutkimuksia, mutta on sittemmin antautunut
etenkin kansatieteeseen ja sosiologiaan sekä
julkaissut näiden tieteiden alalla lukuisia teoksia,
m. m. „L’homme et les sociétés" (2 os., 1877),
,,Les lois psychologiques de 1’évolution des
peuples" (1894), hyvin suurta huomiota
saavuttaneen kirjan „La Psychologie des foules" (1895,
suom. nimellä ,,Joukkosielu", 1912), „La
Psychologie du socialisme" (1898), „La psychologie
politique" (1910), „Les enseignements psycho-
logiques de la guerre européenne" (1916).
Erityisesti L. on tutkinut itämaisten kansojen
sivistystä, ja lähetettiin 1884 Intiaan tutkimaan
tieteellisesti sikäläisiä buddhalaisia
muistomerkkejä; näiden tutkimuksien tuloksina ovat
ilmestyneet komeat loistoteokset „La civilisation des
Arabes" (1883), „Les civilisations de 1’Inde"
(1887), „Les premières civilisations de l’Orient"
(1888-89), „Les monuments de 1’Inde" (1891).
Luonnonfilosofiaa L. on käsitellyt m. m.
teoksissa ,,L’évolution de Ia matière" (1905) ja
,,L’évolution des forces" (1907). A. Gr.
Lecce [letsej, kaupunki Italiassa samannimisen
provinssin pääkaupunki Apuliassa, roomal.
Lu-piæ, normannilaisaikainen Lycia, aurinkoisella
ylätasangolta, 12 km Adrianmerestä, piispanistuin,
37,790 as. (1915). Suurinta mielenkiintoa L:ssä
tarjoaa se suljetun yhtenäinen barokinaikaisten
rakennusten ryhmä, josta tämän tyylin
asteittainen kehitys aina renesanssista alkaen, yli
barokin villeimmän anarkian rauhoittuvaan
klas-sillisuuteen saakka yhdenjaksoisena,
keskeytymättömänä sarjana paremmin kuin missään
muualla on seurattavissa. L. on todellinen
1600-luvun porvarillisen maallikko- ja kirkollisen
arkkitehtuurin elävä ulkomuseo. Rakennuksista
kirkkoja on n. 40, kaikki vv:lta 1575-1730,
selvimmin barokinluonteiset vv:lta 1620-1710. Näistä
kuuluisin S. Croce on todellinen kansallinen
monumentti, joka fasadikoristelunsa runsaudella
kilpailee Espanjan plateresktyylin ihmeiden kanssa.
Sisustakin on aito barokki ja siinä suhteessa
erikoinen, että arkkitehti sen koristamisessa on
käyttänyt kaikkia Adrian maakuntain ominaisia
goottilaisia ja bysanttisia muotoja sulattaen ne
renesanssiaiheisiin, luoden täten täysin uuden
koristustavan. U-o N.
Le Chatelier,n sääntö [h sateljc’n] kuuluu:
jokaisen fysikaalisessa tai kemiallisessa tasapainossa
olevan systeemin tasapainoasema (ks.
Kemiallinen reaktsioni, Täyd.) siirtyy, jos joku
sen tasapainoa määräävistä tekijöistä muuttuu,
siten, että jos tämä siirtyminen tapahtuisi
primäärisesti, niin se aiheuttaisi tuon
tasapaino-tekijän muutoksen päinvastaiseen suuntaan.
Tämän säännön avulla voidaan etukäteen
määrätä, mihin suuntaan reaktsioni käy. Jos esim.
paine, jonka alaisena tasapainossa oleva seos
vettä ja jäätä on, kasvaa, niin sulaa jää, mikä
merkitsee tilavuuden pienenemistä. Tästä
taasen johtuu, että se paine, minkä alaisena seos nyt
on, ei olekkaan niin suuri, kuin minkä
alkuperäisen paineen lisäys olisi edellyttänyt. Toinen
esim.: jota enemmän nestettä lämmitetään, sitä
enemmän muodostuu höyryä. Höyrystyminen
sitoo lämpöä, joten sen vaikutus
tasapainoasemaan on päinvastainen kuin lämmityksen.
E. S. T.
Ledebour [lëildbar7, Georg (s. 1850), saks.
sosialisti, toimi ensin opettajana, sittemmin
sa-nomalehtimiehenä, valittiin 1900 valtiopäiville;
tätä nykyä n. s. riippumattomien sosialistien
johtajia.
♦Lehmann, Alfred Georg Ludvig, on
vielä julkaissut m. m.: „Aberglaube und
Zauberei" (2:nen saks. painos, 1908), „Grundzüge
der Psychophysiologie" (1912), „Den
individuelle sjælelige Udvikling. Grundtræk af den
pædagogiske psykologi" (1913), sekä uuden, laa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
