- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
701-702

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liakka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

701

Lia k k a—Liettua

702

Johannes Müllerin kanssa) toimia kirkollisista
muodoista vapaan uskonnollisen elämän hyväksi.
Teoksia: „Die Zukunft der Menschkeit" (1907),
„Die Seele deines Kindes" (1910), „Das Buch
der Ehe" (1910). V:sta 1905 L. on julkaissut
aikakauslehteä „Leben". E. K-a.

Li akka, Niilo (s. 1864), kansanvalistusmies,
yliopp. 1883, fil. kand. 1889, oli „Auran"
päätoimittajana 1890-91. Vv. 1892-1904 ja 1908-12
L. oli Ilmajoen kansanopiston ja 1904-08
Pcrä-Pohjolan kansanopiston johtajana; 1912-21
Kansanvalistusseuran sihteerinä, v:sta 1919
eduskunnan jäsen (kuuluen maalaisliittoon); tuli
1920 sosiaaliministeriön raittiusosaston
osastopäälliköksi, huhtik. 1921 kirkollisininisteriksi.
Julkaissut m. m. „Ilmajoen maamiesseuran
100-vuotiskertomus" (1903) ja „Orisbergin ruukki
ja maatila" (1920).

Libau ks. Suurvaltain sota, Täyd.

*LibelIi, sot., on tykin suuntausjaluksessa
oleva vesivaaka, jonka kaltevuutta voidaan
muuttaa. Asteikossa 1 osa vaikuttaa
korkeussuunnassa Viooo-2’7iooo, eri tykkilajeissa eri tavalla.

Liehnowsky [lihno’v-]> Karl Max (s. 1860),
ruhtinas, saks. diplomaatti; tuli 1882 upseeriksi,
siirtyi 1884 diplomaattiselle uralle, toimi
virkamiehenä useissa lähetystöissä, 1899-1904
ulkoasiainministeriössä; hoiti sen jälkeen laajoja
maatilojansa, kunnes 1912 rupesi lähettilääksi
Lontooseen, missä oli suurvaltain sodan
puhjetessa. Julkaisi 1916 „Meine Londoner Mission",
jossa väitti Saksaa sodan aiheuttajaksi;
erotettiin tämän johdosta Preussin herrainhuoneesta.

♦Lichtwark, Alfred, kuoli 1914.

♦Lidforss, Bengt, kuoli 1913.

Liebknecht [li’pkneht/, Karl (1871-1919),
saks. sosialisti, Wilhelm L:n (ks. t. V Os.) poika.
Opintonsa päätettyään L. asettui asianajajaksi
Berliiniin; valittiin 1908 Preussin
edustajakama-riin, missä herätti huomiota pitkillä puheillaan
ja uhittelevalla esiintymisellään, ja 1912 myöskin
Saksan valtiopäiville. Suurvaltain sodan alettua
hän valtiopäivillä yksin vastusti
sotamäärä-rahain myöntämistä. V. 1907 L. tuomittiin
valtiopetoksesta vankeuteen, 1916 toisen kerran
hallitusvastaisen esiintymisensä tähden.
Vallankumouksen puhjettua 1918 L. näytteli
ääri-mäiskantaisten sosialistien, n. s. spartakistien
(Saksan bolsevikkien) johtajana huomattavaa
osaa, kunnes sai surmansa Berliinissä sattuneissa
tammikuun mellakoissa 1919.

Liefinann //’/-/, Robert (s. 1874), saks.
taloustieteilijä, tuli 1904 ylim. professoriksi
Freiburgiin. L. on tullut tunnetuksi varsinkin
kartelleja koskevista tutkimuksistansa; julkaisuja:
„Die Unternehmerverbände, ihr Wesen und
ihre Bedeutung" (1897). „Über Wesen und
Formen des Verlags" (1899), „Kartelle und Trusts"
(1905), „Die Ünternehmungsformen" (1912).

♦Liesre ks. Suurvaltain sota, Täyd.

Liekkiruisku on uudenaikaisimman sodan
moraalisesti vaikuttavimpia aseita; sitä voidaan
käyttää vain vihollisen välittömässä
läheisyydessä. L:ja on kahta lajia: kevyt (mukana
kuljetettava) ja raskas. Kevyen ruiskun
käyttämiseen tarvitaan kaksi miestä. Toinen miehistä
kantaa selässään suurehkoa, öljyä sisältävää
peltiastiaa. Astiaan on kiinnitetty taipuva putki,
jolla suihkua voidaan mielin määrin ohjata.

Suihku voidaan hanalla avata tai sulkea. Säiliön
keskipaikoille on kiinnitetty käyrä putki.
Putken toinen pää ulottuu nesteeseen, toinen taas
kulkee astian seinän kautta ulkopuolella olevaan
hylsyyn, johon suihkuputki on kiinnitetty.
Tämän putken ulkopäässä on sytytysnasta, jota
suihkuhana hallitsee. Säiliö on jaettu kahteen
osaan. Toisessa puoliskossa on hiilihappoa, joka
saa paineen aikaan, toisessa jotakin palavaa
nestettä, joka letkusta ulos tullessaan muuttuu
liekiksi ja laajana tulisuihkuna lentää n. 15-20 m:n
päähän. Suurempi kuin tulisuihkun saama
vahinko ja sen polttovoima on se moraalinen
vaikutus, jonka tämä sota-ase liekillään ja
savullaan tekee viholliseen. Näiden liekkien suojassa
etenevät hyökkäysjoukot vihollisen kimppuun.
Raskaita 1:ja käytetään asemasodassa,
erittäinkin puolustussodassa. Niiden rakenne ja
toiminta on samanlainen kuin kevyidenkin, mutta
ovat suurempia ja voivat saada suihkunsa aina
50 m:n päähän. Ensimäisiä tällaisia sotakoneita
näytään käytetyn Saksan itärintamalla, mutta
ne tulivat myöhemmin vielä suuremmassa
määrin käytäntöön länsirintamalla. W. E. T.

♦Lieto. 4,526 as. (1918). Alttaritaulu
„Jeesus ja syntinen vaimo", Eero Järnefeltin
maalaama (v:sta 1908). [A. M. Tallgren,
„Rautakauden polttokalmisto Liedossa" (Suom. museo
XXI, 1914); Arthur Wahlberg, „Bidrag tili
kännedomen om Littois träsk" (Acta Soc. f. fl.
fenn. 38, 1914).] K. J. V.

♦Liettua. Historia. L. oli myös saanut
paljon kärsiä venäläistyttämispolitiikasta, jonka
tähden täälläkin syntyi halu päästä vapaaksi
Venäjän vallasta. Syysk. 1915 saksalaiset
valloittivat Vilnon. Ln valtioneuvoston
päätöksestä uudistettiin L. joultik. 1917 itsenäiseksi
valtioksi, Vilno pääkaupunkina. Saksa tunnusti
sen itsenäisyyden helmik. 1918, ja
Brest-Li-tovskin rauhassa maalisk. sam. v. Venäjä luopui
m. m. L:sta. Vaikka Saksa olikin tunnustanut
L:n itsenäiseksi, pitivät kuitenkin saks. joukot
maan miehitettynä. L:n valtioneuvoston
valiokunnan enemmistö valitsi Urachin herttuan
Vilhelmin, Württembergin kreivin, L:n
kuninkaaksi ja suunniteltiin liittoa Saksan kanssa,
mutta viimemainitun valtion tappion jälkeen
syksyllä 1918 raukesi tämä tuuma, ja Kovnoon
kokoontuneen eduskunnan päätöksestä L:sta tuli
tasavalta. Tammik. 1919 Venäjän bolsevikit
hyökkäsivät L:aan ja saivat Vilnorkin haltuunsa,
jolloin L:n hallitus siirtyi Kovnoon. L:n
talonpojat olivat kuitenkin bolsevikeille aivan
vihamielisiä, ja kun liettualaiset ehtivät varustautua,
alkoi onni kääntyä heille mvötäiseksi. He
saivat myös apua lättiläisiltä ja virolaisilta. Mutta
toukok. 1919 puolalaiset niinikään
Neuvosto-Venäjää vastaan toimivat joukot valloittivat
bolsevikeilta Vilnon sekä osan L:aa,
luovuttamatta näitä valloituksiaan liettualaisille, josta
aiheutui .aseellisia yhteentörmäyksiä heidän ja
liettualaisten välillä. Myös L:aan vielä
jääneitten saks. joukkojen kanssa syntyi rettelöitä.
L:n saksalaismielinen puolue saks. joukkojen ja
monarkkismielisten ven. sotavoimien avulla teki
kapinayritvksen L:n hallitusta vastaan; he
olivat myös yhteydessä Avalov-Bermondtin kanssa,
jonka yritys Latviassa (ks. t. Täyd.) tapahtui
samaan aikaan. Yritys epäonnistui L:ssakin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:51 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0361.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free